Hyvää uutta vuotta, aktiiviset!

13.02.2017 12:20

Antti Maunu

 

Suomi rauhoittui jouluksi. Kaikilla oli lupa olla hetken aikaa hyödytön. Joulun aikaan ei tarvitse pyrkiä eikä suorittaa, ja voi kuluttaa enemmän kuin tuottaa. Eikä tarvitse potea huonoa omatuntoa, koska kyseessä on vain väliaikainen poikkeama tehokkaasta ja nopeasta arjesta. Uusi aktiivinen vuosi on jo nurkan takana.

 

Helsingin Sanomat raportoi 20.12. laajasta tutkimuksesta, jossa muun muassa verrataan rikkaiden ja köyhien suomalaisten näkemyksiä köyhyyden syistä. Rikkaat ajattelevat, että köyhyys on oma vika ‒ köyhät ovat laiskoja, saamattomia ja ansainneet kohtalonsa. Köyhien käsitys köyhyyden syistä tuntuu olevan moniulotteisempi.

 

Mikä sitten yhdistää joulun viettoa ja näkemystä, että köyhyys on oma vika? Hyväosaisten mielestä köyhillä on aina joulu. Köyhät kuluttavat aina enemmän kuin tuottavat, he ovat aina hyödyttömiä – ja siksi he ovatkin köyhiä. Kyseessä ei kuitenkaan ole aktiivi-ihmisten joulun kaltainen ihana poikkeus, vaan pysyvä olotila. Ja pysyvänä passiivisuudesta tuleekin kyseenalaista ja sopimatonta, jopa inhottavaa. Tästä on joulumieli kaukana.

 

Rinnastus voi olla kömpelö, mutta se tekee näkyväksi erään keskeisen yhteiskunnallisen jaon. Jako kulkee aktiivisten ja passiivisten ihmisten välillä. Melkeinpä mitä tahansa julkista kritiikkiä, leimaa tai lietsontaa voidaan lukea pyrkimyksenä osoittaa oma leiri aktiiviseksi ja tuottavaksi, ja vastaavasti Ne Toiset passiivisiksi, hitaiksi ja aikaansaamattomiksi. Esimerkiksi:

 

__________ ovat passiivisia vanhan säilyttäjiä, pelkkiä jarruja __________ yhteiskunnassa.

 

__________ eivät tee itse mitään, vaan syytävät __________ työllä saavutetut rahat taivaan tuuliin.

 

__________ vain loisehtivat omissa kuplassaan __________ kustannuksella.

 

Ensimmäiselle tyhjälle viivalle jokainen voi laittaa omat inhokkiryhmänsä (esim. palkansaajat, yrittäjät, työnantajat, maahanmuuttajat, vihapuhujat, EU-myönteiset, EU-kriittiset). Toinen tyhjä viiva on varattu omille suosikeille (esim. palkansaajat, yrittäjät, työnantajat, maahanmuuttajat, vihapuhujat, EU-myönteiset, EU-kriittiset). Väitteiden logiikka kuitenkin on aina sama. Ykkösviivan ihmiset ovat passiivisia, laiskoja ja tuottamattomia. Kakkosviivalle pääsevät tuottavat, nykyaikaiset ja eteenpäin katsovat.

 

Koska mitä tahansa todellista ryhmää voidaan leimata niin aktiiviseksi kuin passiiviseksi, kyseessä ei ole empiirinen fakta, vaan mitä selkein ideologinen jako. Se arvottaa ihmiset vuohiin ja lampaisiin, ja tekee sen melkoisella voimalla. Jako on täysin legitiimi ja kyseenalaistamaton, mistä kertoo se, että jokainen yhteiskunnallinen ryhmittymä pyrkii omimaan sen itselleen. Mikään taho ei asetu aktiivisesti puolustamaan heikompaa ja muistuta siitä, että ihminen on vain ihminen – usein heikko, toisinaan hyödytön, aina keskeneräinen.

 

Vai puolustaako sittenkin? Mitä asiaan sanoisi joulupukki? Tai hän, jonka kunniaksi joulua vietetään?

 

Hyvää tulevaa vuotta, aktiiviset, ja muistakaa että te olette yhtä arvokkaita passiivisinakin.