Heureka! Seitsemän huomiota kansallisesta konferenssista

02.01.2015 | 11:22

Satu Lipponen

Satu Lipponen kokosi huomionsa Tiedetoimittajain liiton ensimmäisestä kansallisesta kongressista. Erityisen historialliseksi voi luonnehtia neuvonantaja Frances A. Colónin puhetta Kuuban ja Yhdysvaltain tiedesuhteista.

Älyn hyvä kaupunki 3

Kuva: Adolfo Vera
Vesa Niinikangas ja muut osanottajat innostuivat Heurekan älykäs kaupunki -näyttelyssä kokeilemaan ja leikkimään.

1. Olimme kansainvälisen politiikan keskiössä.

Näin jälkikäteen tuntuu historialliselta, että kuulimme Kuuban ja Yhdysvaltain välisistä ongelmista tieteen näkökulmasta 24. lokakuuta Suomessa.

Kun ei ole diplomaattisuhteita, miten kertoa, että British Petroleumin öljyvuoto 2010 Meksikonlahdella voisi tahria Kuuban hiekkarannat, jos merivirrat menisivät pahimman mallin mukaan? Yhdysvaltain ulkoministeriön tiede- ja teknologianeuvontaja Frances A. Colón kertoi esitelmässään, kuinka tieteellinen neuvontantajajärjestelmä toimii käytännössä Yhdysvalloissa. Kerätään ryhmä asiantuntijoita, määritetään merivirtojen liikkeet, tutkitaan öljyvuodon tyrehdyttämisen mahdollisuudet, arvioidaan saatua tietoa ja määritellään pisteet, jolloin kuubalaisille on jotenkin asia kerrottava.

Colón on American Association for the Advancement of Science eli AAAS:n 2006–2008 kouluttama tiedediplomaatti. Noin nelisensataa asiantuntijaa on käynyt läpi AAAS:n ohjelman. Koulutus toteutuu jossakin vaiheessa väitöskirjan jälkeen ja tieteellisen uran alku- tai puolivälissä. Puerto Ricosta kotoisin oleva neurotieteilijä Colón nousi ulkoministeriöön Hillary Clintonin nimittämänä. Nyt hän johtaa ulkoministeriön yksikköä. Kohteena on koko maailma. Colónin uraa on varmasti vauhdittanut sosiaalinen älykkyys: hän verkostoitui salamannopeasti Suomessakin ja somessa twiitit sinkosivat bittiavaruuteen. Lisäksi hän piti erinomaisen esitelmän. Harvinaista herkkua.

Kun sitten Kuuba ja Yhdysvallat ilmoittivat diplomaattisuhteiden elvyttämisestä vuoden 2014, oli ilmassa ajatus, että tämä oli odotettavissa.

Tiedediplomatia toimi ainakin hyvin. Colón esitti myös muita mielenkiintoisia tapauksia.

Toisenlaisessa tilanteessa esimerkki Twitter-analyyseista olisi varmaan herättänyt kysymysten tulvan.

Twitter: @fcolonindc

2. Massimiano Bucchi: innovaation matka arkeen voi olla hyvin pitkä.

Tieteen sosiologi ja yksi arvostetuimpia tiedeviestinnän tutkijoita, Massimiamo Bucchi, onnistuttiin saamaan luennoitsijaksi hyvän taustatyöskentelyn avulla. Tiedettiin, että Bucchi olisi kirjamessuilla, koska hänen kirjansa Newtonin kana ilmestyi 2014 suomeksi (Gaudeamus). Mikäänhän ei ole niin vikkelä kuin tiedetoimittaja, joka tahtoo jotakin. Bucchi saatiin paikalle ja esitys jätti paljon pohdittavaa. Hän otti esimerkiksi ensimmäisen autokolarin, jossa kuoli nainen. No, auto kävi höyryllä ja oli ehkä kuriositeetti, mutta autot olivat melko yleisiä, ennen kuin oivallettiin turvavöiden merkitys. Eikä asia ole vielä tehnyt globaalia läpimurtoa, tietää moni ulkomaalaisissa takseissa matkustellut toimittaja.

Bucchi antoi yleisölle kriittisen perspektiivin (kunnon sosiologi!). Moni varmaan kirjasi, että Routledgelta ilmestyi uusi painos kirjasta Handbook of Public Communication of Science and Technology vuonna 2014. Helmikuussa 2015 ilmestyy uusi kirja A Fistful of Ideas. Innovations That Have Changed Our Lives.

Kuva: Adolfo Vera Michael Bradke MobilesMusikMuseumista Düsseldorfista viritti kongressin kuuntelemaan ääniä ympäristössään.

Kuva: Adolfo Vera
Michael Bradke MobilesMusikMuseumista Düsseldorfista viritti kongressin kuuntelemaan ääniä ympäristössään.

3. Pekka Saurin teesit: paras argumentti voittakoon.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ei ole tavallinen virkamies. Joten tyylikkäästi hän johdatti yleisönsä demokratian perusjuurille ja veti sieltä linjan poliittiseen päätöksentekoon ja sosiaaliseen mediaan.

– Kun keskustelut joka tapauksessa käydään sosiaalisessa mediassa, hallinto voi yrittää juosta karkuun, mutta se ei voi piiloutua, Sauri tähdensi. – Jos hallinto ei ole läsnä sosiaalisessa mediassa, se on ulkona keskustelusta. Läsnäolo sosiaalisessa mediassa on osa hallinnon mandaattia. Loista poissaolollasi ja menetät mandaatin.

Saurin kaltaisia vikkeläsormisia älykköjä tarvitaan tulevaisuudessakin kaupunkien hallinnossa, jos uskomme hänen teesinsä – ja miksemme uskoisi. Tässä on Saurin suuri periaate:

Kun tieto on avointa ja keskustelu vapaata, ongelmiin löytyy ratkaisu. Politiikan päämääränä on antaa jokaisella kansalaiselle tarvittavat taidot osallistua keskusteluun. Kaikki päätökset tulisi
perustaa parhaaseen keskustelussa esitettyyn argumenttiin.

Lisää idealisteja. Heitä on hienoa kuunnella.

Twitter: @pekkasauri

4. Professori Esa Väliverronen: valistusruisku on so last century.

No niin, kaikki tiedeyhteisöjen esimiehet ja tutkijat. Uskokaa jo, tiedeviestintä on muuttunut.

So last century ovat: popularisointi (nyt tiedeviestintä), monologi (nyt dialogi), yleisö (nyt yleisöt), yhdeltä monelle (nyt monelta monelle) ja valistaminen (nyt osallistaminen).

Löytyykö jonkin tiedevalistajan kaapeista vielä tiedon ruiskuja, joilla tietämättömät rokotetaan? Nyt ne on viimeistään heitettävä pois.

Twitter: @exumusic

5. Erkki Karvonen: asiantuntijuuden vaikeus journalismissa.

Kun olemme notkeita moderneja, mihin häviää asiantuntijuus? Tätä kysyi Oulun yliopiston professori Erkki Karvonen. Onko järkeä siinä, että harrastelija ja kokenut asiantuntija pistetään tiedollisesi samalle viivalle? Miten asiantuntijan tulisi toimia tilanteessa?

Pohdintaa on viritelty Tiedetoimittajain liitossa. Britanniassa BBC ohjeisti tiedetoimittajiaan väärästä tasapainosta, joka johtaa vääristyneeseen uutisointiin. Journalistiseen autonomiaan on perinteisesti kuulunut oikeus valikoida keskustelujen osallistujat, joten aivan yksinkertaista ratkaisua tuskin löytyy.

6. Minna Ruckenstein: eriarvoistavien voimien vastustaminen.

Poliittinen ja taloudellinen valta liittyy siihen, että määrittävät tiedontuotantoa. Kuluttajatutkimuslaitoksen erikoistutkija Minna Ruckenstein vahvisti päivän yhtä teesiä:

jos haluaa tehdä uusia tulkintoja, on oltava siellä, missä tulkintoja tehdään. Sosiaalisesta mediasta erityisen hyödyllisiä tutkimukselle ovat Twitter ja LinkedIn – kummatkin uutis- ja ammattilaiskanavia.

Tiedeviestijöille neuvona oli, että kun itselle vastenmieliset tulkinnat leviävät sosiaalisessa mediassa, on mentävä väliin.

Twitter: @minruc

7. Heurekan näyttely, Michael Bradke ja #scicommfi

Älyn hyvä kaupunki 1

Kuva: Adolfo Vera
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ja Yhdysvaltain ulkoministeriön neuvontantaja Frances Colón jammasivat kongressiyleisön joukossa Michael Bradken ohjauksessa.

Heurekan näyttely älykkääseen kaupunkiin täydensi hyvin aamupäivän pohdiskeluja. Jos ette vielä tunne Michael Bradkea, googlatkaa. Mies piti aamun alkajaisiksi huikean musiikillisen verryttelyn, sormenpäistä varpaiden kautta aivoihin. Tunnelmiin ei enää ole helppo päästä, mutta hashtag #scicommfi Twitterissa kertoo, mitä twiitattiin, ketkä twiittasivat ja millaisia mietteitä yleisössä heräsi yleisökeskustelun lisäksi.

Tiedetoimittajain liiton yhteistyökumppaneina olivat Heureka, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Helsingin yliopisto ja Suomen Akatemia sekä tukijana Tieteen tiedotus ry.

Seuraava kansallinen konferenssi on syksyllä 2015.