Matematiikka sekä luo että tulkitsee taidetta

Osmo Pekonen

 
Jyväskylässä vaikuttanut sanaseppo Wolmar Schildt (1810–1893) loi suomen kieleen sanat ’tiede’ ja ’taide’. Niinpä on sopivaa, että tieteen ja taiteen välistä kuilua osaltaan silloittava kansainvälinen Bridges-kokous pidetään ”Suomen Ateenassa” 9.–13. elokuuta 2016. Bridges Finland 2016 on kansainvälisen Bridges-yhdistyksen järjestämä lajissaan XIX kokous, jossa haetaan matematiikan ja muun kulttuurin välistä rajapintaa. Tieteen ja taiteen välisiä kansainvälisiä kokouksia on maailmassa monia muitakin, mutta Bridges on niistä suurin, joka keskittyy nimenomaan matematiikan ja taiteen vuorovaikutukseen. Rubikin kuutio, M. C. Escherin grafiikka, kultainen leikkaus tai fraktaalit ovat tyypillisiä esimerkkejä menneistä Bridges-teemoista, mutta joka vuosi kehitetään aina myös jotain uutta.
Bridges Finland 2016 on ensimmäinen Pohjoismaissa pidettävä Bridges-kokous. Sen paikkana on Jyväskylän yliopistokampus, eritoten Jyväsjärven rannalla sijaitseva Agora-rakennus, joka muutenkin tunnetaan tieteidenvälisyyden tyyssijana. Bridges-kokouksissa kaikki kytkeytyy matematiikkaan, mutta osallistujina on muitakin kuin matematiikan ammattilaisia. Jyväskylän Bridges-kokouksen teemoiksi on laveasti ilmoitettu: matematiikka, musiikki, taide, arkkitehtuuri, kasvatus, kulttuuri. Viime vuosien tähtiesiintyjistä mainittakoon matemaatikot John Conway (2015) ja Cédric Villani (2014), kemisti Harry Kroto (2013) ja fyysikko John Mather (2012). Kuuluisia osallistujanimiä on nytkin luvassa, mutta tätä kirjoitettaessa ohjelma ei ole vielä aivan valmis.
Suurin osa Bridges-kokouksesta koostuu tavanomaisista luennoista, mutta tarjolla on paljon muutakin ohjelmaa. Musikaalisia matemaatikoita on niin paljon, että monenlaisia orkestereita on mahdollista koota. Musiikin huippunimiä, jotka toimivat Bridges-järjestössä, ovat Princetonin musiikkitieteilijä Dmitri Tymoczko sekä Harvardin lukuteoreetikko, pianisti ja shakkimestari Noam D. Elkies. Taiteen ja arkkitehtuurin alalta osallistujia on paljon. He esittelevät teoksiaan kuratoidussa taidenäyttelyssä, josta julkaistaan korkeatasoinen moniväripainettu katalogi. Jyväskylän osalta arkkitehtuurin suuri nimi on tietenkin Alvar Aalto, jonka elämäntyöhön tutustuminen on osa kokousta. Nähdään matemaattisia elokuvia ja teatteriesityksiä, tanssia ja jonglöörausta.
Oleellinen osa Bridges-kokousta on Public Day 12. elokuuta, jolloin kokous avautuu isäntäpaikkakunnan ”tavallisille ihmisille”, eritoten lapsille ja koululaisryhmille, joita perehdytetään matematiikan salaisuuksiin monenlaisten pelien, leikkien ja askartelutehtävien kautta. Itseään määritellessään Bridges-yhdistys käyttää mielellään myös lyhennettä STEAM (Science, Technology, Engineering, Art, Mathematics). Kysymys ei ole siitä, että tutumpaan akronyymiin STEM olisi vain lisätty A-kirjain, vaan STEAM on ollut Bridges-järjestön reseptinä alusta asti. STEAM-kasvatuksen ytimessä on luovuus, jossa tiede ja taide kietoutuvat monin tavoin yhteen: Matematiikka on usein inspiroinut taidetta, ja matematiikka voidaan myös nähdä taiteena sinänsä. Matematiikka voi auttaa sekä luomaan että tulkitsemaan taidetta. Matematiikkaa voidaan havainnollistaa taiteen avulla, ja toisaalta taiteellisia käsitteitä voidaan joskus mallintaa matemaattisesti. Taiteesta voi myös syntyä uudenlaista matematiikkaa, esimerkkinä vaikkapa origamien matemaattinen mallintaminen. Taideaineita opettamalla mahdollisesti saadaan parempia matemaatikoita, sillä luovien ihmisten luovuus pulppuaa usein vuolaana virtana, joka kanavoituu monenlaisiksi puroiksi.
Tiedetoimittajalle Bridges-konferenssi tekee matematiikan niin eläväksi ja hauskaksi kuin suinkin on mahdollista. Lisätietoja tapahtumasta: http://bridgesmathart.org/
 

Lue myös:

Rationaalisuuden myytti – selittääkö talous lasten harvalukuisuuden?

Rationaalisuuden myytti – selittääkö talous lasten harvalukuisuuden?

Yksi maaliskuun lopun kärkiuutinen oli syntyvyyden lasku, joka haastaa Suomen tulevaisuutta, kun ikäihmisten määrä kasvaa ja yhteiskuntaa pyörittävät ikäluokat pienenevät. Uutinen ei sinänsä ole uusi. Samaa virttä on laulettu melkeinpä koko tämä vuosituhat, vaikka...

Mikroskooppisia iloja

Mikroskooppisia iloja

Tutkiskelin hiljattain intensiivisesti kuravettä, lounaspöydän jämiä, hyönteisiä ja kuorintavoidetta. Voi pojat, olipa mielenkiintoista. Osallistuminen Suomen biotaiteen seuran kokeelliseen mikroskooppityöpajaan MicroMatters todisti että asioiden katsominen uudesta...

Ihmiskunnan amokjuoksu

Ihmiskunnan amokjuoksu

  Viime päivinä maailman lehdissä on uutisoitu näkyvästi Atlantin merivirtausten huolestuttavasta häiriintymisestä. Merivirrat häiriintyvät jäätiköiden sulamisen ja merivesien lämpenemisen yhteisvaikutuksesta. Myös meillä ainakin YLE ja Ilta-Sanomat ovat jo...