Avaruustieteen popularisoija Jon Lomberg vieraili Tampereella

Teksti ja kuvat: Pekka Rautajoki

Keväällä avautui mahdollisuus saada avaruustaiteilija Jon Lomberg vierailemaan ja luennoimaan Suomessa. Tiedetoimittajain liiton ja muiden yhteisöjen tuen avulla toteutettu media- ja yleisötapahtuma järjestettiin Särkänniemen planetaariossa 13. maaliskuuta.

Kuva 7 - taiteilijan signeeraus_zpsuudbvklo.jpg~original-pieni

Lomberg lisää signeerauksensa seinämaalaukseen

Luotainviesti toi kiertueelle

Jon Lombergin käden jälkiä on nähty esimerkiksi Kosmos-TV-sarjassa, Ensimmäinen yhteys -elokuvassa, Voyager-luotainten kultaisissa äänilevyissä ja Nasan Mars-mönkijöiden aurinkokelloissa. Hän toimi historian tunnetuimman tähtitieteen popularisoijan Carl Saganin pääasiallisena taiteellisena kuvittajana ja avustajana yli kahden vuosikymmenen ajan tämän kuolemaan asti 1996.

Nykyään Havaijilla asuva 67-vuotias taiteilija on yhä aktiivinen tekijä ja kuuluu esimerkiksi Planetary Societyn neuvonantajapaneeliin. Lombergin tieteen viestinnän ansiot on huomioitu esimerkiksi nimeämällä asteroidi 6446 Lomberg hänen mukaansa.

Tällä hetkellä hänen tärkein projektinsa liittyy Nasa New Horizons -luotaimeen, joka ohitti Pluton viime kesänä. Lombergin johtaman joukkoistamisprojektin tarkoituksena on luoda koko ihmiskuntaa edustava digitaalinen viesti, joka tallennetaan luotaimen muistiin sen jälkeen, kun se on ohittanut jääasteroidin vuonna 2019. Viestin arvioidaan säilyvän luettavissa miljoonan vuoden ajan ja sitä voidaan käyttää myös lähtökohtana kun laaditaan vastaavanlaisia viestejä seuraaviin aurinkokunnan jättäviin luotaimiin.

Lomberg vieraili keväällä monissa maissa kertomassa projektista ja innostamassa ihmisiä osallistumaan siihen. Koska projektia toteutetaan toistaiseksi ilman ulkopuolista rahoitusta, oli matkakustannuksien kerääminen välttämätöntä. Suomen vierailua lähtivät tukemaan Tiedetoimittajain liitto, Tampereen kaupunki, Tampereen Ursa sekä tilat tarjonnut Särkänniemen planetaario.

Tähtien maalaus ei ole yksinkertaista

Yleisötapahtuman lisäksi Lomberg oli kiinnostunut tapaamaan myös suomalaisia tähtiharrastajia. Hän piti kiinnostuneille maalaustyöpajan Kaupin tähtitornilla, jossa sijaitsee jo ennestään koko portaikon täyttävä avaruusmaalaus. Työpajan tavoitteena oli maalata pallomaisia tähtijoukkoja portaikon galaksikuvien ympärille.

”Puolet kohteista on liian himmeitä nähtäväksi, ja loput ovat vaarallisen kirkkaita katsottaviksi”, kiteytti Lomberg perusongelmaa. ” Avaruustaiteilijan tehtävänä onkin siten kuvittaa mahdollisimman reilulla tavalla kohteita, joista on oikeastaan mahdotonta sanoa, miltä ne todella näyttäisivät, jos olisimme lyhyen matkan päässä niitä tarkastelemassa. Tähän tarvitaan taiteellisuuden lisäksi tietysti myös tähtitieteen tuntemusta.”

Kuva 3 - Lombergin klusteri_zpsdrf7oafp.jpg~original

Jon Lomberg maalaamassa pallomaista tähtijoukkoa

Pallomaisia tähtijoukkoja on Linnunradan ympärillä noin 200 ja jokainen niistä on kuin pieni seuralaisgalaksi, suurimmissa on satoja tuhansia tähtiä. Joukkojen syntymekanismi on kuitenkin vielä arvoitus; yksi tuoreista hypoteeseista on, että pallomaiset joukot ovat emogalaksiin sulautuvien kääpiögalaksien viimeisiä jäljellä olevia osia.

Tapahtuman aluksi Lomberg esitteli tekemiään taideteoksia, jossa esiintyi pallomaisia tähtijoukkoja, ja hän kiinnitti kuulijoitten huomion erityisesti joukkojen värien ja muotojen vaihteluun. Teoriaosan jälkeen siirryttiin portaikkoon kokeilemaan erilaisia maalaustekniikoita, alkaen värien valinnasta ja maalien sekoittamisesta.

”Tähtien värit eivät ole kovin intensiivisiä, ja sopiva sekoitussuhde on yleensä yksi osa muuta väriä kymmeneen osaan valkoista”, Lomberg neuvoi. Ohennetulla maalilla voidaan tehdä satunnaista tähtikenttää maalia pirskottamalla. Sen jälkeen yksittäisiä suurempia tähtiä lisätään siveltimellä.

Taiteilijaoppilaat harjoittelivat aluksi maalaamalla pallomaisen tähtijoukon valmiiksi pohjamaalatulle pienelle kankaalle. Sen jälkeen jokainen halukas pääsi lisäämään oman tähtijoukon seinämaalaukseen Andromedan galaksin ympärille.

Huumori on kaukoputkea tärkeämpi työkalu tähtioppaalle

Lomberg on vetänyt tähtinäytöksiä Havaijilla ja risteilyaluksilla yli 20 vuoden ajan. Hän on hionut esitysmahdollisuudeksi myös ”yhden tähden shown”, eli mitä voi kertoa yleisölle maapallon liikkeestä ja tähtitaivaasta tilanteessa, jossa pilvien raosta näkyy ehkä vain yksi tai kaksi kirkasta tähteä.

”Ihmiset tulevat tähtinäytöksiin koska he haluavat pitää hauskaa – tai he ovat opiskelijoita, ja heidän on pakko – joten huumori ja viihdyttäminen ovat tärkeitä osia tähtioppaan työstä”, korosti Lomberg.

Ensimmäisenä ohjeena on, että tähtinäytöksen pääosan esittäjä ei ole kaukoputki ja siihen kurkistaminen, vaan että tähtioppaan tulee myös huomioida jonossa odottavat ihmiset ja heidän viihtyvyytensä. Tähän voi käyttää esimerkiksi tähtikuvioihin liittyviä kulttuurisia myyttejä, joiden avulla tähtitaivaan asennon tunnistus tulee tutuksi.

Tähtitaivas oli muinoin sekä kartta että kalenteri, jota siihen keksityt kuviot selkeyttivät. Lukuarvojen sijaan tähtioppaan kannattaa selittää, miten niitä on saatu selville. Vastaus on usein, että helposti heitetyn lukuarvon takana on jonkin tutkijan koko elämäntyö!

One Earth Message luotaa ihmiskuntaa syvältä

Kuva 11 - Lomberg ja Johanna Sinisalo_zpszecv9rb5.jpg~original-pieni

Johanna Sinisalo sai lahjaksi kopion Visions of Mars –DVD-levystä, jollainen on myös Mars Phoenix –luotaimen mukana punaisella planeetalla

Mediatilaisuudessa Lomberg avasi One Earth Message -projektin yksityiskohtia. Luotaimen muistiin talletettavaan viestiin voi käyttää kuvia, äänitiedostoja ja 3D-tiedostoja. On tärkeää hahmottaa, että viestillä itsellään on kaksi yleisöä: mahdollinen Maan ulkopuolinen sivilisaatio sekä ihmiskunta itse.

Aikoinaan 70-luvulla Lomberg oli päävastuussa Voyager-luotainten kultaisten levyjen sisältämistä kuvista. Hän esitteli niistä esimerkkejä sekä haastetta löytää sopiva tasapaino selkeyden ja informaatiosisällön kesken. Moni taiteellisesti kaunis kuva olisi erittäin vaikea ymmärtää ja toisaalta kulttuuritkin asettavat rajoituksensa sille, mitä on soveliasta esitellä.

Lehdistöluennolla oli mukana myös kirjailija Johanna Sinisalo, joka tapasi Lombergin ensimmäistä kertaa. Sinisalon Mars-aiheinen novelli ’Punatähti’ lähetettiin Mars Phoenix –luotaimen mukana Marsiin Lombergin kokoamalla DVD-levyllä.

Galaksin kansalaisuus vaatii mittakaavaa

Lombergin Suomen vierailu huipentui planetaariossa pidettyyn yleisöluentoon, joka keräsi noin 120 kuulijaa. Otsikko ”Becoming galactic” liittyi tapoihin, joilla voimme tulla Linnunradan kansalaisiksi ja ymmärtää näkökulmaa siihen. Hyvin usein avaruuden mittakaavaa selostettaessa rajoitutaan vain aurinkokuntaan.

Ensimmäinen askel galaktisessa kansalaisuudessa on ymmärtää Linnunradan kokoa, rakennetta ja paikkaamme siinä. Lombergin vastaus tähän on sopiva pienoismalli, jollaiseksi hän ideoi galaksin muotoon istutetun kukkaispuutarhan.

”Kun vierailijat tajuavat, että yötaivaalla näkyvät tähdet ovat vain muutaman kukan lehden säteellä Aurinkoa symboloivasta korvakorusta, ja ympärillä avautuu silti loput noin 30-metrisestä puutarhasta, muuttuu galaksimme mittakaava hyvin konkreettiseksi”, Lomberg selitti.

Havaijin pääsaarella sijaitseva puutarha toimii opetuspaikkana kaikenikäisille. Tyypillinen tähtisumu on sen mittakaavassa samaa luokkaa kuin yksittäinen kukka. Aurinkoa ja muita tähtiä symboloivat mallissa kukkalajikkeen täplikkäät lehdet. Toisaalta myös tähtisumujen syklinen elinkaari sumuista tähdiksi ja jälleen sumuiksi on analoginen kukkien elinkaaren kanssa – siemenestä kukaksi ja takaisin siemeniksi.

Toinen askel tulla galaksin kansalaiseksi on yrittää saada yhteyttä muihin mahdollisiin sivilisaatioihin. Tämä teema oli yhdistävänä siteenä Lombergin ja tähtitieteilijä Carl Saganin välillä yli kahden vuosikymmenen ajan.

Joukkoistamisprojektissa haetaan ideoita, mitä kukin haluaisi sanoa, piirtää tai kertoa terveisinä ihmiskunnalta. Viestin luominen on jo itsessään vahva muistutus siitä, että jaamme kaikki saman, yhteisen planeetan. Ihmiskunnan ja maapallon nykytilan kriittinenkin tarkastelu ikään kuin ulkopuolisen silmin voi vaikuttaa asenteisiin ja esimerkiksi edistää ihmisten tietoisuutta luonnonsuojelun ja ilmastonmuutoksen torjumisen tarpeellisuudesta, sekä auttaa ymmärtämään ja suvaitsemaan erilaisuutta.

On harvinaista, että näin tunnettu tähtitieteen popularisoija vierailee Suomessa, ja vielä harvinaisempaa on tällaisen vierailun järjestäminen Helsingin ulkopuolella. Yhteen viikonloppuun onnistuttiin tiivistämään monipuolisesti tapahtumia niin isolle yleisölle, medialle kuin tähtiharrastajillekin.

MATKALLA MAAILMALLA

Arja-Leena Paavola: Oikeusmurhan jäljet Rouenissa

ESSEE

Elina Hiltunen: Mahdoton tulevaisuuden ennustaminen?

Kolumni

Salla Nazarenko: Keskiluokan korpivaellus

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin