Tiedekeskiviikko

Perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta vai yrittäjäksi alkamista

Mikko Tikkanen

09.01.2019 | 8:15

Tutkimuksen sovellusmahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta on tullut entistä tärkeämpiä tutkimusrahoituksen jakoperusteita. Ilmiö on ollut paljon esillä Suomessa, mutta on osa kansainvälistä trendiä. Tämä on johtanut siihen, että rahoitushakemuksiin pitää ympätä yhä enemmän asiaa vaikuttavuudesta ja sovellusmahdollisuuksista. Innovaatiot perustuvat tutkimukseen ja yhteiskuntaa tulisi kehittää tutkittuun tietoon perustuen. Helposti käy kuitenkin niin, että käskettynä tutkimusprojektien sovellus- ja vaikuttavuusideat ovat keinotekoisia ja vievät resursseja pois todellisesta vahvuusalueesta ja tieteen laatu kärsii. Soveltavan tutkimuksen ongelma on myös siinä, että koskaan ei oikein tiedä pitäisikö jokin idea julkaista vai suojata. Akateeminen ura vaatii avoimuutta ja julkaisuja, mutta soveltava tutkimus ja yritysyhteistyö salailua ja patentteja. Myös vaatimukseen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta sisältyy ristiriita. Pitäisi tehdä vaikuttavaa tutkimusta, mutta samaan aikaan tulee viestiä siitä, että tieteellinen tieto ei näy poliittisessa päätöksenteossa. Tai jos näkyy, niin vain siltä osin, mikä sopii poliittisiin pyrkimyksiin.

 

Itselle soveltavan tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ymppääminen rahoitushakemuksiin on tuntunut keinotekoiselta. On selvää, että tulevaisuutemme kannalta on välttämätöntä ymmärtää, miten fotosyteesi toimii. Sen ymmärtäminen miten fotosynteesikoneisto muuttaa valoenergian kemialliseksi energiaksi voisi ratkaista ihmiskunnan energiaongelman ja fotosynteesin tehostaminen voisi auttaa ratkaisemaan ihmiskuntaa uhkaavan ruokapulan. Molemmat asiat ovat kuitenkin suuria perustutkimuksen kysymyksiä, joiden tutkiminen vaatii aikaa ja resursseja. Ei ole myöskään takuita, että Suomi saa takaisin fotosyteesitutkimukseen pistämänsä rahat edes pitkällä aikavälillä. Suomi on kuitenkin yhdessä muiden rikkaiden valtioiden kanssa vastuussa ihmiskunnan yhteisen tietopohjan kasvattamisessa. Ilman tuota tietopohjaa ei voida tehdä oikeasti kestävää politiikkaa eikä synny tulevaisuuden suuria ongelmia ratkaisevia keksintöjä. Sovellettavia keksintöjä ei voi pakottaa syntymään, vaan ne kehittyvät hyvästä tutkimuksesta ja luovasta ilmapiiristä.

 

Jos keksintö ei hyödytä olemassa olevien yritysten tämänhetkistä toimintamallia, on iso riski, että idea jää käyttämättä. Jotta idea tulisi hyödynnetyksi, usein ainoa vaihtoehto on se, että tutkija alkaa yrittäjäksi ja kokeilee mihin omat ja idean rahkeet riittävät. Itse olen pyöritellyt syvältä fotosynteesin perustustutkimuksesta syntynyttä yritysideaa, joka yhdistää fotosyteesitietoa, LED-teknologiaa ja keinoälyä. Suljetussa ympäristössä keinovalolla tapahtuva viljely lisääntyy nopeasti kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen ja viljelymaiden pilaantumisen takia. Tutkimustietoa hyödyntävälle idealla pitäisi siis olla kasvavat kansainväliset markkinat. Ristiriitaisia tunteina herättävänä yksityiskohtana mainittakoon, että tällä hetkellä tutkimustiedon ja LED-teknologin hyödyntämistä kasvintuotannossa vetää kuitenkin nopeasti kasvava kannabisteollisuus. Kannabiksen lääke-ja huvikäytön salliminen yhä useammissa maissa on synnyttämässä kokonaan uutta kasvitutkimukseen pohjaaville innovaatioille avointa teollisuudenhaaraa.

 

Perustutkimusta tekevälle yliopisto-opettajalle yritysmaailma on todella vieras ja useimmiten aikaa ja henkisiä resursseja yritysideoiden miettimiseen ja eteenpäin viemiseen on rajoitetusti. Ideat jäävät ideoiksi. Olen tällä viikolla aloittamassa startup-kiihdyttämö Founder Instituten ja S-ryhmä perustamassa uuteen ruokateknologiaan keskittyvässä startup-ohjelmassa. Odotan mielenkiinnolla tulevaa reilua kolmea kuukautta. Keväästä tulee rankka, mutta ohjelman jälkeen pitäisi ainakin tietää, miten firma perustetaan. Toivottavasti saan tulevaisuudessa sovittaa yhteen tutkijan, opettajan ja yrittäjän rooleja. Mieluummin kuitenkin ruoka- kuin kannabisteknologian yrittäjä. Turun yliopisto on mukana partnerina ohjelmassa. Vaikka minusta itsestä ei tulisikaan yrittäjää, niin ohjelma antaa arvokasta tietotaitoa ja verkostoja opiskelijoille ja nuoremmille tutkijasukupolville välitettäväksi.