Iän karttuessa uni ei ole yhtä syvää

Psykologi Soili Kajaste kertoi unen merkityksestä, jota ei sovi väheksyä missään elämänvaiheessa.

Psykologi Soili Kajaste kertoi unen merkityksestä, jota ei sovi väheksyä missään elämänvaiheessa.

Sini Autio

Unen ja valveen vuorottelu on elämän  perusrytmejä. Nukumme, jotta emme uupuisi ja jotta  elimistömme toiminnat palautuisivat päivän rasituksista. Unessa myös aivoja siivotaan valveen aikana kertyneestä kuonasta. Myös kaikki eläimet nukkuvat. Tarvitsemme unta ainakin kerran vuorokaudessa.
Perustietoja unesta ja ikääntymisestä jakoi Tiedetoimittajien Huuhkajat-ryhmälle alkukesän terveys- ja hyvinvointipäivässä Nuuksiossa esitelmöinyt psykologi, psykoterapeutti Soili Kajaste.
Unettomuus on yleisin unihäiriö, ja kroonista unettomuutta esiintyy 5–12 prosentilla aikuisväestöstä, tilapäistä noin kahdella kolmasosalla. Unettomuus lisääntyy 40. ikävuodesta eteenpäin. Unettomuuden tavallisuus johtuu siitä, että uni on luonnostaan herkkä häiriintymään, elämän poikkeavat tapahtumat häiritsevät helposti unta. Ihmisen biologiseen perimään kuuluu, että herkästi heräävät ovat vaaratilanteissa säilyneet hengissä ja herkkyys herätä on kertynyt perimään. Unen tarve onkin perinnöllinen ominaisuus.
Vuorokausirytmin lisäksi uneen kuuluu myös unen sisäinen, noin puolentoista tunnin mittainen rytmi. Nukahdettaessa vaivutaan kevyiden vaiheiden kautta syvempiin vaiheisiin, minkä jälkeen uni alkaa kevetä. Kevyestä unesta siirrytään REM-vaiheeseen ja ketju alkaa uudestaan kevyen unen kautta. Sisäisen rytminsä vuoksi uni on siis noin puolentoista tunnin välein kevyttä. Monet huonosti nukkuvat heräävätkin kahden, kolmen unisyklin jälkeen, eivätkä saa enää unta. Terveellä nuorella aikuisella unisyklit ovat selväpiirteisiä. Vanhemmiten uni muuttuu aiempaa rikkonaisemmaksi ja kevyemmäksi. Iän karttuessa emme enää saavuta samaa unen syvyyttä kuin aiemmin.
Päivät, joista puuttuu unen ja valveen kontrasti vievät unen keneltä tahansa, mutta erityisesti iäkkäiltä. Eräässä tutkimuksessa, joka tehtiin vanhusten hoitokodissa, vanhukset nukahtivat viisi kertaa  päivässä ja olivat hereillä 32 kertaa yössä.
Nukkumisajakohdat ovat myös yksilöllisiä: iltauninen ja aamun virkku 40 %, aamu-uninen ja illan virkku 31 %, sekä aamu- että iltauninen 12 % ja sekä aamun että illan virkku 17 %. Unen ajankohta on osittain paikkasidonnainen. Jos on lapsesta asti tottunut pohjoisilla leveysasteillamme noudatettavaan päivärytmiin, voi olla vaikea tottua esimerkiksi Välimerenmaiden rytmiin.
– Uni ja valve vaikuttavat toisiinsa: niin nukut kuin valvot ja niin valvot kuin nukut. Jos nukkuu huonosti, päiväkin on huono. Hyvää yöunta seuraa hyvä päivä. Hyvästä yöunesta kaannattaa siis pitää huolta, painotti Soile Kajaste.

Kestävää kehitystä tulee Euroopasta

Tiedetoimittajien retkipäivässä saatiin paljon tietoa myös itse paikasta.
Suomen luontokeskus Haltian on suunnitellut arkkitehti, professori Rainer Mahlamäki. Arkkitehti vaati rakennuksen sijainnilta kolmea asiaa: peruskalliota, isoa järveä ja metsää. Paikka on Nuuksion kansallispuistossa Nuuksion Pitkäjärven rannalla Solvallan urheiluopiston naapurissa. Haltia on otettu käyttöön vuonna 2013. Rakennuksen muoto lähtee ekotehokkaasta munan muodosta, josta saa tilavan sisuksen suhteellisen vähällä ulkoseinän pinta-alalla. Rakennuksen lähes koko energia tuotetaan aurinkopaneleilla. Ensimmäisen vuoden kävijämäärä oli 130 000 ja toisen vuoden on jo ylittänyt 100 000 kävijää. Suomen luontokeskus Haltia on yksi kuudesta voittajasta Vuoden eurooppalainen museo (EMYA) -kilpailussa. Haltia on myös ensimmäinen kestävän kehityksen palkinnon saanut museo Euroopassa.
Haltia on ensimmäinen julkinen puurakenteinen rakennus Suomessa. Sisäelementit ovat kuusipanelia, lattiat ja kalusteet saarnipuuta. Talossa on Suomen ainoa puurakentamiseen toteutettu hissi. Ulkoverhous on kvartsipuhallettua mäntyä. Kvartsikäsittely vähentää materiaalin tulenarkuutta. Ulkorakenteissa on myös käytetty lehtikuusta. Kattoa verhoaa maksaruohoistutus.
Lisätiedot: haltia.com
 
 

Uusimmat ajankohtaiset

Valon juhlassa tehtiin historiaa

Tiedetoimittajain vuosipäiväjuhlassa tehtiin historiaa. Meitä oli paikalla ainakin 160 liiton jäsentä; enemmän kuin koskaan aikaisemmin palkintojuhlissamme!   Ravintola Sykkeen sali todellakin sykki, ja puheensorina osoitti, että ihmiset olivat kaivanneet...

Haaveissa kongressi tai pidempi työprojekti?

Etkö ole pitkään aikaan hakenut Tiedetoimittajain liiton Kopiosto-apurahaa – olisiko nyt aika!   Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää tiedeviestinnän alalla toimiville kohdeapurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun...

Liiton Valon juhlaa vietetään perjantaina 1.3.2024

Tervetuloa Helsinkiin Tiedetoimittajain liiton Valon juhlaan perjantaina 1.3.2024, klo 18-22! Paikka on entinen eli Mäkelänkatu 2:n katutason ravintola Syke. Juhlassa jaetaan Vuoden 2024 tiedetoimittajapalkinto sekä kaksi Vuoden 2024 tiedeviestintäpalkintoa. Palkinnot...

Tieteen kaanonit romukoppaan Tieteiden yössä 25. tammikuuta

Suomen tiedetoimittajain liitto tarjoaa jälleen omaa ohjelmaa Tieteiden yössä torstai-iltana 25. tammikuuta. Tervetuloa paikan päälle! Paikkana on tuttu Helsingin kaupungintalon Tapahtumatori, jossa ohjelmaa on kello viidestä aina iltakahdeksaan asti. Illan teemana on...

Apurahan sai 69 hakijaa – suurin potti työskentelyyn

Liiton hallitus sai syksyn apurahahaussa ennätysmäärän eli kaikkiaan 108 hakemusta. Apuraha-anomusten yhteissumma oli 247 386,49 euroa. Apuraha myönnettiin 69 hakijalle, ja apurahasumma oli yhteensä 92 531 euroa.  Löydät apurahan saajien nimet ja julkisiksi ilmoitetut...

Mari Heikkilä aloittaa liiton puheenjohtajana vuonna 2024

Suomen tiedetoimittajain liiton vaalikokous valitsi yksimielisesti liiton uudeksi puheenjohtajaksi jyväskyläläisen tiedetoimittaja Mari Heikkilän. Suomen tiedetoimittajain liiton puheenjohtajana aloittaa vuoden 2024 alusta liiton nykyinen varapuheenjohtaja Mari...

Kenestä vuoden 2024 tiedetoimittaja ja tiedeviestijä?

Vuoden 2024 tiedetoimittaja -palkinnon ja Vuoden 2024 tiedeviestintäpalkinnon saajasta päättää liiton hallitus kokouksessaan 13.12.. Tiedeviestintäpalkinto voidaan antaa myös kollektiiville. Viime vuosina liitto on myöntänyt yhden tiedetoimittajapalkinnon ja kaksi...