Cleantechiä ja yöuintia

11.11.2013 | 6:28

mikkeliPost-Conference Tour Mikkeli 28.–29.6.2013

Varhainen lähtö Senaatintorilta on ankea; tiedetoimittajat vaikuttavat väsyneiltä ja kolmannes matkalle ilmoittautuneista on jäänyt pois. Ensimmäisen kerran matkaa järjestävä mikkeliläinen isäntäväki peittää hämmentyneisyytensä. Poisjääneet eivät tiedä mitä menettävät.

Mikkelissä aurinko paahtaa punaisia tiiliseiniä, kun kehitysjohtaja Juha Kauppinen esittelee vuosi sitten valmistunutta Turvallisuusja materiaaliteknologian innovaatiokeskusta, Tumaa.

Rakennuksessa on laboratorio-, toimistoja tuotekehittelytilat, työpaikkaravintola sekä pieni tehdas. Tuman suurimmat toimijat ovat kaasuilmaisimia kehittävä ja valmistava Environics Oy, Lappeenrannan teknillisen yliopiston laboratoriot sekä muutama start up -yritys.

Innovaatiokeskuksen ylpeyden aihe on cleantech eli puhdasteknologia, esimerkiksi nanoteknologiaan perustuvat kosteutta ja kemikaaleja hylkivät joustavat pinnoitteet.

Yliopistokeskus yhdistää tieteenaloja

Kaupungissa toimii myös Mikkelin yliopistokeskus, MUC, jolla tarkoitetaan Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tiedeyhteisöä.

Yliopistokeskus pyrkii yhdistämään luontoon ja ympäristöön liittyvän osaamisen tekniikkaan ja yrittäjyyteen. Siellä työskentelevä professori Mikko Rantalankila Lappeenrannan yliopiston vihreän kemian laboratoriosta tekee yhteenvedon maailman puhtaan veden tarpeesta ja kertoo miten vesiongelmia on ratkaistu eri puolilla maailmaa.

Helsingin yliopiston ja Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n alaisuudessa toimivan Luomuinstituutin tehtävä on tutkia ja kouluttaa luomualan elinkeinotoimintaa. Tutkimus on monitieteistä ja kohdistuu koko elintarvikeketjuun.

”Suomeen tuodaan ulkomailta luomuelintarvikkeita, kun kotimaassa ei tuoteta tarpeeksi luomua. Ihmettelemme, miksi maanviljelijät eivät siirry luomuun, vaikka on osoitettu, että luomutuotanto on taloudellisesti yhtä kannattavaa kuin tehotuotanto”, johtaja Pirjo Siiskonen pohtii.

Yleisö terästäytyy, kun Siiskonen kertoo, että instituutti kieltäytyy kategorisesti hyväksymästä geenimuunneltuja elintarvikkeita. Niiden turvallisuudesta ei ole Siiskosen mukaan tarpeeksi tutkimustietoa.

Monet tiedetoimittajat huomauttavat, että tutkimus on päinvastoin osoittanut, ettei geenimuunneltu ruoka ole haitallista.

Professori Tapio Ranta Lappeenrannan yliopistosta kertoo Suomen biomassan käytöstä. Meillä biomassan osuus energian kokonaiskulutuksesta on teollisuusmaiden korkein. Jo teollisuuden puupolttoaineiden osuus 26 prosenttia.

Ulkomaalaisia kuulijoita kiinnostaa suomalaisten metsien yksityisomistajuus ja mistä biomassaa tuotetaan.

Luonto ja puhtaus lumoavat

Mikkelin matkan virallinen osuus päättyy, ja paikallinen kyläyhdistys ryhtyy esittelemään Kyyjärveä. Kirkkovenesoutu pieneen saareen onnistuu toimittajilta ihmeen hyvin. Saaressa mikkeliläispariskunta esittelee sympaattista kesämökkiään ja rantasaunaansa. Kirkkoveneillä soudetaan takaisin hiekkarannalle, jossa paikalliset emännät tarjoavat paistettuja muikkuja, salaattia ja mansikkakakkua.

Mikkelin satamassa odottaa M/S Jaarli -alus, joka vie matkalaiset Saimaan aaltoja pitkin Kyyhkylän kartanoon. Hanurin soittaja säestää.

Perillä kartanossa maakuntajohtaja Matti Viialainen toivottaa toimittajat tervetulleiksi. Hän pitää illallisella lyhyen esitelmän Mannerheimista ja Mikkelistä päämajakaupunkina. Tuttua asiaa suomalaisille, mutta uutta kansainväliselle toimittajakunnalle.

Ilta jatkuu saunoen. Ja seuraavana päivänä tutustutaan Mikkelin vanhaan pappilaan, Kenkäveroon ja Tertin kartanoon ja nautitaan lähiruuasta tehty lounas.

Paluumatkalla kriittinen toimittajakunta kiittää kaikkea näkemäänsä ja kokemaansa. Muikkulounas Kyyjärven hiekkarannalla, puhtaus sekä saunominen ja öinen uinti Saimaassa olivat matkan huippukokemukset.

Teija Riikola
Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja

Matkan olivat järjestäneet Mikkelin yliopistokeskus, Miktech Oy, Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon maakuntaliitto.