Suomen tiedetoimittajain liiton julkaisu

ESOF Manchesterissa – antoroposeeni, miniaivot, tiedeuupumus

Salla Nazarenko

ESOFin avajaisten juontajana toimi alan mies, Manchesterin yliopiston hiukkasfysiikan professori Brian Cox, joka on myös Britannian tunnetuimpia tiedevalistajia BBC tiededokumenttien tekijänä.  Tässä on menossa videokonferenssiyhteys Etelä-Afrikkaan ja Australiaan aiheena  SKA eli Square Kilometre Array radioteleskooppi. Kuva: Teuvo Peltoniemi

ESOFin avajaisten juontajana toimi alan mies, Manchesterin yliopiston hiukkasfysiikan professori Brian Cox, joka on myös Britannian tunnetuimpia tiedevalistajia BBC tiededokumenttien tekijänä. Tässä on menossa videokonferenssiyhteys Etelä-Afrikkaan ja Australiaan aiheena SKA eli Square Kilometre Array radioteleskooppi.
Kuva: Teuvo Peltoniemi


Maailma on muuttuva ja monimutkainen, kuten kaikki olemme niin usein kuulleet. Manchesterin ESOF paitsi heijasteli tätä ilmiötä, myös sekä inspiroi että turhautti. Foorumi ei sujunut ilman pienoisia lässähdyksiä. Hieno konsepti joka tapauksessa: erityisen tärkeä aikana, jona tiedettä helposti aliarvioidaan.
Ympäristönä Manchester oli ESOF:ille varsin sovelias: ajoittuihan kaupungin kasvu tekstiiliteollisuuden kasvuun ja teollistumisen ajan edistysuskoon. Manchesterissa oli jopa maailman ensimmäinen matkustajille tarkoitettu rautatieasema. Messukeskus, Manchester Central, oli myös entinen rautatieasema.
Kaltaisilleni ensikertalaisille ESOF antoi paljon. Lehdistötilaisuudessa miniaivoista opin, että aivoja voi mallintaa sairauksien tutkimiseksi. Myös esimerkiksi antroposeeni on asia, jonka kuulin ensi kertaa Manchesterin ESOFissa. Muutamaa viikkoa myöhemmin Tampereen yliopiston journalistiikan uusi vierailijaprofessori Hanna Nikkanen käytti termiä virkaanastujaisluennoissaan. Antroposeeni on geologinen termi, jota elämme. Antroposeenin aikana ihminen vaikuttaa luontoon peruuttamattomasti. Antroposeeni aiheuttaa joukkosukupuuttoja – mahdollisesti myös ihmisen itsensä sellaisen.
Miten tarttua antroposeeniin? Vastausta etsiessäni kävin kuuntelemassa ESOF:ssa sessiota tieteen ja taiteen yhdistämisestä antroposeenin aikana. Ja toden totta – kun tilataiteilja otti ja joi Hudson-joen vettä New Yorkissa, yleisö huolestui valtavasti: miten hänen käy? Aika herättävä ajatus. Olemme niin tottuneita ympäristön saastumiseen, että jokiveden juominen suuressa kaupungissa näyttäytyy meille liki itsetuhoisena käytöksenä. Muuten on sanottava, että paljon odottamani tiede-taidesessio oli aikamoinen pettymys: puhujista suurin osa oli EU-virkamiehiä power point-esityksineen. Missä taide?
Karu totuus on, että loistava tiedemies ei aina ole loistava esiintyjä. Ne sessiot, joista sai eniten irti, eivät johtuneet teemastaan vaan nimenomaan esiintyjästä. Itse seuraan lääketiedettä ja kansanterveyskysymyksiä, ja paras näkemäni luento oli kansanterveystieteilijöiden ja aivotutkijoiden yhdessä järjestämä sessio, jossa selvitettiin havainnollisesti, miksi emme tee kansanterveytemme kannalta järkeviä päätöksiä. Tiesittekö, että jopa pikkulapsen kyvyllä vastustaa kiusausta ts. olla syömättä pöydälle asetettu karamelli, voidaan ennustaa hänen menestystään myöhemmin elämässä? Ilmiön nimi on delay of gratification. Välittömän mielihyvän tavoittelu ei ole järkevää – ja siihen me kaikki koko ajan syyllistymme.
Sessiossa  "Do you want to join my space race? The democratisation of the final frontier" latvialainen avaruustutkija Amanda Graps kuvasi mitä kaikkea tapahtuu, kun Neuvostoliiton poliittisesti ohjatuista tutkimusteemoista siirrytään vapaan tieteen harjoittamiseen. Hänen sydämenasianaan on nyt edistää Baltian maiden mukaan saamista avaruusohjelmiin esimerkiksi koulutuksellisen Cubesat-avaruusprojektin avulla. Kuva: Teuvo Peltoniemi

Sessiossa ”Do you want to join my space race? The democratisation of the final frontier” latvialainen avaruustutkija Amanda Graps kuvasi mitä kaikkea tapahtuu, kun Neuvostoliiton poliittisesti ohjatuista tutkimusteemoista siirrytään vapaan tieteen harjoittamiseen. Hänen sydämenasianaan on nyt edistää Baltian maiden mukaan saamista avaruusohjelmiin esimerkiksi koulutuksellisen Cubesat-avaruusprojektin avulla.
Kuva: Teuvo Peltoniemi


Myös tiedeuupumus iskee foorumissa, jossa luentoja on koko ajan, aamusta iltaan. Lupaava otsikko saattoi tarjota tylsän luennon tai päinvastoin. Foorumiin kannattaisi valmistautua etukäteen ja pohtia esimerkiksi verkostoitumista ja haastateltavia valmiiksi: toisaalta suurten monitieteellisten tapahtumien suola on juuri mahdollisuus perehtyä asioihin, jotka eivät ole ennalta tuttuja.
Kiitollista ESOF:ssa oli kollegoihin tutustuminen. Mukana oli kokeneita tiedetoimittajia ja ESOF:n kävijöitä sekä meitä ensikertalaisia ja tiedekirjoittamisen kisällejä.
Teuvo Peltoniemi kuului ensimmäiseen ryhmään. Hän kehui Manchesterin ESOFia hyvin järjestetyksi, vaikkakin Torinossa oli paras ruoka.
”Tekniikan uutuuksien aiheet olivat kiinnostavia”, kehui Peltoniemi.
Miinustakin löytyi:
”Etukäteen kovasti odottamani telelääketieteen sessio oli valitettavan heikko, eikä kuvastanut alan nykytilaa. Keskustelut ja esimerkit olivat kuin 1990-luvulta. Siitä ei olisi millään saanut artikkelia, jonka kirjoittamiseen olin valmistautunut.”
Mari Heikkilä oli ensi kertaa ESOF:ssa. Hän sai foorumista useita hyviä juttuaiheita niin luennoista kuin keskusteluista. Hän kehui myös mahdollisuutta tutustua suomalaisiin tiedetoimittajiin.
”Esitysten taso oli hyvin kirjava. Joissain sessioissa puhui nuoria tutkijoita, jotka menivät esityksissään aivan liian yksityiskohtaiselle tasolle, toisissa puolestaan oli loistavia, kokeneita esiintyjiä (ja nobelisteja). Oli myös joitain sessioita, joissa puhujien englanninkielen taito oli riittämätön.”
Toinen ensikertalainen, Marjatta Sihvonen, otti ilon irti myös Manchesterista.
”Oli avartavaa kierrellä Manun laita-alueilla, köyhissä lähiöissä ja saada tuntumaa brexit- äänestyksen maaperään, toisaalta samalla kuulla brexitiin torjuvasti suhtautuvan tutkimushallinnon viralliset puheet.”
Sihvosta häiritsi tietty hosuminen sessioissa, liian lyhyet keskusteluosuudet ja jaarittelu.
”Kaipaan myös lisää luovia valintoja sessioiden aiheisiin.
ESOF:in teema oli Tiede vallankumouksena, kaikilta osin foorumi ei tähän massiiviseen lupaukseen yltänyt. Ajatusten herättäjänä, uusien seurattavien alueiden tarjoajana ja verkostoitumispaikkana foorumi on kuitenkin erittäin suositeltava.
Seuraava foorumi pidetään Ranskan Toulousessa vuonna 2018.

Julkaistu

28 loka, 2016

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)