Etusivu

WCSJ 2015 mersin tahtiin

Teksti ja kuvat: Sini Silvàn

Avainsana mers sai korealaisen taksikuskin mitä ilmeisemmin ymmärtämään suomea. Onnettomasti ajoitettu aivastus sen jälkeen sai kuljettajan täysin pois tolaltaan: ikkunat auki ja ilma vaihtoon. Pian ajoimme Soulin kahdeksankaistaisilla teillä tukka hulmuten kohti tiedetoimittajien maailmankonferenssia.

Soul-kadulta, Silvan

Soulissa mers näkyi normaalia väljempinä katuina ja tavallistakin useampina suojamaski-kasvoina.

Tiedetoimittajien maailmankonferenssissa WCSJ 2015 Soulissa tähtiroolin varasti mers (Middle East Respiratory Syndrome). Jo lentokentällä ensimmäinen tervehdys oli varoitustaulu mersistä. Virus tunki sinnikkäästi liki jokaiseen konferenssin aiheista. Luennolla ”Tarvitseeko tiedejournalismi enemmän journalismia ja vähemmän tiedettä”, puntaroitiin pitäisikö tiedetoimittajan kertoa enemmän mersistä viruksena vai raportoida tilanteesta? Juuri tiedetoimittaja voisi perehtyä koronaviruksen muuntumiskyvyn, virologiaan ja tilastojen helmiin. Mutta kun tilanne on päällä – sen kuvaamista on vaikea sivuuttaa.

Paikan päältä tehdyissä jutuissa (esim. Tiedetuubi Koreassa: tuoreet tiedot MERS-tilanteesta) ja omassa Turun Sanomiin tehdyssä jutussani edettiin konferenssiin viime hetkellä järjestetyn mers-seminaarin ehdoilla. Sivuttiin tieteellistä taustaa ja konkretisoitiin se, mitä mersistä ja siihen varautumisesta Koreassa siinä ohikiitävässä hetkessä tiedettiin. Yle jopa haastatteli kongressiin osallistunutta toimittajaansa Kirsi Matsson-Mäkelää Soulista. (Yle Tampereen toimittaja Koreassa: Mers-epidemia vei suojamaskit kaupoista)

Kielirajat ylittyivät myös toiseen suuntaan

Kun Soulissa seurasi paikallisia televisiouutisia, huomasi ymmärtävänsä mersin verran koreaa.
Uutisten, tässä tapauksessa englanninkielisten, äärellä törmättiin suomalaiskollegoiden Johanna Juseliuksen ja Jukka Lehtisen kanssa tiedetoimittajan etiikkaan. Kun uutisten jälkeen naputtelin pika Turun Sanomiin juttuni perään viestin, että kuolleita onkin yksi lisää, tartuntoja enemmän ja raskaana oleva nainen sairastunut, esitti Lehtinen kysymyksen: varmistinko asian useammasta lähteestä?
– En. Mutta kerroin kuitenkin, että tieto oli peräisin uutisista.
Siirsin vastuun, mutta koin tärkeäksi kertoa, että alkuperäiset tietoni olivat luultavasti vanhentuneita.
WCSJ:n presidentti, korealainen lääkäri ja lääketieteen toimittaja Chul-Joong Kim esitti toisen hyvän kysymyksen kuin itselleen: miksi meillä Koreassa on mers-tartuntoja, eihän meillä ole kameleitakaan?
Ensimmäinen mers-potilas, 68-vuotias mies ehti käydä kolmessa sairaalassa eri paikkakunnilla ennen päätymistään Souliin, Samsung Medical Centeriin. Vasta siellä oivallettiin kysyä matkustushistoriaa, joka sai mers-kellot soimaan ja karanteenit päälle.
– Meidän terveydenhuoltomme on täysin vapaata. Potilaat voivat mennä mihin sairaalaan tahansa. Potilas voi mennä yhtenä päivänä yhteen, toisena toiseen, Chul-Joong Kim kertoi.

Mersin hyvät ja huonot uutiset

WCSJ:n konferenssissa puhunut asiantuntija, professori Sung-Han Kim Asian Medical Centerin infektiotautien osastolta kertoi – ainakin sen hetkisen totuuden – että mers on rajoittunut ihmisestä ihmiseen välittyvään infektioon.
–Potilaita pitäisi olla paljon enemmän, mikäli virus leviäisi ilman välityksellä.
Eteläkorealaisella tehokkuudella oli tehty kartta viruksen saaneista ihmisistä ja seuranta tartunnoista potilas potilaalta. Viruksen reitit paljastivat lisää terveydenhuollosta. Sairaaloiden ensiapupoliklinikat ovat avoimia ja ruuhkaisia. Tartunnan leviämiselle tarjottiin parhaat mahdolliset olosuhteet. Toinen syy leviämiseen on rakkaus.
– Etelä-Koresssa on perinne, että läheiset käyvät vierailulla potilaiden luona sairaalassa, Sung-Ham Kim kertoo.
– Korealaisissa sairaaloissa ei ole mitään vierailuaikoja eikä rajoituksia. Kun muistetaan, että ”ai niin setäni on sairas”, mennään sinne, Chul-Joong Kim lisää. Suomalaisittain on ajateltava uusiksi: ei vain oman ydinperheen lapsi tai äiti, vaan myös sedät, tädit, serkut, lapsenlapset ja sisarukset, saavat lähtemään sairaalaan. Sairaalat ovat suuren draaman tapahtumapaikkoja.
– Aina kun puhutaan terveydestä ja lääketieteestä, puhutaan myös kulttuurista, Chul-Joong Kim tähdentää.

Konferenssi tieteellisen kokeen keskellä

Konferenssipäivät etenivät ja päivä päivältä mersiin kuolleiden ja sairaalassa tartunnan saaneiden määrä kasvoi. Koko konferenssi oli kuin korealaisessa yhteiskunnassa tehtävän tieteellisen kokeen seurantaa. Olimmeko itse vaarassa?
Sung-Ham Kimin mukaan mers tarttuu heikosti ja vasta potilaista, jotka ovat todella huonossa kunnossa ja joiden kantama viruslasti on jo erittäin suuri. Tässä vaiheessa mers-potilas on jo sairaalahoidossa tai kotona kyvytön nousemaan sängystään. Mutta kun kyse on Koreasta, sängyn vieressä on perhe, jonka jäsenet nukkuvat samassa huoneessa ja huolehtivat potilaastaan.

Varmaa vai neuroottista

Niin konferenssin luennoilla kuin kauppakeskuksissa ja metroissa oli ihmisiä hengityssuojat kasvoillaan. Jos ja kun kyse oli sairaalainfektiosta, onko tuhansien koulujen sulkeminen ja kasvosuojusten pitäminen liioittelua?
Sung-Han Kim sanoi, että on erittäin epätodennäköistä, että sairaus leviäisi esimerkiksi metroissa, koska tartuttajaksi tarvitaan hyvin sairas ihminen.
– Jos ihmisellä itsellään on oireita, on hengityssuojan käyttö eduksi, jotta voidaan välttää toisten tartuttamista. Vaikka leviäminen olisi kuinka epätodennäköistä, emme voi olla varmoja.
–Soulissa on epätodellinen olo, miljoonakaupunki jossa ei näy isoja ruuhkia, kauppakeskuksissa on tyhjää. Jos tämä kaikki johtuu mersin pelosta, sillä on valtava vaikutus kaupunkiin suomalaisosallistuja Merja Jaaksi pohti.
–Käsidesiä on joka paikassa, ehkä sillä luodaan turvallisuuden tunnetta, mutta onko se välttämätöntä.
– En itse osaa olla tästä huolissani vielä, toimittaja Anu Kytölä pohti.
Joku tiedetoimittajista oli kuitenkin saanut jo toiveen kollegoilta, ettei Soulin konferenssiin osallistunut ainakaan heti näyttäisi naamaansa työpaikalla.

Kamelivarsojen lastentauti

Korean Pasteur-instituutin johtaja Kee-Jong Hon mukaan mers-viruksen alkuperäisiä isäntäeläimiä lienevät lepakot, joiden puremista kamelit ovat sairastuneet. Virus aktivoituu keväisin, kun ihmislapsien tavoin hengitystieinfektioita sairastavat pikkukamelit levittävät tautia aktiivisesti ja tartunta siirtyy kameleista ihmisiin.
Tiedekonferenssissakin lisätieto lisää tuskaa. Aasian viruksenmetsästäjien luennolla syntyi mielikuva, ettei alkuperäinen eläin välttämättä ollutkaan niin itsestäänselvyys, kun käytiin läpi, miten virus siirtyy eläimestä toiseen. ”Metsästysretki” seurasi potilasta, joka viruksen kantajana ehti matkustaa Hong Kongiin ja jota ei suinkaan löydetty huonossa kunnossa vuoteesta, vaan bailaamasta karaokebaarista.
Paljastui myös se, ettei teletunnistetietojen käyttäminen ihmisten jäljittämisessä ollut korealaisille ongelma eikä mikään.

2 Soul, mers ensitoimet
WCSJ:n konferenssissa puhunut asiantuntija, professori  Sung-Han Kim Asian Medical Centeristä kertoi mersin rajoittuneen ihmisestä ihmiseen välittyvään infektioon. Eteläkorealaisella tehokkuudella oli jo tehty kartta viruksen saaneista ihmisistä ja seuranta tartunnoista potilas potilaalta.

WCSJ:n konferenssissa puhunut asiantuntija, professori Sung-Han Kim Asian Medical Centeristä kertoi mersin rajoittuneen ihmisestä ihmiseen välittyvään infektioon. Eteläkorealaisella tehokkuudella oli jo tehty kartta viruksen saaneista ihmisistä ja seuranta tartunnoista potilas potilaalta.

Ja samalla näkyi tiedekonferenssien dilemma toimittajalle. Jos tarkoitus on hengailla ja innostua, saada uutta pontta tiedetoimittajan työlle ja verkostoitua, onnistumisen mahdollisuudet ovat upeat. Jos tarkoitus on välittää täsmällistä tietoa, sitä ei tehdä helpoksi. Seminaarit ovat kovan luokan powerpoint-sulkeisia, käännökset kielestä toiseen tuottavat ongelmia, saadaan erilaisia käsityksiä samoista asioista.
Heräsi kysymys, oliko viruksenmetsästäjien kohde, karaokebaarimies, juuri se ensimmäinen sairastunut? Ja oliko puhe siitä, että vain vakavasti sairastunut levittäisi tautia, totta?
THL:n tietojen mukaan ”karaokemies” oli kuitenkin alkuperäisen sairastuneen lähisukulainen, joka ehti livahtaa ulkomaille. Alkuperäinen luento mersistä asiantuntijoineen sai takaisin painoarvoaan. Ja tietojen tarkistus oli tarpeen.

Ilmaisia lounaita ei ole, lähdekriittisyys kannattaa

WCSJ 2015 -konferenssin viimeinen lounasluento oli extremekokemus tieteen saralla. Pyunkangin korelaisen lääketieteen sairaalan professori Hyo-Seok Seo luennoi pysäyttämättömällä tarmolla omasta missiostaan, terveiden keuhkojen merkityksestä astman ja samaan hengenvetoon sydänsairauksien voittamisessa edes mersiä unohtamatta. Seo lupasi epäröimättä pidentää potilaidensa elinikää vuosikymmenellä. Seon sydämenasia oli saada potilaat luopumaan lääkkeistä – ja siirtymään omien luontaislääkkeidensä pariin. Tieteellinen tutkimus ja julkaisut kuitenkin puuttuivat täysin.
Seo listasi voittamattomaksi keuhkoterveyslääkkeeksi myös saunomisen, mikä oli toki musiikkia suomalaiskorville. Hieman hämmentävästi useat hänen hoitamistaan potilaista olivat eri maiden, kuten Moskovan, Sri Lankan ja Angolan suurlähettiläitä.
Opimme, että ilmaisia lounaita ei ole. Järjestävälle taholle kunniaksi oli se, että myös konferenssikirjassa mainittiin, että kyseisen luennon ”all rights and responsibilities” kuuluvat täysin korealaisen lääketieteen sairaalalle.

Pyunkangin korelaisen lääketieteen sairaalan professori Hyo-Seok Seo luennoi pysäyttämättömällä tarmolla omasta missiostaan, terveiden keuhkojen merkityksestä. Seon sydämenasia oli saada potilaat siirtymään omien luontaislääkkeidensä pariin.

Pyunkangin korelaisen lääketieteen sairaalan professori Hyo-Seok Seo luennoi pysäyttämättömällä tarmolla omasta missiostaan, terveiden keuhkojen merkityksestä. Seon sydämenasia oli saada potilaat siirtymään omien luontaislääkkeidensä pariin.

Matka jatkuu San Franciscoon

Matka kohti muistorikasta WCSJ 2015 -tapahtumaa alkoi jo Helsingistä vuonna 2013, jolloin seuraava kongressi päätettiin antaa Etelä-Korean tiedetoimittajain liitolle. Soulista kongressisarja jatkaa kohti San Franciscoa lokakuussa 2017.
Hetken tuntui, että konferenssin päättäjäisissä mersistä ei puhuttaisi sanaakaan. Mutta sitten muistutettiin, että kuten tutustuminen täysin digitaaliseen sairaalaan, myös post-conference tour Pohjois- ja Etelä-Korean väliselle DMZ-alueelle oli peruutettu mersin takia.
Soulin konferenssi oli paljon muutakin: ihania hetkiä vilpittömän ystävällisten korealaisten seurassa. Upeita elämyksiä, korealaisen ruuan lukemattomia vivahteita, kymmeniä luentoja, uusia ja vanhoja kontakteja.
Mutta se, mistä konferenssi tullaan muistamaan, on mers.

5 Soul,ruoka+käsidesi
4 Soul,ruoka

Konferenssin hyvin järjestetyissä lounasinfoissa ja illallisilla nautittiin hyvästä ruoasta – kunhan kädet oli ensin desinfioitu.