Tiede on Hesarin pornoa

11.11.2013 | 8:34

Otsikon määrittelyn esitti eräs lehden toimittaja.

Tiede kiinnostaa. Sanomalehtien mehukkaimpia suupaloja ovat pikku-uutiset tutkijoiden löytämistä eläinlajeista, terveyteen vaikuttavista uusista havainnoista tai seksiin liittyvistä seikoista. Palstat, joilla lapset kysyvät tutkijoilta selityksiä suurille ja pienille asioille, ovat hauskaa luettavaa kaikenikäisille.

Tutkijat ja heidän työnsä kiinnostavat niin, että aikakauslehdissä sivuja liikenee isoillekin henkilöjutuille. Tutkijoihin myös luotetaan kohtuullisen puolueettomina asiantuntijoina, ja he näkyvät päivittäin eri medioissa ajankohtaisten tapahtumien taustoittajina ja arvioijina.

Tiedeuutiset paitsi valistavat myös viihdyttävät. Hyvä niin.

Mutta kuinka kertoa sellaisista tieteenalan merkittävistä tutkimustuloksista, jotka ovat niin vaikeita, etteivät lähialojen tutkijatkaan niitä ymmärrä? Tai lääketieteen läpimurrosta, joka vaikuttaa käytännön hoitoon ehkä 20 vuoden kuluttua? Tai kun tutkija ei voi tarjota yksiselitteistä faktaa, koska olemassa on vain eri näkökulmia, monimutkaisia syy-seuraussuhteita tai jatkuvasti päivittyvää tietoa?

Tieteestä syntyy hyviä juttuja samoin eväin kuin muistakin erikoistoimittajien alueista: Pitää tietää paljon ja seurata alaa. Pitää tietää, keneltä kysyä, kun ei tiedä. Pitää ymmärtää, mikä aiheessa on olennaista ja suhteuttaa se suurempaan kuvaan.

Pitää myös osata erkaantua alan kielestä ja sanoa asia toisin, verevästi. Pitää valita näkökulma, kertoa esimerkki, houkutella lukija asian äärelle ihmisen kautta, käyttää erilaisia juttutyyppejä, nähdä vaivaa kuvituksen kanssa, hioa jutun rakennetta, miettiä idea vielä uudelleen.

Hyville tiedejutuille on kysyntää. Mutta mutkikkaaseen aiheeseen perehtyminen ja jutun tekeminen vaativat paljon vaivannäköä. Iso kysymys taitaa olla tässä: voiko työhön käyttää riittävästi aikaa? Ehtiikö muilta töiltään tai saako freelancerina työstä kohtuullisen palkkion?

Vaikka jutun faktat olisivat kuinka kiinnostavia ja oikein, se ei riitä, jos kukaan ei näe niitä. Tarvitaan myös se pornoulottuvuus, jotta suloisia eläinlajeja hankalammatkin aiheet saisivat vastaanottajan pysähtymään. Pitää tehdä parempia juttuja. Ja kokeilla jotain uutta.

Marja Pemberton
Kirjoittaja on Yliopisto-lehden päätoimittaja.