Tieteen tabuista keskustelivat Ballava Bagla ja Lucy Calderon (kuvassa) sekä Veronique Morin ja Mohammed Yahia.
Tieteen tabut vaihtelevat maittain. Kaikkien tiedetoimittajien kokemuksissa tiedemaailmaan ja yhteiskuntaan liittyvien kriittisten kysymysten käsittelystä on yhteneväisyyksiä.
Esimerkiksi lääketeollisuus, kasvijalostus, ilmastonmuutos ja ydinvoima on koettu arkaluonteisiksi juttuaiheiksi eri puolilla maailmaa.
Tieteen tabuja käsitelleessä sessiossa puhunut intialainen Pallava Bagla kertoi esimerkin omasta työstään.
Bagla teki kriittisen tiedejutun ilmastonmuutoksesta, sen tutkimuksesta ja vaikutuksista maapallolle. Jutun ilmestyttyä vastustajien leiri aktivoitui ja Bagla koki hurjaa painostusta. Hänen epäiltiin muun muassa vääristäneen faktoja ja valikoineen puolueellisia tutkimuksia lähteikseen. Taitavana tiedetoimittajana Bagla oli kuitenkin turvannut selustansa ja kirjoittanut artikkelinsa riippumattomien tutkimustulosten perusteella. Niitä ilmastonmuutoksen kieltäjätkään eivät pystyneet kumoamaan.
”Toimittaja jää tällaisessa tilanteessa helposti yksin, jollei hänen takanaan ole voimakasta toimitusyhteisöä”, Bagla sanoo.
Kiitos ja kiistäminen
”Tiedetoimittamisen vapaus ei ole lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, pikemmin päinvastoin. Tutkijoiden ja tiedetoimittajien suita halutaan tukkia”, kanadalainen Veronique Morin arvioi.
Morinin mielestä esimerkiksi lääketieteessä ja lääketeollisuudessa on sellaisia aikapommiaiheita, joihin tarttumisesta seuraa joko valtavasti keskustelua tai totaalinen hiljaisuus.
Tieteen sisällä on omat estäjänsä, ja toisaalta esimerkiksi valtio ehkä haluaa pantata tietoa, kuten kävi Morinin kanadalaisia sotilaita käsitelleen jutun kohdalla. Hän osui arkaan kohtaan yhteiskunnassa ja sai jutustaan niin kiitosta kuin julkista kiistämistäkin.
”Tiedetoimittajilta kysytään rohkeutta ja älykkyyttä paljastaa tieteen toinen puoli”, kanadalaistoimittaja huomauttaa.
Kun tiedelukutaito puuttuu
Guatemalalainen Lucy Calderon suri, etteivät tiedejutut maan sanomalehtiä juuri kiinnosta. Edes neutraalit ilmastonmuutosjutut eivät mene läpi, sillä maan tiedelukutaito on heikko. Eikä tiedetoimittajuuskaan ole itsestään selvää.
”Yksityisissä yliopistoissamme pidetään lyhyitä tiedetoimittamisen kursseja, mutta valtiollisissa yliopistoissa ei ole lainkaan tiedejournalismin opetusta.”
Egyptiläinen Mohammed Yahia komppasi Calderonia.
”Jos maasta puuttuu tiedetoimittamisen perinne, eivätkä tiedeaiheet kiinnosta tiedotusvälineitä, on hyvin vaikeata olla kriittinen tiedetoimittaja.”
”Kenelle kirjoittaa juttuja, joissa arvioidaan tutkimuksia ja niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia? Nuoria pitää kouluttaa tiedetoimittamisen ammattiin, mutta myös lukijoita tulee kasvattaa kriittisemmiksi.”
Iltapäiväsessiossa esitettiin myös vakava kysymys: mitä tieteeseen liittyviä kysymyksiä pidetään juuri nyt tabuina ja kuka uskaltaisi kirjoittaa niistä?
Minna Malja
Kirjoittaja on tiedetoimittaja