Maailma innostui koronauutisointiin yllättävän samatahtisesti. Vapaan median maissa tämän kevään koronauutisoinnissa ei näy suoraviivaisesti se, milloin epidemia omalla alueella alkoi. Tämän asian suhteen median kiinnostus on siis yllättävänkin kansainvälistä.

Kuva: Shutterstock


Tiedeviestintätoimisto Mundis Communications kävi läpi ja analysoi kevään koronavirusuutisia verkkojulkaisuista valituissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa, Kiinassa, Intiassa ja Singaporessa. 1.1.-9.4. väliseltä ajalta katsottiin artikkeleiden määrä ja kussakin maassa tai maa-alueella julkaistujen juttujen jakautuminen. Lisäksi haettiin koronavirusta koskevat artikkelin keskeisimmillä länsieurooppalaisilla kielillä ja kiinaksi koko maailmasta. Lue tarkemmin täältä, miten tiedot kerättiin ja valittiin. [linkki erilliseen juttuun]

Euroopassa vain Italia heräsi ennen muita


Vertailumaista ensin heräsi Kiina, sitten Singapore, Italia heräsi ensimmäisenä Euroopassa ja sitten muu Eurooppa suurin piirtein yhtä aikaa. Vaikka esimerkiksi Skandinavian maat ovat oletettavasti olleet Suomea edellä epidemiassa pari viikkoa, tämä ei merkittävästi näy koronaa koskevien uutisten määrän kehittymisessä. Skandinavian media on herännyt samaan aikaan kuin tiedotusvälineet Suomessa.


Yhtälailla suomalaiset mediat ovat heränneet aiheeseen suurin piirtein samaan tahtiin kuin mediat suurimmassa osassa muuta Eurooppaa. Verrattuna maaliskuun huippuihin kiinnostus aiheeseen on Suomessa ollut suhteellisesti erittäin vähäistä helmikuuhun siihen asti, kun koko Italia laitettiin karanteeniin. Tämänkin jälkeen koronauutisten määrä Suomessa on ollut vain reilu neljäsosa siitä, mihin se nousi poikkeustilan alettua Suomessa.

Heräsivätkö suomalaistoimittajat liian myöhään?

Ensimmäinen koronavirustapaus Suomessa vahvistettiin 29.1. Vaikka korona oli Suomessakin pääuutisena Suomessa monta kertaa helmikuussa, Suomen tiedotusvälineet uutisoivat silti suhteellisen vähän viruksesta kuukauden ajan ensitapauksen jälkeen. Suomessa ensimmäisen potilaan löytymisestä meni puolitoista kuukautta uutisten määrän piikkiin. Jos joku haluaa syyttää poliitikkoja siitä, etteivät ne heränneet ajoissa viruksen aiheuttamaan uhkaan, hän voi arvostella samoin perustein myös Suomen tiedotusvälineitä.

Aasia heräsi ennen Eurooppaa


Maailman eri suuralueiden vertailu näyttää, että Kiinassa koronavirusuutisointi lisääntyy merkittävästi helmikuun alussa, kun presidentti Xi Jinping puhuu julkisesti aiheesta ensimmäistä kertaa epidemian puhkeamisen jälkeen. Kiinalaislehdistön mielenkiinto pysyy tämän jälkeen lähes tasaisena selvitysjakson loppuun asti. Kiinalaismedia mielenkiinto ei korreloi epidemian kehittymisen kanssa.
Singaporessa media toimii huomattavasti vapaammin. Singaporessa uutisten määrä nousee selvästi samaan aikaan kuin Kiinassa – kaksi viikkoa ennen Eurooppaa – mutta jatkaa edelleen nousuaan pandemian laajentuessa muilla mantereilla.
Yhdysvalloissa uutisten julkaiseminen jakautuu yllättävän yhdenmukaisesti Euroopan kanssa. Vasta maalis-huhtikuun vaihteessa alkaa näkyä, että uutisia tehdään Yhdysvalloissa edelleen valtavasti, vaikka Euroopassa mielenkiinto koronauutisiin alkaa ja vähentyä.

Suomi kyllästyy nopeasti, mutta tiedeuutiset eivät vähene

Suomen osalta seurantaa jatkettiin vielä erikseen vappuun asti.

Suomen koronavirusuutisoinnissa näkyy selvä piikki maaliskuun alkupuolella, jolloin poikkeustila julistettiin. Juttujen määrä alkaa kuitenkin vähentyä aina nopeasti, kun aihetta on käsitelty niin laajasti ja pahin säikähdys on ohi. Kuukautta myöhemmin julkaistaan edelleen paljon koronavirusta koskevia artikkeleita, mutta määrä on enää puolet huippupäivien määrästä.
Suomen koronavirusuutisista on eroteltu vielä ne uutiset, joissa käsitellään tiedettä, tutkijoita ja tutkimuksia. Niiden osuus kaikista uutisista on suhteellisen pieni, mutta määrä on vakaa. Kun esimerkiksi epidemiaan liittyvät henkilöjutut vähenevät, tiedejuttujen määrä pysyy edelleen samalla tasolla. Tiedenäkökulma pysyy edelleen siis esillä, vaikka kiinnostus aihealuetta kohtaan muuten vähenee.

AIKAJANA

31.12. Uudenvuoden aattona Kiina varoittaa virallisesti WHO:ta oudosta keuhkotaudista Wuhanissa.
1.1. Kiina sulkee Wuhanissa markkinat, joilta viruksen epäillään lähteneen leviämään.
7.1. WHO toteaa uuden koronaviruksen olemassaolon.
11.1. ensimmäinen uuden viruksen aiheuttamaksi tunnistettu kuolema Kiinassa.
13.1. Ensimmäinen koronaviruksen aiheuttamaksi tunnistettu kuolema Kiinan ulkopuolella, Thaimaassa.
17.1. USA aloittaa Wuhanista saapuneiden matkustajien tarkastukset
21.1. Yhdysvallat vahvistaa ensimmäisen sairastumistapauksen.
23.1. Kiina laittaa ensimmäiset suurkaupunkinsa karanteeniin. Ranskassa Euroopan ensimmäiset koronaviruksen aiheuttamaksi tunnistetun tartunnat. Koronauutisointi alkaa ensimmäistä kertaa kasvaa kansainvälisesti, mutta on maaliskuuhun verrattuna edelleen hyvin vähäistä.
24.1. Ensimmäinen vahvistettu koronaviruspotilas Singaporessa.
26.1. Kiina kieltää kaikki turistiryhmämatkat maassa ja Kiinasta ulkomaille.
28.1. Kiinalaisturisti eristetään Rovaniemellä sairaalaan. Seuraavana päivänä vahvistuu, että hän on ensimmäinen Suomesta löydetty uuden koronaviruksen kantaja.
30.1. WHO julistaa kansainvälisen hätätilan koronaviruksen takia. Euroopassa Saksa, Ruotsi, Britannia ja Venäjä ovat vahvistaneet ensimmäiset koronasairastumiset alueellaan. Koronauutisten määrä Euroopassa kahdeksasosa siitä, mihin se nousee maaliskuussa.
31.1. USA rajoittaa Kiinassa kahden viikon aikana olleiden ulkomaalaisten pääsyä maahan.
2.2. Kiinassa Covid-19-kuolleiden määrä ylittää vuosina 2002-3 Sarsiin kuolleiden määrän. Filippiiniläisestä miehestä tulee Kiinan ulkopuolella ensimmäinen kuolonuhri, jonka kuolinsyyksi vahvistetaan uusi virus.
8.2. Kiina vahvistaa ensimmäisen ulkomaalaisen kuolleen alueellaan uuteen koronavirukseen.
10.2. Kiinan presidentti Xi Jinping esiintyy julkisesti ensimmäistä kertaa epidemian puhkeamisen jälkeen. Kiinassa kuolleita 908. Samana päivänä Kiinan lehdistö alkaa kirjoittaa koronaviruksesta huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Kiinalaislehdistön mielenkiinto pysyy tämän jälkeen lähes tasaisena selvitysjakson loppuun asti.
11.2. WHO nimeää taudin Covid-19:ksi ja viruksen Sars-Cov-2:ksi.
12.2. Koronaviruksen takia kuolleiksi luokiteltujen määrä Kiinassa nousee yli tuhanteen.
14.2. Kiinalainen turisti kuolee Ranskassa Euroopan ensimmäisenä Sars-Cov-2:n virallisena kuolonuhrina.
23.2. Italiassa kuolee kolmas potilas. Venetsian karnevaali lopetetaan etuajassa ja urheilutapahtumia perutaan. Toisin kuin muualla Euroopassa, Italiassa koronavirusuutisointi alkaa merkittävästi lisääntyä.
25.2. Italian Lombardiassa ensimmäiset kokonaiset kaupungit laitetaan karanteeniin. Koronavirusuutisointi alkaa vähitellen lisääntyä Euroopassa ja muualla maailmassa.
29.2. Ensimmäinen Covid-19:een kuolleeksi luokiteltu Yhdysvalloissa.
4.3. Italia sulkee kaikki päiväkodit, koulut ja yliopistot.
9.3. Koko Italia karanteeniin. Koronavirusuutisointi alkaa nopeasti lisääntyä Euroopassa.
11.3. WHO julistaa Vovid-19:n pandemiaksi. Yhdysvallat kieltää ulkomaalaisten maahantulon Euroopasta. Suomessa löydettyjen tartuntojen määrä alkaa nousta nopeasti.
12.3. Ranska ja Viro ilmoittavat sulkevansa koulut. Suomen hallitus kieltää yli 500 hengen tapaamiset. Koronavirusuutisointi räjähtää Suomessa ja saavuttaa myös huippunsa seuraavina päivinä. Myös Euroopassa saavutetaan koronavirusuutisoinnin huippu.
15.3. Italiassa koronaviruskuolemien määrä nousee jyrkästi.
16.3. EU ilmoittaa sulkevansa ulkorajat. Suomen hallitus päättää poikkeusolojen vallitsevan ja kertoo, että valmiuslaki tulee voimaan. Ensimmäinen henkilö Suomessa tehohoitoon koronavirusinfektion takia.
17.3. Ranska julkistaa ulkonaliikkumiskiellon. Suomi sulkee koulut.
18.3. Suomi päättää sulkea rajat. Suomessa koronavirusuutisointi huipussaan.
19.3. Kiina ilmoittaa, että ensimmäistä kertaa pandemian alun jälkeen uusia paikallista tartuntoja ei ole enää löydetty.
20.3. kuolleiden määrä nousee maailmanlaajuisesti 10 000:een. Ensimmäinen vahvistettu koronaviruskuolema Suomessa.
25.3. Yhdysvalloilta valtava tukipaketti taloudelle. Suomessa koronavirusuutisointi alkaa vähentyä huipustaan. Euroopassa ja muualla maailmassa uutisointi pysyy huipputasolla.
28.3. Eduskunta eristää Uudenmaan.
31.3. Yhdysvalloissa kuolleiden määrä nousee Kiinan ilmoittamien kuolleiden määrää suuremmaksi.
2.4. Työttömien määrä Yhdysvalloissa nousee 6,6 miljoonaan.
3.4. Britannian pääministeri Boris Johnson joutuu sairaalaan. Suomessa kiinnostus aiheeseen vähenee, Euroopassa ja muualla maailmassa ollaan edelleen melkein huipputasolla.
7.4. Itävalta ja Tanska ilmoittavat suunnitelmista helpottaa karanteenia.
8.4. viranomaiset päästävät jälleen ihmisiä pois Wuhanista.
9.4. Espanjassa kuolleiden määrä alkaa ensimmäisen kerran laskea. Euroopassa koronauutisointi alkaa jo havaittavasti vähentyä. Suomessa uutisten määrä jatkaa tasaista laskua maaliskuun puolenvälin huipusta.

Saksan Kehlissä toimittajia kiinnosti silta, jota pitkin voi kävellä Ranskaan, Strasbourgiin. Kun ihmisten likkumista rajojen yli on rajoitettu, koronavirusuutiset ovat levinneet maasta toiseen vapaasti.
Kuva: Shutterstock

Näin selvitys tehtiin

Verkkomedioista haettiin 1.1.-9.4.2020 ilmestyneitä artikkeleita, joissa esiintyy joku seuraavista kirjain- tai merkkisanoista mahdollisesti jatkuen muilla kirjaimilla tai kirjoitusmerkeillä:

  • Korona
  • Corona
  • Covid
  • 新冠病毒
  • 新冠肺炎
  • 冠狀病毒病
  • 冠状病毒病

Haut tehtiin seuraavilla alueilla:

  • Suomi
  • Ruotsi
  • Saksa, Itävalta, Sveitsi
  • Ranska ja Belgia
  • Italia
  • Espanja
  • Britannia
  • Yhdysvallat
  • Kiina
  • Singapore
  • Kaikki Euroopan maat
  • Koko maailma

Lähteistä ei poistettu tiedotejakelupalveluita.
Monet maksumuurien takana olevista artikkeleista eivät näy hakutuloksissa.
Eri alueilla ilmestyneet jutut laskettiin yhteen ja tämän jälkeen laskettiin, kuinka suuri osa kaikista alueen tutkimusajanjakson koronavirusjutuista on ilmestynyt kunakin tutkimusajanjakson päivänä. Näin pystyttiin vertailemaan eri alueiden kokoeroista huolimatta sitä, milloin juttuja on suhteellisesti eniten kirjoitettu alueella ja vertailemaan alueiden tuloksia keskenään.
Suomen verkkomedioille tehtiin vielä uusi haku ajalta 1.1.-31.4.2020. Ensin haettiin alueelta artikkelit, joissa esiintyvät yllämainitut kirjain- ja merkkijonot. Tämän jälkeen tehtiin vielä toinen vastaava haku niin, että artikkeleissa tuli esiintyä joku seuraavista sanoista:

  • Tiede – mutta ei ”ei tiedetä”
  • tutki
  • forsk

Näissä Suomen jälkimmäisissä vertailuhauista lähteistä ei poistettu tiedotejakelupalveluita.