Miten näet?

JPHescanear0013

Juha Pekka Helminen

Vaimo toi muutama päivä sitten kaupungilta muutamia meksikolaisia aikakauslehtiä. Niiden joukossa oli myös ¿cómoves?, suomeksi ”miten näet?”, tai ”mitä tuumit?” asiayhteydestä riippuen. ¿Cómoves? on Meksikon Kansallisen Autonomisen yliopiston (esp. Universidad Nacional Autónoma de México, lyhennettynä UNAM) tiedelehti, joka ilmestyy joka kuukausi. Lehden uusimmassa, elokuun numerossa käsitellään muun muassa kulkutautien torjuntaa Meksikossa, kollektiivista älyä, ilmaston muutoksia ja jalometallien historiaa.

UNAM:in tiedelehti toi mieleen paljon muistoja 1980-luvulta, jolloin olin yhteydessä yliopistoon ja käytin sen kirjaston palveluja omassa tutkimustoiminnassani. Yliopiston kasvatti Silvio Zavala (s. 7.2.1905) toimi myös Bartolomé de las Casas -tutkimukseni ohjaajana 1980-luvun lopulla. Tänä vuonna Silvio on ollut esillä Meksikon lehdissä, sillä tunnettu historiantutkija täytti helmikuussa peräti 105 vuotta. Jo Madridissa osallistuin esitelmöitsijänä Las Casas -seminaariin vuonna 1985. Siellä oli paikalla myös Silvio Zavala.

UNAM on Meksikon tärkein yliopisto ja koko Latinalaisen Amerikan suurin yliopisto. Sen juuret johtavat 1550-luvun alkuun.  Yliopistossa on tällä hetkellä yli 330.000 opiskelijaa ja lähes 38.000 opettajaa. Nykyisen yliopistokaupungin keskeinen osa Meksikon pääkaupungin eteläosassa rakennettiin pääosin 1950-luvulla. Sen rakennusten seinänämaalaukset mykistivät vierailijaa 1980-luvulla ja mykistävät edelleenkin.

Meksikon tärkeintä yliopistoa on usein haukuttu liian suureksi ja tehottomaksi. Yliopiston nykyinen rehtori José Narro on osin myöntänyt puutteet. Rehtorin mielestä yliopisto on myös keskittynyt aivan liikaa humanistisiin ja yhteiskuntatieteellisiin aineisiin. Yli 50 prosenttia UNAM:in opiskelijoista opiskelee niitä. Lääketieteen ja biologian osuus on lähes 30 prosenttia. Fysiikan, matematiikan ja insinööritieteiden osuus on vastaavasti alle 20 prosenttia.

Eräs meksikolainen opiskelukaverini totesi taannoin, että ”UNAM on aina kuitenkin UNAM”. Yliopiston tutkinnot ovat edelleenkin hyvin arvostettuja. Esimerkiksi 1980-luvulla historian tutkintovaatimukset UNAM: issa olivat huomattavasti vaativammat kuin Madridin Complutense-yliopistossa, jossa opiskelin.

Viime vuosina Meksikoon on syntynyt yksityisiä yliopistoja kuin sieniä sateella. Täällä Querétarossakin niitä on perustettu useita viiden vuoden oleskeluaikanani.  Useissa yksityisissä yliopistoissa tutkinnon voi suorittaa melkein vain maksamalla tarpeeksi. Se on vähän samaan tapaan kuin Meksikon pääkaupungin keskustan eräällä kadulla, jonka liikkeistä voi helposti ostaa väärennetyn tutkintotodistuksen. Niin siivojastakin voi nopeasti tulla oikeusoppinut.

Historiaa makuuhuoneen ikkunasta

Kuva: Juha Pekka Helminen

Juha Pekka Helminen

Kun puhutaan pyramideista, niin ensimmäiseksi tulee mieleen Egypti. Kuitenkin pyramideja on muuallakin. Niitä on runsaasti Amerikan mantereella, erityisesti täällä Meksikossa. Viime vuosina Meksikossa on kaivettu esiin ennen tuntemattomia pyramideja.

Esiin kaivettujen pyramidien perässä ei tarvitse mennä kauaksi. Makuuhuoneemme ikkunasta voi nähdä Cerrito-pyramidin, joka ”löydettiin” mäkinyppylän sisältä vasta yhdeksän vuotta sitten. ”Kotipyramidista” Corregidoran kaupungissa Querétarossa on muodostumassa matkailukohde. Eräät Querétaron kiertoajelut poikkeavat pyramidin juurelle päivittäin.

Kuitenkin laajemmat arkeologiset kaivaukset niin Cerrito-pyramidilla kuin muissakin arkelogisissa kohteissa täällä Meksikossa tahtovat venyä pitkiksi. Syynä on keskuhallinnon ja eri osavaltioiden taloudellisten resurssien niukkuus.

Arkeologiassa Mesoamerikaksi kutsutun Keski-Amerikan ensimmäinen tärkeä kansa olmeekit osasi pyramidien rakentamisen taidon jo 1.000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Corregidoran Cerrito-pyramidin juuret ulottuvat aikaan noin 300 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Kukoistuskautensa se koki tolterekkien aikana 700-luvulta aina 1200-luvulle.

Koko Amerikan suurin pyramidi löytyy myös Meksikosta. Cholulan pienessä kaupungissa, aivan Pueblan tuntumassa, on pyramidi, jonka sivujen pituus on 452 metriä. Pyramidin nykyinen korkeus on 62 metriä. Joskus se oli korkeampi, mutta pyramidin huipulle rakennettiin melkoisen kookas kirkko, Santuario de Nuestra Señora de los Remedios. Meksikon ja koko Amerikan korkein pyramidi on Teotihuacánin Aurinkolle omistettu pyramidi, jolla on korkeutta 65 metriä.

Alkujaan pyramidin huipulla oli intiaanien omille jumalilleen omistama temppeli. Espanjalaiset korvasivat palvontapaikan katolisella kirkolla, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1594. Myös Cerriton huipulla on kristillinen pikkupyhättö, joka ei ole enää käytössä.

Cholulan pyramidi kuuluusuurimpiin ihmisen luomiin yhtenäisiin rakennelmiin maailmassa. Pyramidi sai lopulliset mittasuhteensa vaiheittain, sillä aikojen kuluessa, tutkijoiden mukaan noin joka 52. vuosi, vanhan pyramidin päälle rakennettiin uusi. Pyramidin sisuksiin on kaivettu useita kilometrejä käytäviä, joissa kulkemalla voi selvästi nähdä nykyisen pyramidin olevan rakennetun värikkäästi maalattujen varhaisimpien pyramidien päälle. Cholulan pyramidi on rakennettu savitiilistä. Työ on tehty huolellisesti latomalla hyvään järjestykseen mittatarkkoja harkkoja.

Cholula oli aikoinaan intiaanien pyhiinvaelluspaikka, jossa kunnioitettiin ennen muuta Quettzalcoatlia, sulkakäärmettä. Intiaanien temppelit suistuivat espanjalaisvalloituksen myötä kuitenkin kirkkojen alle. Nyt Cholulan ympäristö on ihmeineen meksikolaisen kirkkoarkkitehtuurin keskus. Kulttuuri etenee vaiheittain niin pyhienkin paikkojen suhteen.