Aivokuntokeskuksista mielisalonkeihin

Pekka Wahlstedt

Tiina Huttu ja Reidar Wasenius : Personal brainer – Treenaa aivosi vireiksi. WSOY 2016, 216 sivua, 25 euroa.

9789510416099_frontcover_final_medium

Nyky-yhteiskunnassa koneet tekevät melkein kaiken työn. Tämä ei rajoitu vain fyysistä voimaa vaativiin tehtäviin, vaan koneet ovat alkaneet hoitaa korkeampia henkisiä tehtäviä. Autolla ajaessa ei tarvitse käyttää omaa tarkkaavaisuutta, kun navigaattori hoitaa suunnistuksen, nippelitietoa ei tarvitse enää arkistoida aivoihin, kun googlesta löytyy kaikki tarpeellinen.

Niinpä myöskään kehon lihasten treenaaminen ei enää riitä, vaan on alettava treenata myös aivoja. Yhdysvalloissa ilmestyvät kadunkulmiin jo 2010-luvulla aivokuntokeskukset ja mielisalongit.

Nyt aivojumppa on rantautumassa myös meille – ja asiaan vihkiytymätön voi hyvin aloittaa tästä Personal trainer -kirjasta. Personal trainer Reidar Waseniuksella on alasta jo 25 vuoden kokemus, ja tiedetoimittaja Tiina Huttu osaa välittää aivojumpan ja sen tieteellisen taustan sujuvasti ja selkeäsanaisesti.

Kaiken perustana on aivotutkimuksessa jo 1990-luvulla tapahtunut murros: aivojen hermoverkkojen rakenne ei jäykisty lapsuuden jälkeen, vaan aivot säilyttävät joustavuutensa ja pehmeytensä läpi elämän, ja ikääntynytkin ihminen aivoja voi muovata aivojaan oikeilla elämäntavoilla ja harjoituksilla.

Tärkeintä on käyttää ahkerasti aivojaan. Aivoissa syntyy jatkuvasti uusia kytkentöjä aivosolujen välillä ja vanhoja poistuu käytöstä. Rutiineita kannattaakin välttää, koska ne urauttavat aivot ja jähmettävät hermosolujen kytkennät. Kokeilu, keksiminen, yllätyksille avoimuus ja tuntemattomaan heittäytyminen kehittävät ja pitävät aivot vireinä.

Kirjassa nostetaankin leikkivä lapsi personal brainerin esikuvaksi – lapsen aivothan ovat vasta muovautumassa, ja vapaa ja kekseliäs leikki samanaikaisesti kehittää ja ilmentää aivojen elävyyttä.

Kirja käyttää aivojumpan havainnollistamisen apuna kahta vastakkaista esimerkkihenkilöä: Ulla Uraohjusta ja Eero Eläkeläistä.

Uraohjuksella menee liian lujaa, niin että loppuun palaminen uhkaa. Meditaatio ja muut keskittymisharjoitukset auttavat hidastamaan. Eläkeläinen taas viettää aikansa television ja muiden passivoivien ja aivoja laiskistavien ja rappeuttavien harrastusten parissa. Television katselun voi vaihtaa johonkin aivoja aktivoivaan harrastukseen, kuten kuoroon liittymiseen tai jollakin soittimella soittamisen opetteluun.

Kirjan loppupuolella esitellään yksityiskohtaisesti erilaisia harjoituksia matemaattista ja loogista ajattelua kehittävistä mielenhallintaa edistäviin. Myös terveellisiin elintapoihin syömisestä
liikkumiseen ja nukkumiseen johdatetaan. Loppujen lopuksi aivojen treenaamiseen ottavat osaa kaikki ihmisen olemuspuolet kognitiivisista fyysisiin – ovathan aivot koko ihmisen olemassaolon ja toiminnan solmukohta ja perusta.

KONFERENSSEISSA – VANHAN NORMAALIN AIKAAN

Jessica Haapkylä: Merikonferenssi San Diegossa
Jari Mäkinen: Kolme aata ja Seattle (missä on monta syytä olla uneton)

MUSEOKIERROKSELLA JAPANISSA

Niklas Bengtsson: Ylevyyden ylistys – Tokion Kansallismuseo
Niklas Bengtsson: Japanilaista mediahistoriaa metsästämässä

Kolumni

Salla Nazarenko: Koronakriisi ja läskikammmo

TÄSTÄ RIITTÄISI PUHUTTAVAA…

Katri Karasma: Tiedonvälitys ongelmana äidinkielen opetuksen kehittämisessä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin