Tiedevideoiden katselu on suosittu ajanviettotapa. Lyhyiden ja ytimekkäiden videoiden avulla voi oppia uutta. Tiedevideot eivä kuitenkaan ole oikotie onneen – tai tietoon.

Miksi avokadojen ei tulisi olla olemassa? SciShow-kanavan video kertoo.


Kiinnostavatko laskennallisen tieteen ihmeet tai tosielämän John Snow? Vai haluaisitko tietää, miksi avokadojen ei kuuluisi olla olemasssa? Videopalvelu Youtubessa voit alle 15 minuutissa oppia avokadoista tai siitä, kuka John Snow oli.
Tiedevideo viihdyttää ja herättää uteliaisuuden. Parhaimmillaan se myös opettaa katsojalleen jotain. Tiedevideot kiinnostavat ihmisiä: esimerkiksi suomalaisen “tubettavan tohtorin” Ville Mäkipellon kanavaa Youtubessa tilaa yli 74 000 ihmistä. Hänen videonsa käsittelevät esimerkiksi ihmeellisiä faktoja maailmasta sekä salaliittoteorioita. Yhdysvaltalaisella Extra Credits -kanavalla on yli kaksi miljoonaa tilaajaa. Kanavan aiheisiin kuuluvat muun muassa historia, mytologia ja Yhdysvaltain poliittinen järjestelmä.

Tiedevideo on nopea ja tiivis

Tiedevideoissa innostaa ainakin niiden mitta: useat tiedevideot ovat 10–15 minuutin mittaisia tai lyhyempiä. Hyvä tiedevideo on tiivis ja napakka pakkaus, jonka voi omaksua nopeasti ja vaivattomasti. Niiden etuna on myös saatavuus. Älypuhelimen kanssa kulkeva voi käyttää esimerkiksi työmatkansa tieteen ihmeiden parissa.
Tiedevideoiden monipuolinen tarjonta on toinen syy niiden suosioon. Katselija voi haluta oppia fysiikasta, pandojen elämästä tai pelkästään Korean historiasta. Jos video ei olekaan kiinnostava, sen voi jättää kesken.
Usein videoissa kantavana voimana on huumori. Esimerkiksi matemaatikko Samuli Siltasen Samun tiedekanava kertoo hauskasti, miten valokuvaasi epäonnisesti eksyneen ahvenen saat poistettua matematiikan avulla. Extra Credits -kanava luottaa animoituihin piirroshahmoihin ja “kuvallisiin puujalkavitseihin”, joiden avulla aiheisiin saadaan tuotua myös hupia.
Vitsit ja hauskuus voivat tuoda välillä kuivakaksi käsitetyn tieteen pariin uusia ihmisiä. Toisaalta huumori voi myös toimia päinvastoin. Usein vitsiin tarvitsee pohjatietoa, jotta se avautuu. Pahimmillaan hankalasti ymmärrettävä vitsi saa katsojan poistumaan kanavalta ikiajoiksi.

Mutkat suoriksi

Joskus tiedevideon täytyy luoda tarina sinne, missä sitä ei ole tai muuttaa monimutkainen syy-seuraussuhde yksinkertaiseksi.
Esimerkiksi Extra Credits -kanavalla julkaistaan usein historia-aiheisten sarjojen jälkeen myös video, jossa käydään läpi kyseisessä sarjassa olleet virheet – sekä tahattomat että tahalliset. Tekijät ovat myöntäneet valitsevansa välillä hyvän tarinan tieteellisen totuuden sijaan.
Hyvä tarina on tiedevideolle tarpeellinen. Tarina ja draamankaari on se, mikä tekee tiedevideosta viihdyttävän. Tieteellisesti paikkaansa pitävä, mutta pitkäveteinen video ei menesty. Joillekin tiedevideokanava voi olla tekijälleen työ eikä vain harrastus, jolloin katsojien saaminen on erityisen tärkeää. Tiedevideoiden teon ainoa syy ei ole rakkaus tieteeseen, joten tieteelliset faktat eivät välttämättä ole videoissa tärkeintä.

Tiedätkö, kuka tiedevideosi tekee?

Internetin hyvä puoli: kuka tahansa voi alkaa tehdä esimerkiksi tiedevideoita YouTubeen.
Internetin huono puoli: kuka tahansa voi alkaa tehdä esimerkiksi tiedevideoita YouTubeen.
Osalle tiedevideoiden tekijöistä koulutustausta on osa heidän Youtube-identiteettiään. Videoilla se voidaan tuoda selvästi esille. Esimerkiksi Ville Mäkipelto on teologian tohtori ja Samun tiedekanavan Samuli Siltanen on teollisuusmatematiikan professori Helsingin yliopistosta. Aiheeseen liittyvä koulutus lisää tiedevideoiden tekijän uskottavuutta. Toisaalta katsoja harvemmin kyselee koulutuksen perään hihittäessään tiedevideolle.
Monilla kanavilla asiaa ei tuoda esille. Extra Credits -kanavan taustalla toimii isompi joukko ihmisiä ja videoiden tekijät ovat vuosien varrella vaihtuneet. Kanavalla ei siis tuoda juurikaan esille sitä, kuka videon on tehnyt. Katsojalle voi syntyä oletus siitä, että historia-aiheisten videoiden takana on alan ammattilainen, jonka sanaan voi luottaa. Näin ei kuitenkaan ole. Extra Credits -kanavan videoiden takana on esimerkiksi pelialan ammattilaisia, joita historia kyllä kiinnostaa. Videot sisältävät kuitenkin historiallisia epätarkkuuksia.
Tarkoitus ei ole sanoa, että vasta tohtorintutkinnon suoritettuaan saa tehdä tiedevideoita. Usein asiantuntija osaa kuitenkin arvioida tiedon luotettavuutta paremmin sekä tarkastella aiheitaan monipuolisemmin.
Tiedevideoista innostuneen on hyvä tietää, kuka videoiden takana on. Tiedevideoiden teossa sattuu inhimillisiä virheitä, mutta välillä myös tahallista väärän tiedon jakamista.

Tiedevideon opettavuus

Jos kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, kuinka paljon liikkuva kuva kertoo?
Voisi ajatella, että tietyt oppimistyylit hyötyisivät erityisesti tiedevideoista. Yleensä oppijat jaotellaan visuaalisiin, kinesteettisiin ja auditiivisiin oppijoihin. Ajatuksena on, että ihminen oppii parhaiten, kun opetus tapahtuu hänelle ominaisella tavalla eli näkemällä, tekemällä tai kuulemalla.
Todellisuudessa ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että oppijat voitaisiin luokitella näin. Ihmisillä voi toki olla henkilökohtaisia mieltymyksiä siitä, haluaako lukea kirjaa vai katsoa videota oppiakseen. Yleistyksiä ei voida kuitenkaan tehdä. Useimmat oppijat hyötyvät monipuolisesta opetuksesta. Tiedevideot yhdistävät kuvan ja äänen, joten hyvin tehtyinä ne voivat olla monelle opiskelijalle hyödyllisiä.
On hienoa, että tiedevideo kiinnostaa. Oppiminen ei ole koskaan turhaa eikä tieteen tarvitse olla tylsää. Se voi olla kevyttä ja hauskaa. Tiedevideo voi avata uusia mahdollisuuksia oppia omin ehdoin. Monesti ne voi toimivat hyvänä johdantona tietyn aiheen pariin. Sen jälkeen katsoja voi etsiä itse lisätietoa ja miettiä sitä, oliko video todenmukainen.
Tiedevideosta ei välttämättä opi mitään. Niiden vauhti on usein nopea, joten aina asioita ei ehdi sisäistää. Video voi myös olla huonosti tehty ja epäselvä. Tai katsoja ei haluakaan oppia mitään, vaan kuluttaa vain aikaansa. Tieteen sijaan matemaattisesta videosta voi jäädä mieleen vain videolla pomppinut ahven tai historiallisesta videosta se, että jonkun nimi oli John Snow.
Ja niin, mitä tiesikö tosielämän John Snow enemmän kuin kirjallinen ja populaarikulttuurinen vastineensa, Game of Thronesin Jon Snow? Extra Credits -kanavan video “The Broad Street Pump” kertoo John Snow’n tehneen uraauurtavaa tutkimusta koleran leviämisestä 1800-luvulla – ja kyllä, vesiputket liittyvät asiaan. Vastaus vaikuttaisi olevan kyllä.
Avokadojen olemassaolosta kiinnostuneet taas löytävät tietoa niistä SciShow’n videosta “Why Avocados Shouldn’t Exist”. Juonipaljastus: avokadot olisivat saattaneet kadota yhdessä sukupuuttoon kuolleen megafaunan – eli suurikokoisten maaeläinten – kuollessa sukupuuttoon satojatuhansia vuosia sitten. Mitä ilmeisimmin näin ei kuitenkaan käynyt.

Mitä ovat tiedevideot?

  • Lyhyitä, yleensä 10-15 minuutin videoita.
  • Löytyvät esimerkiksi videopalvelu Youtubesta.
  • Esittelevät tiedettä yksinkertaisesti, tiiviisti ja usein huumorin keinoin.
  • Käsittelevät yleensä hyvin yksityiskohtaisia aiheita.
  • Visuaalisuus auttaa oppimista.
  • Tarinallisuus pitää kuuntelijoiden mielenkiintoa yllä.
  • Videoiden takana voi olla niin aihealueen ammattilaisia kuin amatöörejäkin.

Tekstissä mainitut tiedevideot

Extra Credits: England – The Broad Street Pump 1-3 (linkki vie soittolistaan)
SciShow: Why Avocados Shouldn’t Exist
Samun tiedekanava: Samun tiedepläjäys – ahvenenpoisto
Ville Mäkipelto -kanava

Kirjallisuutta

Riesch, Hauke: Why did the proton cross the road? Humour and science communication. Public Understanding of Science. 2015, Vol. 24(7) 768–775.
Liikkuva kuva. Muuttuva opetus ja oppiminen. Toim. Päivi Hakkarainen ja Kari Kumpulainen. 2011.
Lehtinen, Erno; Vauras, Marja; Lerkkanen, Marja-Kristiina: Yksilölliset erot kasvatuspsykologian kohteena. Kasvatuspsykologia. 2016.

Kuvankaappaus Samuli Siltasen YouTube-kanavalta.

Tiedevideoiden tekeminen koukuttaa

Tiedevideoiden tekeminen ei ole ihan yksinkertaista puuhaa. Ville Mäkipelto -kanavan Ville Mäkipelto, teologian tohtori, ja Samun tiedekanavan Samuli Siltanen, teollisuusmatematiikan professori, ovat molemmat tunnettuja tekemistään YouTube -videoista. Miksi he ovat valinneet juuri tiedevideot?
Siltasen mukaan video on käytännöllinen väline: hänestä on mukavaa esitellä matematiikka animaatioiden ja simulaatioiden avulla. Ne toimivat erityisen hyvin videomuodossa. Lisäksi Siltanen kertoo, että esimerkiksi kuvapalvelu Instagram on hänen mielestään liian pinnallinen ja lyhyt matematiikka käsitteleviin videoihin.
Mäkipelto kiinnostui ”tubettamisesta” juuri videoissa näkyvän rentouden ja aitojen persoonien tähden.
”Ajattelin, että oma persoonani voisi sopia tähän formaattiin. Koin, että minullakin voisi olla annettavaa suomalaiselle tubeyhteisölle”, Mäkipelto kuvailee, ”huomasin myös, että silloin ei suomeksi vielä tehty paljoa asia- ja tietovideoita, joten ajattelin, että voisin kokeilla sitä.”
Samuli Siltanen halusi tavoittaa juuri lapsia ja nuoria tiedevideoillaan.
”Olen vaikuttunut siitä, miten YouTube on tullut lasten ja nuorten elämään ja korvannut kirjojen lukemisen suurelta osin. Ajattelin, että sitä kautta saan tieteen ilosanomaa levitettyä, kun alusta on sama, jolla nuoret seuraavat muitakin sisältöjä”, hän kertoo.
Videoiden tekeminen antaa myös tekijälleen paljon. Mäkipelto on jäänyt koukkuun tiedevideoiden tekemiseen. Yksi syy tähän on aito vuorovaikutus, joka tekijän ja katsojien välille on syntynyt. Mäkipellon mukaan vuorovaikutuksen kautta syntyy hyviä keskusteluita tieteeseen liittyvistä teemoista. Ihmiset kyselevät paljon kaikenlaista ja heiltä saa myös kriittisiä huomioita.

Hyvän tiedevideon anatomia

Hyvä tiedevideo on houkuttelee katsojia. YouTubessa katsojia kiinnostaa erityisesti tekijän persoona. Mäkipelto nostaakin esiin sen, että tiedevideoita tekevien tutkijoiden tai muiden tieteestä puhuvien tulee olla omia itsejään videoilla.
Tiedevideoissa selkeys ja ”tutkijajargonin” välttäminen kannattaa. Siltasen mukaan tiedevideoissa hankalinta onkin asian yksinkertaistaminen niin, että tärkein idea pysyy oikeana ja kiinnostavana.
”Tiedevideota voi miettiä myös pedagogisena kokonaisuutena: miten voi motivoida katsojaa, että hän haluaa oppia tämän asian, josta puhun? Miten se liittyy ihmisten elämään ja arkeen? Miten saan katsojan itse pohtimaan aihetta ja etsimään itse tietoa? Mikä tällä videolla edistää oppimista ja mikä toisaalta vaikeuttaa sitä?”, Mäkipelto vinkkaa.
Mitä tiedevideokanavia tekijät itse suosittelevat?
3Blue1Brown on tosi hieno matikkakanava”, Siltanen vinkkaa.
Lisäksi hän kertoo pitävänsä Kurzgesagt – In a Nutshell -kanavasta. Kanavan videot käsittelevät niin avaruutta, ihmisyyttä kuin lääketiedettäkin.
Mäkipelto kertoo saaneensa inspiraatiota erityisesti englanninkielisistä kanavista.
”Ensimmäinen tiedetubettaja, johon itse törmäsin, oli amerikkalainen Vsauce, joka tekee videoita mielenkiintoisista aiheista hyvin ilmeikkäällä ja viihdyttävällä tavalla.”
Mäkipellon mukaan englanninkielisistä kanavista fysiikkaa käsittelevä Physics Girl on katselemisen arvoinen. Hän vinkkaa lisäksi suomenkielisistä verkkomedioista AntroBlogi ja Tiedetuubi, jotka tekevät myös tiedevideoita YouTubeen.

Viihteellisyys ja tiede – ystävät vai viholliset

”Viihteellisyys on tärkeää, koska muuten katsojaluvut jäävät alhaisiksi. Jos videota ei juuri kukaan katso, vaiva menee hukkaan”, myöntää Siltanen.
Mäkipelto on samaa mieltä. Hänen mukaansa erityisesti nuorten katselijoiden houkuttelemiseksi videoiden tulee olla viihdyttäviä. Kerrotun tiedon oikeellisuudesta ei tekijöiden mukaan kuitenkaan tingitä.
”Tiedesisällön tulee olla totta, vaikka se onkin yksinkertaistettua. Fyysikko Richard Feynman sanoi mainiosti, että hyvin tehdyn yleistajuisen esityksen jälkeen ei tarvitse “poisoppia” mitään, vaikka perehtyisikin aiheeseen syvemmin”, Siltanen pohtii.
Oppimisen ja viihtymisen ei tarvitse sulkea toisiaan pois.
”Iso yleisö ajautuu sisällön ääreen usein sen takia, että he haluavat viihtyä. Mutta viihtymistä syntyy siitäkin, kun tekee uusia oivalluksia maailmasta ja oppii uusia asioita. Niinpä näkisin, että oppiminen ja viihteellisyys kulkevat myös käsi kädessä”, toteaa Mäkipelto.
Ehkä tässäkin tapauksessa liika vastakkainasettelu turhaa. Tiede ja viihde mahtuvat samaan pöytään – tai videoon.

Tekstissä mainitut kanavat:

3Blue1Brown -kanava
Kurzgesagt – In a Nutshell -kanava
Vsauce -kanava
Physics Girl -kanava
Antroblogi -kanava
Tiedetuubi -kanava