Käykö uusiutuva uljas Wescape ratkaisuksi Kapkaupungin asuntopulaan?

02.01.2015 | 1:04

Annu Kekäläinen

Suunnittelijat puhuvat uusiutuvasta kaupungista, joka ratkaisee Kapkaupungin asuntopulan ja luo satojatuhansia uusia työpaikkoja. Vastustajat vertaavat Wescapea apartheid-siirtokuntaan.

”Wescapen talousmallin kehittäminen kesti kuusi vuotta”, David Pearson sanoo.

Kuva: Annu Kekäläinen
”Wescapen talousmallin kehittäminen kesti kuusi vuotta”, David Pearson sanoo.

Kapkaupunki siirsi puoli vuotta sitten luoteista rajaansa ja liitti itseensä laihaa viljelymaata Koebergin ydinvoimalan kupeesta. Maan oli hiukan aiemmin ostanut David Pearsonin Pact-yritys.

Se aikoo rakentaa alueelle 800 000 vähävaraiselle asukkaalle tarkoitetun uusiutuvan kaupungin (regenerative city) työpaikkoineen.

Kaupungin suunnittelemisesta vastaa ARG-arkkitehtitoimisto, jonka kuulu toimitusjohtaja Gita Goven on erikoistunut kestävään suunnitteluun.

Monet asiantuntijat kritisoivat hanketta. He vertaavat Wescapea rotuerottelun kaudella rakennettuun, surkeasti epäonnistuneeseen Atlantikseen ja kummeksuvat gryndereitä jotka toimivat Afrikassa kuin maapallon viimeisellä rajaseudulla.

Afrikkalainen ratkaisu

”Minulla on päälläni valkoinen paita ja sininen hame, ja olen kalju”, David Pearson kuvailee, kun sovimme tapaamista.

Sihteerille jätetyt soittopyynnöt ovat tuottaneet tuloksen. Superkiireiseksi ilmoittautunut perustajaurakoitsija Pearson astuu vielä samana iltana Kapkaupungin vilkkaan Main Roadin varrella sijaitsevaan kahvilaan.

Hän on pitkä, hiukan tukevoitunut keski-ikäinen mies. Kaljuksi ajeltu pää ja silmälasit, puhelimessa kuvailtu vaatetus: valkoinen kauluspaita ja musteensininen maksihame joka tuo mieleen kendon harrastajien asun. Kaulassa samanvärinen huivi.

Pearson istuutuu ja tilaa smoothien. Puherytmi on korostuneen rauhallinen, kun hän alkaa kertoa Wescapesta.

”Olemme joukko sosiaalisesti vastuuntuntoisia ihmisiä. Meillä on ratkaisumalli Kapkaupungin asuntopulaan… Haluamme rakentaa afrikkalaisittain kestävästi. Täällä on vakava pula asunnoista, koulutuksesta, terveydenhuollosta ja työpaikoista”, Pearson sanoo.

Yhteisyöhön Govenin kanssa

David Pearson syntyi noin viisikymmentä vuotta sitten Etelä-Afrikassa ja asui lapsuutensa osin Kanadassa. Ensimmäisen konkurssinsa Pearson teki vähän yli 30-vuotiaana ja päätyi sen jälkeen Intiaan etsimään itseään. Nykyisen yrityksensä hän perusti kymmenisen vuotta sitten halusta rakentaa edullisia, ekologisesti kestäviä asuntoja.

Pearson pyysi mukaansa arkkitehti Gita Govenia.

Kuva: Annu Kekäläinen ”Rakennamme käveltäviä naapurustoja. Kussakin korttelissa on päivähoito ja alakoulu”, sanoo Gita Goven.

Kuva: Annu Kekäläinen
”Rakennamme käveltäviä naapurustoja. Kussakin korttelissa on päivähoito ja
alakoulu”, sanoo Gita Goven.

”Kun tapasin Davidin ensimmäisen kerran, en uskaltanut sitoutua Wescapeen taloudellisen riskin takia”, Goven sanoo tavatessamme joitakin päiviä myöhemmin hänen Observatoryn kaupunginosassa sijaitsevassa toimistossaan.

Pikkuhiljaa Goven vakuuttui Pearsonin liiketaloudellisista taidoista ja lupasi oman suunnittelijan ja kansalaistoimijan osaamisensa hankkeeseen.

Tutkimusmatka hyvään tulevaisuuteen

”Päätimme Davidin kanssa tutkia, missä ollaan nyt, millainen on hyvä tulevaisuus ja millä keinoin sinne päästään”, Gita Goven sanoo.

Hän on poikkeuksellisen selkeänoloinen nainen – Pearsonia jonkin verran vanhempi – ja puhuu kauniilla matalalla äänellä.

Goven syntyi intialaistaustaiseen johannesburgilaisperheeseen ja varttui aasialaisten asuinalueelle. Opiskeluaikoinaan hän matkusteli Intiassa ja innostui sosiaalisesta suunnittelusta. Takaisin Etelä-Afrikkaan palattuaan Goven perusti kansalaisjärjestön parantamaan townshipien asukkaiden elinoloja, istui yöt kokouksissa ja opiskeli päivät arkkitehtuuria.

”Olen lapsesta saakka ollut hyvin tietoinen apartheidin tilasuunnittelusta ja siitä, kuinka se pakottaa eri ihmisryhmät omiin karsinoihinsa”, Goven kertoo.

Konsepti ja kaupunki

Wescapen resepti on jotakuinkin seuraava: Synnytetään ajatus uudesta kaupungista, joka täyttäisi 240 000 kodillaan aimo osan Kapkaupungin neljääsataatuhatta lähentelevästä asuntotarpeesta. Hankitaan edullista maata kaupungin rajojen ulkopuolelta. Verkostoidutaan tehokkaasti. Visioidaan, piirretään ja kirjoitetaan. Luodaan ajatus täysin uudenlaisesta, uusiutuvasta kaupunkisysteemistä työpaikkoineen kaikkineen. Anotaan Kapkaupungin rajan siirtämistä. Aletaan hankkia isoja yhteistyökumppaneita ja rahoitusta.

Vastustajat argumentoivat, että on suuruudenhullua ryhtyä suunnittelemaan kerrallaan rakennettavaa kaupunkia, joka ratkaisisi jokseenkin kaikki aikaisemman kaupunkirakentamisen ongelmat. Mikään edellinenkään yritys poistaa asunto- ja työpula luomalla uusia kaupunkeja ei ole onnistunut. Sitä paitsi Wescape sijaitsee vain kuudentoista kilometrin päässä Koebergin ydinvoimalasta.

Mitä sanovat Goven ja Pearson?

Keskusteluista kohti konkretiaa

”Aluksi kävin monta vuotta uutta luovia keskusteluja Davidin ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Puhuimme asuinympäristöistä, ekologiasta, koulutuksesta, taloudesta. Se oli todella hedelmällistä”, Gita Goven sanoo.

Hän levittää Wescapea kuvaavia karttoja ja havainnekuvia työhuoneensa pöydille ja puhuu taukoamatta kuin ihminen joka on tottunut selittämään laajaa asiaansa ja poikkeavaa näkökulmaansa aina uusille yleisöille.

”Muun muassa Gunter Pauli on ollut mukana keskusteluissamme”, sanoo Pearson.

Blue Economy -kirjan kirjoittanut belgialainen monitoimija Gunter Pauli propagoi kolmatta teollista vallankumousta. Se ratkaisisi edellisten teollisten vallankumousten ongelmat eli ympäristön saastumisen ja ihmisen hämmennyksen oman tuhonsa edessä kehittämällä luonnon kiertokulkuja jäljitteleviä ekoinnovaatioita. Niiden avulla elämästä ja taloudesta tulisi ekologisesti kestävää.

Wescapesta on määrä rakentaa Paulinkin näkemyksiä toteuttava uusiutuva kaupunki.

Pilarien varaan

”Uusiutuva rakentaminen on aivan uusi filosofia. Monet eivät tunne edes kestävää rakentamisesta”, Pearson sanoo.

”Olen aina ollut ylisuoriutuja ja tiennyt, että tulen vielä joskus tekemään jotain suurta”, hän jatkaa.

”Meillä on Wescapea varten kuusi pilaria. Talous on niistä tärkein”, sanoo Gita Goven.

”Seuraavat kaksi pilaria ovat uusiutuva, energian kierroille perustuva systeemi ja hallinto. Niiden sisällä on koulutuksen, kotien ja terveydenhuollon pilarit”, Goven jatkaa.

Pearson kertoo, että kuukaudessa aiotaan rakentaa yli sata asuinyksikköä. Sitä varten tarvitaan rakennusmiehiä ja materiaaleja. Pystytetään myös kouluja, päiväkoteja, kauppoja, terveyskeskuksia ja poliisiasemia. Niihin tarvitaan työntekijöitä. Näin Wescapeen syntyy paljon työpaikkoja heti alkuvaiheessa.

”Toisen maailmansodan jälkeen Japanissa rakennettiin kaupunkeja samalla tavalla kuin Wescapea nyt. Yksityisesti”, Pearson jatkaa.

”Emme ole keksimässä pyörää uudelleen. Voit mennä mihin hyvänsä kaupunkiin, halkaista sen ja tutkia miten työpaikat ja kaikki muu on syntynyt orgaanisesti väkiluvun kasvun myötä”, hän sanoo.

”Haasteellisinta tulee olemaan kaiken järjestäminen ja hallinnoiminen sitten, kun pääsemme rakentamaan”, Goven huomauttaa.

”Wescape on paras ratkaisu Kapkaupungin asuntopulaan”, vakuuttaa Pearson.

Monet muut ovat eri mieltä.

Joutomaat vai Wescape?

Kuva: Annu Kekäläinen Apartheidin aikaan rakennettu Atlantis on hirvittävin paikka, missä kaupunkitutkija Liza Cirolia on koskaan käynyt. Hän pelkää, että Wescapesta tulee samanlainen.

Kuva: Annu Kekäläinen
Apartheidin aikaan rakennettu Atlantis on hirvittävin paikka, missä kaupunkitutkija
Liza Cirolia on koskaan käynyt. Hän pelkää, että Wescapesta tulee samanlainen.

Kapkaupunki on harvaan asuttu ja sen ytimen, vauraiden esikaupunkien ja townshipien sekä niiden laidoilla alati kasvavien hökkelialueiden välissä on edelleen paljon rakentamatonta maata.

Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja townshipien laitamien lunastaminen kaupungin omistukseen olisikin monien kaupunkitutkijoiden – ja kapkaupunkilaisten – mielestä paras tapa ratkaista asuntopula.

Kapkaupungin yliopiston arkkitehtuurin professori Vanessa Watson on yksi näkyvistä Wescapen kritisoijista. Hän puhuu Afrikasta viimeisenä rajaseutuna, jonne grynderit suunnittelevat idealistisia satelliittikaupunkeja, vaikka vastaavat kokeilut toisilla mantereilla ovat epäonnistuneet ja kokemuksia pieleen menneistä hankkeista alkaa olla jo Afrikassakin.

”… tutkimus osoittaa, että Kapkaupungin vanhojen rajojen sisällä riittää rakennusmaata vuoteen 2021 saakka vaikka kaupunki haluttaisiin säilyttää yhtä harvaanasuttuna kuin nyt”, Watson kirjoittaa.

Govenin mielestä tarvitaan sekä joutomaiden rakentamista että Wescape.

Watsonin kanssa samalla laitoksella työskentelevä tutkija Liza Cirolia vertaa Wescapea Atlantikseen, joka pystytettiin 1970-luvulla likelle Wescapelle nyt varattua aluetta.

”Atlantis on maailman masentavin paikka, ehdottomasti kammottavin alue missä olen koskaan käynyt. Se on niin mahdoton, ettei siellä ole edes Nandosia”, Cirolia puhisee viitaten köyhien eteläafrikkalaisten suosimaan kana-aterioita tarjoilevaan pikaruokaketjuun.

Atlantiskin rakennettiin omaksi itseriittoiseksi yksikökseen, ja se kärsii nyt etäisestä sijainnistaan, työttömyydestä, asuntopulasta sekä rikollisuudesta.

Cirolian mielestä Wescape uusintaa apartheidin suunnittelua. Lisäbonuksena on vieressä sijaitseva ydinvoimala, johon halutaan rakentaa useita uusia reaktoreita.

”Koebergin voimala on koko Kapkaupungin ongelma. Sieltä ei yleensä tuule Wescapen suuntaan”, Gita Goven sanoo.

”Ei Koebergiin rakenneta uusia reaktoreita”, sanoo David Pearson.

Hän ojentaa käyntikorttinsa. Pehmeällä valkoiselle paperille on painettu kohokuvioinen taon merkki. Sen vieressä lukee David Lee Pearson.

Kaikki kiertää uusiutuvassa kaupungissa

Uusiutuva kaupunki, regenerative city, tarkoittaa kaupunkia joka on kestävä ja uusintava suhteessa niihin ekosysteemeihin, joista se saa kaiken tarvitsemansa kuten veden, sähkön, lämmön ja rakennusmateriaalit.

Wescapea esimerkiksi suunnitellaan siten, että soisesta maasta jolle se rakennetaan tulisi kaupungin oma vesisysteemi ja että jätevesi ja jätteet voitaisiin käyttää uudelleen kaupungin sisällä.

Uusiutuvan kaupungin rakentamiseen tarvitaan paitsi radikaalisti entisistä poikkeavia teknologisia ratkaisuja myös aivan uudenlaisia poliittisia ja taloudellisia malleja. Juuri tällaista yritetään Wescapessa.

Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija.