Faktojen maailma: Faktat ovat välttämättömiä mutta eivät riittäviä ymmärtämiseen

Jarmo Salmela

Hans Rosling, Ola Rosling, Anna Rosling Rönnlund: Faktojen maailma – asiat ovat paremmin kuin luulet. Otava 2018. 348 s.

Hans Rosling oli maailman parhaita luennoitsijoita. Hän sai rutikuivatkin tilastot ja faktat kiinnostaviksi ja eläviksi. Hänen esiintymisensä oli minulle 2013 Tiedetoimittajien Helsingin maailmankonferenssin huippukohta.

Rosling kuoli syöpään helmikuussa 2017. Tähän kirjaan hän tiivisti näkemyksensä ja päivitti viestinsä, joka alkoi hahmottua hänen yliopistouransa alussa.

Karoliinisen yliopiston maailmanlääketieteen professori Hans Rosling oli 1995 ihmeissään – kukaan opiskelija ei tuntunut tietävän edes perusasioita maailman väestöstä ja terveyden tilasta. Lisäksi he eivät uskoneet professorinsa kertomia faktoja.

Sama ongelma tiedoissa oli myös yritysjohtajilla, poliitikoilla, toimittajilla, lähes kaikilla.

Maailman koulutetuimmat, vaikutusvaltaisimmat, älykkäinä pidetyt ihmiset eivät tiedä eivätkä ota selvää faktoista. Päätöksiä tehdään luulojen perusteella tiedoilla, jotka ovat peräisin heidän lukioajan oppikirjoistaan – 1970 –1980-luvuilta. Kun data ei vastannut uskomuksia, uskomukset voittavat.

Toimittajat eivät eroa tiedoissaan muista. Roslingin kyselyissä me olemme yhtä tietämättömiä kuin muutkin ja paljon huonompia kuin satunnaisesti vastaavat simpanssit. ”Heidän (journalistien) tietonsa ovat yhtä tuhoisia kuin lento-onnettomuus”, Rosling täräyttää.

Rokotettujen osuus maailman lapsista on 80%. Eurooppalaisista toimittajista sen osasi vastata vain 6%. Naisten koulutuksen määrän (9 vuotta, vihjeenä oli miesten koulutuksen määrä 10 vuotta) osasi arvata 14%. Ja niin edelleen. Ylipäätään vain 10% on osannut vastata paremmin kuin simpanssit.

Rosling perusti Gapminder-säätiön 2005 ja alkoi kiertää maailmaa oikomassa jättiläismäisiä etenkin väestöstä, kehityksestä ja terveydestä olevia harhaluuloja.

Pian Roslingille selvisi, että faktojen kertominen ei paranna tilannetta. Niitä ei uskota ja ne sivuutetaan. Faktojen puutteen lisäksi ongelmana ovat kertomukset, joiden yhteydessä faktoja käytetään.

Meille on luontaista syyttää ongelmista muita.

Kun kerrotaan ääripäistä, unohdetaan enemmistö. Asioita ei suhteuteta. Hidas muutos on sekin muutos, mutta ei ylitä uutiskynnystä. Meille on luontaista syyttää ongelmista muita.

Rosling perustelee ja ehdottaa ratkaisuja, miten tarinan kerronnan ongelmia voisi välttää.

Maailman ongelmat ovat todellisia, mutta niistä kerrottaessa ei kannata lietsoa pelkoa, purkaa omaa turhautumista tai kalastella klikkiotsikoilla lukijoita.

”Vaikka jokainen uutinen itsessään olisi totta, me voimme saada harhaanjohtavan kuvan tuloksena kaikista tositarinoista, jotka journalistit ovat päättäneet kertoa”, Rosling tiivistää.

Roslingin opiskeli 1970-luvulla lääketiedettä ja tilastotiedettä Uppsalassa kansanterveyttä Intian Bangaloressa ja toimi lääkärinä muun muassa Mosambikissa ja Keniassa.

Faktojen maailma -kirjan sivujuonne ovat tarinat hänen todella karuista kenttäkokemuksista kehittyvissä maissa. Hänelle tärkein oppi oli se, että muutos on mahdollinen ja tärkeintä on saada perusterveydenhuolto toimivaksi.

Ota mallia selkeydestä

Jokaisen luentoja pitävän kannattaa tutustua netissä Roslingin tarkasti harkittuun ja harjoiteltuun esiintymiseen. Sisältö on mietitty ja tiivistetty äärimmäisen selkeäksi ja seurattavaksi.

Olennainen osa hänen esitelmiään ovat hänen poikansa Ola Roslingin ja miniänsä Anna Rosling Rönnlundin tekemät visualisoinnit, data-analyysi ja harkittu graafinen ulkoasu.

Suomessa tiedejutut ovat monesti ankeaa tekstierämaata, eihän yliopisto saa tulospisteitä siitä, että sillä on huippuluokan luennot. Tiedeviestinnälle olisi hyväksi, jos hansroslingeja löytyisi enemmän niin tutkijoista kuin toimittajista.

Faktojen maailma on tyylillisesti kuin pitkä luento, kirjoittajan ääni kuuluu kuin puhuttuna.

Parhaimmillaan Rosling faktoineen, tarinoineen ja kaavoineen tuottaa oivalluksia. Huonoimmillaan hän on päsmäröivä oppimestari: eihän kukaan halua kuulla, ettei tiedä mitään ja että se mitä on luullut, on väärin.

”Asiat ovat paremmin kuin luulet” alaotsikko pehmentää oppimestarimaisuutta. Kirja on pohjimmiltaan myönteinen ja kannustava. Muutos on mahdollinen.

Rosling kertoo myös mitä faktat tarkoittavat, kuinka kehitysapu on vaikuttanut enemmän kuin uskomme ja kuinka sotia on saatu vähenemään. Luonnononnettomuuksissa kuolleiden määrä on vähentynyt alle puoleen sadassa vuodessa.

Tiedeviestinnän kanssa tekemisissä oleville Faktojen maailma on tärkeä kirja. Ei sen sisältämien faktojen vuoksi vaan siksi, että siinä on myönteinen esimerkki, miten faktoista voi kertoa. Ei tarvitse tehdä klikkiotsikoita ja dramatisoida harhaanjohtavasti tarinaa. Selkeä kerronta vaatii vaivaa ja omaa ajattelua.

Rosling netissä

Gapminder-säätiö: tilastokuvia ja ohjelmistoja mm kuplakaavioiden tekemiseen.

Roslingin esitelmiä on YouTubessa ja TED-konferenssin ted.com sivuilla. Joitakin on suomenkielisellä tekstityksellä.

Julkisen datan visualisointeja: Google Public Data Explorer

Pääkirjoitus
Ulla Järvi: Portto vai silpputyöläinen? Tutkijalta termit toimittajan suuhun

JUSSI VALTONEN: TIETEEN TOISTETTAVUUSKRIISI ON UHKA MYÖS TIEDEJOURNALISMILLE
Jussi Valtonen: Tiedeyhteisön ankarat kasvukivut
Jussi Valtonen: Kriittisyyttä myyntipuheisiin

DINOSAURUKSIA, IHMISIÄ JA KÄÄRMEITÄ
Maija Karala: Kuinka dinonäyttely syntyy?
Jukka Mikkonen & Jarkko S. Tuusvuori: Saunamatka Vienaan
Antti Koli: Käärmeet lehdissä ja luontokamerassa
ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Salla Nazarenko: Algoritmivallan hallinnassa nopeus on valttia
Helena Raunio: Energiamurros ja ilmastonmuutos yhdistävät – Journalisti loikkaa yli maiden rajojen

ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Pasi Kivioja: Tekoälyn peruskurssi kasvattaa mediakriittisiä kansalaisia
Mikko Suominen: Kaikki hyvä ei maksa – tutustu ilmaisohjelmiin!
Kolumni
Salla Nazarenko: Perustulo venäläiseen malliin

Näin sen luin
Sanna Kivimäki: Riippuu ja roikkuu…niin mistä?

Kirjat
Pekka Wahlstedt: Tutkijoilla näytön paikka parantaa tiedeviestintää
Pekka Wahlstedt: Robotteja syvemmältä
Pekka Wahlstedt: Teknisesti tekoälystä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin