Fiksusti kuin Sokrates

Annu Kekäläinen

Toimittajat uupuvat yrityksissään vastata mediaympäristön nopeisiin muutoksiin. Sokraattiselle metodille perustuva mentorointiryhmä voi toimia paikkana hidastaa, karsia ja kirkastaa omaa suuntaa.

”Ryhmäläiset ovat kertoneet saaneensa rohkeutta olla omia itsejään”, Minna Meriläinen-Tenhu sanoo. Uusi ryhmä on tavoitteena koota jälleen keväällä 2018.

”Ryhmäläiset ovat kertoneet saaneensa rohkeutta olla omia itsejään”, Minna Meriläinen-Tenhu sanoo. Uusi ryhmä on tavoitteena koota jälleen keväällä 2018.

”Sokraattinen dialogi on tapa tehdä ajattelua näkyväksi. Oman toiminnan ja ajatusten ristiriitaisuus saattaa paljastua”, Minna Meriläinen-Tenhu sanoo.

Hän on kouluttautunut filosofian praktikoksi Kriittisessä korkeakoulussa ja veti siitä roolistaan käsin tiedetoimittajien mentorointiryhmän keväällä 2017. Päivätöikseen filosofian maisteri toimii tiedeviestijänä Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella.

Mentorointiryhmä toimii paikkana vahvistaa ammatti-identiteettiä ja luottamusta omaan osaamiseen. Sokraattinen dialogi, jolle ryhmät perustuvat, poikkeaa tavallisesta vuoropuhelusta systemaattisuutensa ja tavoitteellisuutensa kautta. Keskitytään ajattelemaan yhdessä.

Kohti oman tekemisen ydintä

Meriläinen-Tenhu huomauttaa, että tiedetoimittajat työskentelevät tyypillisesti yksin ja kuvittelevat pulmansa ainutkertaisiksi. Mentorointiryhmässä on tilaa huomata, kuinka samankaltaisia haasteita kollegoilla on.

Moni myös oivaltaa, mikä omassa työssä ja osaamisessa on kaikkein tärkeintä. Silloin on mahdollista luopua vaatimasta itseltään yhä uusia asioita ja keskittyä omaan oleelliseen.

”Huomaa vaikka, ettei somessa ole pakko roikkua kaiken aikaa”, Meriläinen-Tenhu hymähtää.

Hänen oman tiedeviestijän ammatti-identiteettinsä ydin on tietoisuus roolistaan viestijänä; Meriläinen-Tenhu keskittyy vuorovaikutukseen oli väline mikä hyvänsä.

Lähtökohtana kokemus

Antiikin ajalla eläneen filosofi Sokrateen mukaan nimetty vuoropuhelu sai ensimmäisen kirjallisen asunsa Platonin dialogeissa, joissa Sokrates käy hyvän elämän kysymyksiin liittyvää vuoropuhelua yhden oppilaansa kanssa kerrallaan. Nykyiseen ryhmämuotoonsa menetelmä alkoi kehittyä Sokraattinen menetelmä –luennosta, jonka filosofi Leonard Nelson piti Göttingenin yliopistossa vuonna 1922.

Nelson hahmottelee luennossaan ryhmäkeskustelun menetelmän, jossa keskitytään vuorovaikutustaitojen, kuuntelemisen ja keskustelutaitojen kehittämiseen.

Haetaan dialogia, jossa syvennytään yhdessä valittuun teemaan kunkin ryhmäläisen oman kokemuksen kautta. Ryhmä etenee vetäjänsä fasilitoimana, väitteiden ja kysymysten avulla.

Minna Meriläinen-Tenhun tiedeviestijöiden mentorointiryhmässä on etsitty yhteistä näkemystä esimerkiksi tiedeviestinnän tulevaisuuteen ja trendeihin, yksin tekemisen ja ulkopuolisuuden kysymyksiin sekä tarinaan ja sen kertomisen välineisiin.

Sokraattisen mentorointidialogi pähkinänkuoressa

Ryhmässä on maksimissaan kymmenen jäsentä. Kukin istunto kestää kaksi tuntia, ja sillä on vakiintunut rakenne. Aluksi valitaan yhdessä aihe, minkä jälkeen jokainen osallistuja kertoo siihen liittyvän omakohtaisen tarinan. Yksi tarinoista valitaan jatkokeskusteluun. Osallistujat kertovat havaintojaan ja tekevät kysymyksiä. Mentori ohjaa keskustelua, kirjaa ylös ja vetää yhteen. Yhteenvedon jälkeen ryhmä muodostaa yhteisen väitelauseen, jota verrataan alun esimerkkitarinoihin. Lopuksi käydään vielä metakeskustelu eli puhutaan siitä, kuinka illan keskustelu on sujunut ja miltä se tuntui.
Kaikki osallistujat allekirjoittavat vaitiolosopimuksen ja sitoutuvat osallistumaan ryhmään aktiivisesti.

KONFERENSSEISSA – VANHAN NORMAALIN AIKAAN

Jessica Haapkylä: Merikonferenssi San Diegossa
Jari Mäkinen: Kolme aata ja Seattle (missä on monta syytä olla uneton)

MUSEOKIERROKSELLA JAPANISSA

Niklas Bengtsson: Ylevyyden ylistys – Tokion Kansallismuseo
Niklas Bengtsson: Japanilaista mediahistoriaa metsästämässä

Kolumni

Salla Nazarenko: Koronakriisi ja läskikammmo

TÄSTÄ RIITTÄISI PUHUTTAVAA…

Katri Karasma: Tiedonvälitys ongelmana äidinkielen opetuksen kehittämisessä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin