Geenien paikka yhteiskunnassa

Satu Räsänen

Kiehtovat geenit -kirjan kansi

Maarit Jokela, Mirkka Oja-Leikas, Meri Rova (toim.): Kiehtovat geenit. Mihin geenitietoa käytetään? Duodecim 2017, 213 s.

Kun professori Seppo Vainio Oulun yliopistosta valmisteli Suomen Kulttuurirahaston Argumenta-ohjelmaan projektia nimeltä Geenit ja yhteiskunta, hän kirjasi hakemukseen, että hankkeessa tuotetaan yleistajuinen kirja geenitiedosta.

Lupaus lunastettiin. Kiehtovat geenit -kirja on kattava teos geenitiedon nykytilasta, ja se vahvistaa suomalaisen geenitutkimuksen olevan hyvällä tolalla. Kirjan kirjoittajina on eturivin suomalaisia geenitutkijoita, joten teos on ajantasainen.

Ensimmäinen kirjan kahdeksasta osiosta pureutuu geenitiedon perusteisiin ja geenitutkimuksen kehitykseen. Tiesitkö, että kun Human Genome -projektissa yhden ihmisen genomin läpiluentaan kului 13 vuotta ja noin kolme miljardia dollaria, niin nyt samaan päästään tuhannella dollarilla muutamassa päivässä?

Suomalaisilla on ikioma tautiperintö, minkä vuoksi meillä esiintyy 36 harvinaista perinnöllistä sairautta, joita ei muualla juuri tavata. Toisaalta on paljon sairauksia, kuten talassemiat ja kystinen fibroosi, joita suomalaisilla ei esiinny käytännössä lainkaan. Tämä tautiperintö selittyy suurelta osin kivikautisella populaation pullonkaulalla, jolloin Suomen vähäinen väestö kuristui minimiin. Vain pieni osa alkuperäisen väestön geeneistä jäi jäljelle ja siirtyi seuraaviin sukupolviin.

Miksi mikrobit, hiiret ja koirat ovat mielenkiintoisia geenitutkimuksen kannalta? Mikrobit ovat geenitekniikan työjuhtia: kolibakteerit ja hiivat on valjastettu tuottamaan muun muassa insuliinia. Hiirien kanssa meillä on 95-prosenttisesti samanlainen genomi ja monia yhteisiä sairauksia, ja siksi niiden genetiikan tuntemus auttaa ihmisten sairauksien tutkimuksessa.

Hiiret elävät pari, kolme vuotta, kun taas koirat pitkälti toistakymmentä vuotta – koirien elinikä ja erilaistuminen suuresti toisistaan poikkeaviksi roduiksi tekee niistä oivia apulaisia lääketieteellisessä tutkimuksessa. Ihmisen ja koiran yhteisiä, geenivirheistä johtuvia sairauksia on koirien genomitutkimuksen avulla pystytty paikantamaan tiettyihin geeneihin.

Kirjassa pohditaan myös kasvin- ja eläinjalostusta, geeniteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä ja geenitiedon kaupallistamismahdollisuuksia. Kuluttajille suunnatut genomitietopalvelut kasvavat voimakkaasti, ja moniin eri tarkoituksiin sopivia geenitestejä on jo kaikkien saatavilla.

Kiehtovat geenit -kirjan ovat toimittaneet kolme oululaista naista. DNA:n kopioinnista ja korjauksesta väitellyt biokemian tohtori Maarit Jokela on kokenut tieteen yleistajuistaja. Geenit ja yhteiskunta -hankkeen koordinaattori Meri Rova on väitellyt keskosten keuhkosairauksien genetiikasta. Mirkka Oja-Leikas on suomen kielen ja viestinnän asiantuntija, ja hän on opiskellut tiedeviestinnän maisteriksi Oulun yliopistossa.

Hyvin toimitettu kirja on tekstiltään tasainen, vaikka kirjoittajia on todella monta, 27 asiantuntijaa eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista.

Lähes ainoa miinuspuoli kirjassa on, ettei yksityiskohtaista sisällysluetteloa löydy. Jos haluat etsiä tietyn kirjoittajan kirjoittamaa lukua, joudut etsimään sen kirjaa plaraamalla. Kirjan lopusta löytyvät sanasto ja hakemisto taas ovat suuria plussia.

KONFERENSSEISSA – VANHAN NORMAALIN AIKAAN

Jessica Haapkylä: Merikonferenssi San Diegossa
Jari Mäkinen: Kolme aata ja Seattle (missä on monta syytä olla uneton)

MUSEOKIERROKSELLA JAPANISSA

Niklas Bengtsson: Ylevyyden ylistys – Tokion Kansallismuseo
Niklas Bengtsson: Japanilaista mediahistoriaa metsästämässä

Kolumni

Salla Nazarenko: Koronakriisi ja läskikammmo

TÄSTÄ RIITTÄISI PUHUTTAVAA…

Katri Karasma: Tiedonvälitys ongelmana äidinkielen opetuksen kehittämisessä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin