Pekka Wahlstedt
Kari Leppälä: Innovaattorin opas. Hyödynnä muutos ja hallitse yllätyksiä
Gaudeamus 2014 206 s.
Tiede ja teknologia ovat mullistaneet ihmisen elämän ja ympäristön. Etenkin parinvuosikymmen innovaatiot tietokoneet ja matkapuhelimet ovat suoranaisia ihmeitä, joista harvat osasivat edes uneksia.
Usein tieteen ja teknologian voittokulun johtotähtenä on 1700-luvun valistusfilosofien tapaan pidetty järkeä, loogista päättelyä ja systemaattista kokeiden tekemistä.
Vasta viime aikoina on huomattu että monien innovaatioiden taustalla on enemmän intuitiota ja käytännöllistä hiljaista tietoa ja jopa sattumaa kuin loogista päättelyä ja suoraviivaista tieteen soveltamista. Todella suuret keksinnöt ovat myös keksijöilleen odottamattomia yllätyksiä, jotka alituisesti muuttuvan maailman virta on heittänyt heidän eteensä.
Ilman muutosta ja yllätyksiä ei synny mitään uutta, mutta alituisen muutoksen ja yllätysten kaaoksessa on mahdotonta elää ja saada mitään aikaan.
Diplomi-insinööri ja tietokirjailija Kari Leppälä yrittää rakentaa siltoja muutoksen ja yllätysten ja hallinnan ja suunnitelmallisuuden välille. Leppälä käy läpi tieteen, tekniikan ja talouden historiaa ja esittelee monien meille selviöiksi muodostuneiden innovaatioiden kehityksen omituisesta yllätyksestä menestystuotteeksi.
Innovaatiot eivät ole vain tieteen teknisiä sovelluksia, vaan myös tekniikka vaikuttaa tieteeseen, ja esimerkiksi termodynamiikka saa kiittää syntymisestään höyrykonetta. Myös teollisuus käytännön tarpeineen monen teknisen innovaation ja tieteen teorian taustalla.
Nykyään kuluttajat ovat tulleet mukaan kehittämään teknisiä innovaatioita – kuluttajien tarpeitahan varten innovaatioita tehdään. Mutta kuluttajien tarpeet muuttuvat alinomaa ja tuottavat niin positiivisia kuin negatiivisiakin yllätyksiä insinööreille ja yrityksille.
Mutta juuri monet eri suunnilta – yksilöistä kulttuuriin ja luontoon – tulevat vaikutteet tekevät muutoksen hyödyntämisen ja yllätysten hallitsemisen haastavaksi ja vaikeaksi. Ja suuret menestystarinatkin kestävät vain vähän aikaa, kun jo uusi innovaatio tulee ja syrjäyttää edeltäjänsä. Leppälä käyttääkin evoluutioteoriaa avukseen ja kytkee sitä kuuluisaan ajatukseen ”luovasta tuhosta”, jossa uusi innovaatio syöksee vanhan tuhoon.
Koska muutos, yllätykset ja luova tuho kuuluvat itse elämään ja ilmenevät sen kaikilla tasoilla, ei Leppäläkään onnistu oppaallaan muutosta ja yllätyksiä täysin haltuun ottamaan. Mutta sen hän osaa tuoda lukuisin esimerkein esiin, miten asennoitua yllätyksiin ja muutokseen oikein ja saada niistä parhaat puolet irti.
Kirjoittaja on kirjallisuuskriitikko.
