Tapahtumat

Saattohoito, hyvä kuolema ja eutanasia – Huuhkajien iltapäivätilaisuus

27.02.2017 | 12:37

Hyvä kuolema on Juha Hännisen aiheena Huuhkajien iltapäiväkahveilla keskiviikkona 15.3. klo 15–17 Tieteiden talolla.

 

LT Juha Hänninen on toiminut pitkään Terhokodin ylilääkärinä. Viimeiset kaksi vuotta hän on lisäksi vetänyt Yhteisvastuukeräyksen Hyvä kuolema-projektia, jonka tavoitteena on hyvän saattohoidon kehittäminen ja ulottaminen kaikille sitä tarvitseville. Hänninen on myös julkisesti ilmoittanut kannattavansa eutanasiaa. Kansalaisaloite eutanasian laillistamisesta tulee kevään aikana Eduskunnan käsittelyyn.

Tule mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan!

(Huom: Tilaisuus järjestetään tällä kertaa poikkeuksellisesti keskiviikkona)

 

ILMOITTAUDU viimeistään 11.3.2015: LINKKI

 

Taustaksi:

Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan, Etenen, määritelmä eutanasiasta: ”Eutanasia tarkoittaa tarkoituksellista, aktiivista tointa potilaan elämän lopettamiseksi silloin, kun potilas toistuvasti ja harkitusti sitä pyytää sietämättömän kärsimyksen ja parantumattoman sairauden vuoksi. Aktiivisessa eutanasiassa annettu lääkeaine tuottaa välittömän kuoleman.

LÄHDE: Etene: Kannanotto: ”Ihmisarvo, saattohoito ja eutanasia” (2011)

http://etene.fi/documents/1429646/1556028/Kannanotto+eutanasiasta.pdf/e73d02db-015e-4945-8258-0e1d9ae6510a

 

Lääkäriliitto on juuri julkaisut medialle eutanasia-keskusteluun liittyvää terminologiaa. Terminologiakatsauksen on koonnut LL,TK Kalle Mäki, joka on Suomen Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan jäsen.

Elämän lopun hoidon ja toimenpiteiden keskeiset termit:

Saattohoito ja palliatiivinen hoito

Saattohoito on kuoleman sallimista. Saattohoito on se osa palliatiivista hoitoa, joka ajoittuu kuoleman läheisyyteen viimeisille elinviikoille tai kuukausille.

Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, jota annetaan, kun parantavan hoidon mahdollisuuksia ei enää ole. Se on elämänlaatua tukevaa kokonaishoitoa, jossa keskeistä on kivun ja muiden oireiden lievitys sekä psyykkisten, sosiaalisten ja eksistenstiaalisten/hengellisten tarpeiden huomioon ottaminen.

Hyvää saattohoitoa on osata luopua oikea-aikaisesti elämää ylläpitävistä hoidoista, kun ne eivät enää hyödytä potilasta vaan pikemminkin aiheuttavat kärsimystä.  Palliatiivinen sedaatio on osa saattohoitoa.

Eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha

Eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha tarkoittavat kuoleman tarkoituksellista tuottamista. Eutanasialla tarkoitetaan ”lääkärin tarkoituksellisesti suorittamaa potilaan surmaamista lääkkeitä antamalla tämän toistuvasta, vapaaehtoisesta ja oikeustoimikelpoisesta pyynnöstä”.

Lääkäriavusteinen itsemurha tarkoittaa tekoa, jossa ”lääkäri antaa apua henkilölle tämän vapaaehtoisesta ja kompetentista pyynnöstä itsemurhan suorittamiseksi saattamalla lääkkeitä yms. henkilön käyttöön, jotta tämä voi itse ne ottaa”.

Pidempi katsaus terminologiaan löytyy Lääkäriliiton nettisivuilta pdf-muodossa: https://www.laakariliitto.fi/liitto/etiikka/elaman-lopun-hoidon-terminologia/

 

Valon päivän juhla 3.2.2017

16.01.2017 | 2:01
Kuva: Shutterstock

Kuva: Shutterstock

Tervetuloa Suomen tiedetoimittajain liiton

Valon päivän juhlaan

perjantaina 3. helmikuuta klo 18-21

Kansallisarkistossa,
(Vanha tutkijasali)
os. Rauhankatu 17, Helsinki

Juhlassa palkitaan Vuoden tiedetoimittaja 2017 ja Vuoden 2017 tiedeviestintäpalkinnon saajat.

 

 

Ilmoittautuminen kahvi- ja buffet-tarjoilun vuoksi viimeistään ma 30.1. mennessä

LINKKI: ilmoittaudu tästä

Ennen juhlaa Kansallisarkiston ohjelmaa tiedetoimittajille:

Klo 16 kahvitarjoilu

Klo 16.30-17.00 Tutkimusjohtaja Päivi HapponenKansallisarkisto ja tutkimuksellisen viitekehyksen muutokset

Klo 17:00-17:20 Pääjohtaja Jussi NuortevaPro Finlandia -näyttelykonsepti tutkimuksellisesta näkökulmasta

Klo 17:30-18:00 Ohjattu tutustuminen näyttelyyn

Bongaa tiedebloggaaja Tieteiden yössä

09.01.2017 | 4:15

Suomen Tiedetoimittajain liitto ry. Tieteiden yössä torstaina 12.1. klo 17–22, Tieteiden talon aulassa, Kirkkokatu 6, Helsinki.

 tieteiden-talo-reliefi
Bloggari-illan emäntä on tiedetoimittaja Minna Malja.
 
klo 17:00 > 18:30  Leena VähäkyläA propos & Esa VäliverronenMediayhteiskunta
klo 18:30 > 20:00  Anja NystenKemikaalikimara Jari MäkinenAvaruustuubi
Katri KarasmaUutisblogit
klo 20:00 > 22:00  Tiina RaevaaraTarinoita tieteestä & Kirsi HeikkinenTiedekeskiviikko/Pää edellä.
 
Paikalla pistäytyy mahdollisesti myös Minna Meriläinen-TenhuTiedevelhot ja mediahippa 
 
Tervetuloa keskustelemaan ja kyselemään bloggaajilta tiedeblogeista!

Biologinen evoluutio ja kulttuurievoluutio – Olli Arjamaan luentotilaisuus

04.01.2017 | 2:07

Huuhkajat aloittavat Tiedetoimittajain vuoden. Turun yliopiston dosentti Olli Arjamaa puhuu otsikolla: ”Biologinen evoluutio ja kulttuurievoluutio – ei erikseen vaan yhdessä”.

Onko siis esimerkiksi lihavuus geeneissä vai kulttuurin ilmiö? Miksi eskimoilla ei ole lähes lainkaan sydän- ja verisuonisairauksia, vaikka heidän päivittäisestä ravinnostaan tulee 75 prosenttiarasvoista eikä kasviksista ole juuri tietoakaan? Miksi suomalaiset sietävät maitoa hyvin, vaikka suurin osa maailman aikuisista ei siedä maitotuotteita aikuisina?
Näihin ja varmasti moniin muihinkin kysymyksiin vastauksia Tieteiden talolla liiton jäsentilaisuudessa torstaina 26. tammikuuta klo 15-17, sali 309.
Ilmoittaudu tästä linkistä 23.1. mennessä:
 https://www.ilmarix.fi/tietoverkko/isoilmari2.nsf/ilmoittautuminens?openform&s=n&id=3386D79CB2A03476C225809E00279EA8
LINKKI Auroran artikkeliin:
http://www.utu.fi/fi/Tutkimus/tiedekunnat-ja-erilliset-laitokset/Sivut/pikaruoka-ei-sovi-luolamiehen-geeneille.aspx

Kenestä vuoden 2017 tiedetoimittaja?

30.11.2016 | 11:24

Kenelle Vuoden tiedetoimittaja-palkinto ja Tiedeviestintäpalkinnot vuonna 2017?

Suomen tiedetoimittajain liitto jakaa vuosittain Vuoden tiedetoimittaja -palkinnon ja kaksi Tiedeviestintäpalkintoa erityisistä ansioista tiedejournalismissa tai muussa tiedeviestinnässä.

Suomen tiedetoimittajain liiton hallitus pyytää ehdotuksia palkittavista. Palkinnot jaetaan Valon päivän juhlassa helmikuussa 2017.

Ehdotukset tehdään Extranetin Palkintoehdotukset lomakkeelle viimeistään 28.11.2016

JOS ET OLE JÄSEN, voit lähettää ehdotuksesi perusteluineen ja palkintoehdokkaan yhteystiedoilla varustettuna liiton toimistoon: toimisto@tiedetoimittajat.fi

Vuoden tiedetoimittaja -palkinnon ovat tähän mennessä saaneet:

2016 toimittaja Vesa Vanhalakka, Aamulehti
2015 toimittaja Jani Kaaro, Freelancer
2014 toimittaja Ulla Järvi, Suomen Lääkärilehti
2013 toimittaja Helena Raunio, Tekniikka&Talous
2012 tiedetoimittaja Timo Paukku, Helsingin Sanomat
2011 päätoimittaja Heikki Laurinolli, Aikalainen
2010 tiedottaja, kouluttaja Tuula Vainikainen, Viestintäpalvelu Tuula Vainikainen
2009 tiedekustantaja Kimmo Pietiläinen, Terra Cognita
2008 freelance-toimittaja Helena Telkänranta
2007 viestintäjohtaja, päätoimittaja Teuvo Peltoniemi, A-klinikkasäätiö
2006 erikoistoimittaja Timo Moberg, Turun Sanomat
2005 Tiede-lehden toimitus
2004 päätoimittaja Tapio Onnela, Agricola – Suomen historiaverkko
2004 toimittaja Liisa Vihmanen, YLE
2003 toimittaja Risto Varteva, Tiede-lehti
2002 päätoimittaja Marko Pekkola, Tähdet ja avaruus -lehti
2001 tiedotuspäällikkö, päätoimittaja Jan Rydman, Tieteellisten Seurain Valtuuskunta
1999 freelance-toimittaja Riitta Vauras
1998 professori Paul Fogelberg, Helsingin yliopisto

Tiedeviestintäpalkinnon ovat tähän mennessä saaneet:

2016 tiedebloggaaja Anja Nystén ja ”Kaiken maailman dosentit”
2015 toimittaja Sisko Loikkanen ja Hyvät ja huonot uutiset -työryhmä
2014 pääsihteeri Reetta Kettunen ja professori Tapio Markkanen
2013 kirjailija Risto Isomäki ja emeritusprofessori Anto Leikola
2012 viestintäpäällikkö Anu Mustonen ja emeritusprofessori Osmo A. Wiio
2011 tiedottaja Päivi Lehtinen ja toimittaja Pertti Martiskainen


 Heidät palkittiin vuonna 2016

20160203 Helsinki. Aamulehden Vesa Vanhalakka on Vuoden tiedetoimittaja. Tiedeviestintäpalkinnon sai bloggaaja Anja Nystén. Tiedetoimittajain liitto palkitsi myös "kaiken maailman dosentit" . Kuva: Vesa-Matti Väärä.

20160203 Helsinki. Aamulehden Vesa Vanhalakka on Vuoden tiedetoimittaja. Tiedeviestintäpalkinnon sai bloggaaja Anja Nystén. Tiedetoimittajain liitto palkitsi myös ”kaiken maailman dosentit” . Kuva: Vesa-Matti Väärä.

Suomen tiedetoimittajain liitto myöntää vuosittain Vuoden tiedetoimittaja -palkinnon ja kaksi Tiedeviestintäpalkintoa merkittävästä toiminnasta tiedejournalismissa ja -viestinnässä. Vuoden Tiedetoimittaja -palkintoa on jaettu vuodesta 1998 ja Tiedetoimittajapalkintoja vuodesta 2010 lähtien.