Tiivistelmillä sulavaa tiedepullaa

Amanda Alvarez


Internetistä löytyy jos joitakin palveluja, joiden tarkoituksena on tehdä tiedetuloksista ja -artikkeleista selkeitä, helposti sulavia ja ennen kaikkia lyhyitä. Useful Science tiivistää tuloksia yhteen, hyötyä kuvaavaan virkkeeseen. Nautilus-verkkotiedelehti taas julkaisee kolmen virkkeen pituisia yhteenvetoja. Draw Science-sivulla tiedettä valotetaan infografiikan keinoin. Innostusta tieteeseen riittää, mutta syvällinen ymmärrys kulloisenkin tutkimuksen tuloksista ja niiden merkityksestä jokapäiväiseen elämään jää usein pimentoon.
Tuore mielipidekirjoitus PNAS-tiedelehdessä suosittaa, että tiivistelmä olisi aina pakollinen osa tiedeartikkelin julkaisussa tavanomaisten abstraktin ja lehdistötiedotteen ohella. Tiivistelmien tulisi korostaa tulosten laajempaa merkitystä maallikkokielellä ja provosoida julkista dialogia. Vaikeatajuisemmat ja ja vähemmän tunnetut tieteen alueet saisivat näin huomiota, ja tieteidenvälinen viestintä kehittyisi. Tiivistelmän tuottaminen ei olisi tutkijallekaan ajan haaskausta: laajaan yleistiedeviestintään paneutuneet tieteilijät ovat erään tutkimuksen mukaan myös akateemisesti tuotteliaampia ja saavat enemmän viittauksia tieteellisiin julkaisuihinsa. Biolääketieteellisten julkaisijoiden järjestämä kirjoituskilpailu kannustaa tutkijoita tuottamaan helppotajuisia yhteenvetoja. Fysiikassa taas tieteellisiin artikkeleihin voi lisätä videotiivistelmän tuloksista.
Tiedejulkaisun puitteissa tiivistelmien laadusta tuskin tarvitsee kantaa huolta. Tiedeviestinnässä intoilijat ovat kuitenkin nyt vallalla ja silloin asiantuntijuus voi olla hakusessa. Laadunvalvonnassa voi osittain turvautua joukkoistamiseen (mm. Acawiki) Wikipedian tavoin. Tietyillä sivustoilla (SciWorthy) on moderaattoreita tai kuraattoreita kun taas toisilla (Scimplified, Publiscize) laadun takaa suoraan tieteilijältä tai yliopistolta saadut tiivistelmät ja tiedotteet. Tiedeviestintä-ekosysteemi on ehkä jo kyllästetty näillä palveluilla, sillä ainakin yksi (Science Gist) lopetti toimintansa tammikuussa. Loppuiko into, oliko laatua liian vaikea taata vai oliko yhteenvedoista puutetta? Vaikka tiivistelmien tuottamisen hyötyä on tutkittu tutkijan näkökulmasta, epäselvää vielä on, avaako tiivistelmä tieteen saloja tavalliselle tallaajalle.

Lue myös:

Rationaalisuuden myytti – selittääkö talous lasten harvalukuisuuden?

Rationaalisuuden myytti – selittääkö talous lasten harvalukuisuuden?

Yksi maaliskuun lopun kärkiuutinen oli syntyvyyden lasku, joka haastaa Suomen tulevaisuutta, kun ikäihmisten määrä kasvaa ja yhteiskuntaa pyörittävät ikäluokat pienenevät. Uutinen ei sinänsä ole uusi. Samaa virttä on laulettu melkeinpä koko tämä vuosituhat, vaikka...

Mikroskooppisia iloja

Mikroskooppisia iloja

Tutkiskelin hiljattain intensiivisesti kuravettä, lounaspöydän jämiä, hyönteisiä ja kuorintavoidetta. Voi pojat, olipa mielenkiintoista. Osallistuminen Suomen biotaiteen seuran kokeelliseen mikroskooppityöpajaan MicroMatters todisti että asioiden katsominen uudesta...

Ihmiskunnan amokjuoksu

Ihmiskunnan amokjuoksu

  Viime päivinä maailman lehdissä on uutisoitu näkyvästi Atlantin merivirtausten huolestuttavasta häiriintymisestä. Merivirrat häiriintyvät jäätiköiden sulamisen ja merivesien lämpenemisen yhteisvaikutuksesta. Myös meillä ainakin YLE ja Ilta-Sanomat ovat jo...