Kulttuurisotien turmiollisuudesta

Osmo Pekonen

Maailma jännittää päästäänkö Donald Trumpista eroon. Toivottavasti päästään. Yhdysvaltain vaalitulos vaikuttaa koko maailman ja Suomenkin turvallisuuteen, joten on sinänsä ymmärrettävää, että meilläkin jotkut valvovat marraskuun yössä odottamassa tuloksia, ikään kuin kysymys olisi omista vaaleistamme.
Ylenpalttinen kiinnostus Amerikan asioihin on kuitenkin menossa överiksi. Se syö mediatilaa omilta asioiltamme ja ohjaa liiallista kiinnostusta asioihin, joihin suomalaisina emme mitenkään voi vaikuttaa, kuten yksittäisten amerikkalaisten virkamiesten nimityksiin.
Me muut hoidamme Amerikan asioita jo suuremmalla innolla kuin amerikkalaiset itse. Yleensä luotettavan ACLED-tietokannan (The Armed Conflict & Event Data Project) mukaan George Floydin kuolema sai Yhdysvalloissa aikaan noin 7 750 mielenosoitusta, mutta Yhdysvaltain ulkopuolella peräti 8 700. Suomessakin marssittiin nyrkit pystyssä pienilläkin paikkakunnilla.
Aivan jokaisella suomalaisella on vankka mielipide Donald Trumpista, ja niin on toki minullakin. Kaikilla amerikkalaisilla sen sijaan nähtävästi ei ole, sillä marraskuun 3. päivän presidentinvaaleissa oletettavasti yli 100 miljoonaa amerikkalaista äänioikeutettua jälleen kerran jättää äänestämättä.
Yhdysvalloissa nähdään joka päivä monenlaisia mielenosoituksia monenlaisten asioiden puolesta. Hyvä niin, se on demokratiaa! Suomessa voi uutisten perusteella kuitenkin saada käsityksen, että koko Amerikka on jo liekeissä. Kuitenkin ACLED-tietokannan mukaan kesän 2020 tuhansista mielenosoituksista vain noin 50 kpl oli sellaisia, joissa virkavalta havaitsi mielenosoittajilla aseita. Liikaa toki sekin, mutta median välityksellä asiasta on saattanut saada toisenlaisen kuvan.
Palautetaanpa mieliin yksi esimerkki järjettömästä uutisoinnista. Tammikuun 18. päivänä 2019 oli Lincolnin muistomerkin edustalla Washingtonissa menossa rauhanomainen mielenosoitus Amerikan alkuperäiskansojen puolesta. Tilannetta seurasi bussipysäkillä seisova sivullinen, kentuckylainen 16-vuotias koulupoika Nicholas Sandmann, joka erehtyi hymyilemään yhdelle mielenosoittajalle – monien mielestä pilkallisesti. Poika ei tosiaankaan tehnyt muuta kuin seistä toljotti paikallaan ja mahdollisesti hymyili, minkä lisäksi hänellä kyllä oli päässään Donald Trumpia kannattava punainen baseball-lakki, joka ärsytti paikallaolijoita.
Pojan naamataulua filmattiin lupaa kysymättä. Muutaman minuutin kännykkävideo lähti kiertämään somessa ja nousi kohta uutisaiheeksi, ei vain Yhdysvalloissa vaan jopa Suomessakin. Sandmann leimattiin rasistiksi.
Alkuperäiskansojen vaatimuksille ei toki ole soveliasta hymyillä pilkallisesti! Kotiinsa Kentuckyyn palattuaan Sandmann alkoi saada tappouhkauksia koko maailmasta. Hän joutui palkkaamaan aseistetun henkivartijan, ja hänen koulunsakin jouduttiin varotoimenpiteenä sulkemaan. Tapaukseen ottivat kantaa poliitikot ja päätoimittajat, professorit ja piispat sekä tuhannet ja tuhannet tavikset.
Pojan vanhemmat hankkivat oikeusapua. Kallispalkkaiset psykologit analysoivat videolla näkyvää hymyä. Oliko se pilkallista, vai oliko poika kenties vain hämillään häneen kohdistuneesta yllättävästä huomiosta? Sandmann vaati vahingonkorvauksina Washington Postilta250 miljoonaa dollaria ja CNN:ltä 275 miljoonaa dollaria. Media nöyrtyi ja maksoi, joskaan täsmällisiä summia ei ole julkistettu. Kuusi muuta oikeusjuttua on vielä kesken (ABC, CBS, NBC, The Huffington Post, The New York Times, The Guardian). Osapuolten juristit hierovat kämmeniään.
Omituisten sattumien sarjan tuloksena Nicholas Sandmannista tuli koululaisena monimiljonääri, mutta normaaliin elämään hän tuskin koskaan enää voi palata. Hän on nyt 18-vuotias ja päässyt collegeen, mutta joutuu yhä liikkumaan henkivartijoiden kanssa.
Tässä tarinassa ei ole järkeä. Kaikkein järjettömintä on se, että tapauksesta ylipäänsä uutisoitiin myös Suomen mediassa. Joku tavis hymyili Washingtonissa – miksi se oli uutinen Helsingissä? Jos Sandmann olisi pikkurahan tarpeessa, hän varmaankin voisi haastaa oikeuteen yhtä hyvin myös Suomen johtavat mediatalot.
Mitä opimme tästä? Älä tuo Amerikan kulttuurisotia Suomeen. Keskitytään omaan kulttuuriimme – siihen vähään mitä siitä on jäljellä.
 
 
 
 
 
 

Lue myös:

Rationaalisuuden myytti – selittääkö talous lasten harvalukuisuuden?

Rationaalisuuden myytti – selittääkö talous lasten harvalukuisuuden?

Yksi maaliskuun lopun kärkiuutinen oli syntyvyyden lasku, joka haastaa Suomen tulevaisuutta, kun ikäihmisten määrä kasvaa ja yhteiskuntaa pyörittävät ikäluokat pienenevät. Uutinen ei sinänsä ole uusi. Samaa virttä on laulettu melkeinpä koko tämä vuosituhat, vaikka...

Mikroskooppisia iloja

Mikroskooppisia iloja

Tutkiskelin hiljattain intensiivisesti kuravettä, lounaspöydän jämiä, hyönteisiä ja kuorintavoidetta. Voi pojat, olipa mielenkiintoista. Osallistuminen Suomen biotaiteen seuran kokeelliseen mikroskooppityöpajaan MicroMatters todisti että asioiden katsominen uudesta...

Ihmiskunnan amokjuoksu

Ihmiskunnan amokjuoksu

  Viime päivinä maailman lehdissä on uutisoitu näkyvästi Atlantin merivirtausten huolestuttavasta häiriintymisestä. Merivirrat häiriintyvät jäätiköiden sulamisen ja merivesien lämpenemisen yhteisvaikutuksesta. Myös meillä ainakin YLE ja Ilta-Sanomat ovat jo...