Liiton kevätkokous Suomen Akatemiassa 24.4.

12.04.2019 | 10:48

Suomen tiedetoimittajain liiton vuosikokous pidetään Suomen Akatemiassa 24.4.2019. Kokousta edeltää Suomen Akatemian miniseminaari klo 15.30 alkaen. Tervetuloa verkostoitumaan sekä kuulemaan uusinta uutta tutkimusta, jota Akatemian rahoituksella parhaillaan tehdään.

ILMOITTAUDU tarjoiluiden vuoksi TÄSTÄ LINKISTÄ:

 

OHJEMA:

15.30 Kahvi ja ilmoittautuminen
15.45 Tervetuloa
Riitta Tirronen, viestintäjohtaja, Suomen Akatemia
15.50 Akatemian rahoituksella vaikuttavaa tutkimusta – Tutkijat esittelevät ajankohtaisia hankkeitaan

Taru Tukiainen, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
Voiko genomiikka auttaa meitä ymmärtämään sukupuolierojen biologiaa?

Sukupuolen tiedetään olevan merkittävä riskitekijä monille sairauksille, mutta ne biologiset mekanismit, jotka asettavat sukupuolet eri asemaan tautiriskin suhteen tunnetaan huonosti. Genomiikka on viimeisen vuosikymmenen aikana tuonut mittavasti uutta ymmärrystä tautien etiologiasta ja niissä vaikuttavissa molekyylitason prosesseista, joten ehkä genomiikan menetelmien ja aineistojen käyttö voi tuoda myös avaimia sukupuolierojen ymmärtämiseen. Miehet ja naiset kuitenkin jakavat pääosan genomistaan, ja geneettiset assosiaatiot näyttävät vaikuttavan pitkälti samoilla tavoin molemmissa sukupuolissa. Yksi mahdollinen genomien sukupuolierojen selittäjä ovat sukupuolikromosomit, joiden rooli monitekijäisissä taudeissa ja sukupuolieroissa on usein jätetty huomioimatta. Lisäksi, vaikka DNA-tasolla sukupuolieroja ilmenee pääosin vain X- ja Y-kromosomeissa, niin geenien ilmenemisessä on sadoista jopa tuhansiin eroja miesten ja naisten välillä. Geeniekspression tutkiminen tarjoaakin toisen mahdollisen lähtökohdan sukupuolierojen mekanismien ymmärtämiseen.

Jenni Hultman, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
Arktisten mikrobien rooli ilmastonmuutoksessa

Arktisilla ekosysteemeillä on paljon vaikutusta ilmastonmuutokseen niiden sisältämän hiilen vuoksi. Mikrobit ovat välttämättömiä tämän hiilen käytössä ja niiden on havaittu käyttävän myös muita energianlähteitä ja vapauttavan siten kasvihuonekaasuja (CO2, CH4, N2O) ilmakehään. Mikrobien toiminnasta arktisissa maaperissä tiedetään kuitenkin vain vähän. Toiminnan tutkimista vaikeuttaa se, ettemme ole karakterisoineet kaikkia mikrobeja saati tunne niiden toiminnallisia reittejä. Näiden toiminnallisten reittien selvittäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta saamme tietoa mikrobien positiivisesta ja negatiivisesta vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Tämän hankkeen päätavoitteena on näiden reittien tunnistaminen käyttäen nukleiinihappo- ja proteiinipohjaisia mikrobiekologian menetelmiä yhdessä yksisolusekvensoinnin kanssa, ja tulosten yhdistäminen mitattuihin biogeokemian arvoihin. Hankkeen avulla saamme tarkemman käsityksen mikrobien roolista ilmastonmuutoksessa ja sen mallintamisessa.

Jukka Häkkinen, tutkija, Helsingin yliopisto
Hän kertoo tutkimushankkeesta, jossa pohditaan intuitiivisten ja analyyttisten kognitiivisten prosessien merkitystä kuvien ymmärtämisessä.

17.00 Tiedetoimittajien liiton vuosikokous

n. 17.45 Salaattibuffet ja seurustelua

19.30 Tilaisuus päättyy

KOKOUSKUTSU:

Suomen tiedetoimittajain liiton sääntömääräinen

Vuosikokous

Aika: keskiviikko 24.4.2019 klo 17.

Paikka: Suomen Akatemia, Hakaniemenranta 6, Helsinki

ESITYSLISTA

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen järjestäytyminen

3. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen

4. Ilmoitusasiat

5. Vuoden 2018 toimintakertomuksen hyväksyminen

6. Vuoden 2018 tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto

7. Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja tilivelvollisille

8. Kokouksen päättäminen