Historian ja taiteen ystävälle saksan kurssi Berliinissä on herkkua

Mari Peltonen

Millaista saksanopetusta tarjoaa Berliinin Goethe-Institut ja mitä hyötyä opiskelusta on tiedeviestijälle? Kannattaako lähteä?

Sain kulttuuristipendin Goethe-Institutista neljän viikon intensiivikurssille ja apurahan Tiedetoimittajilta jutuntekoon muun muassa Opettaja-lehteen. Valitsin kurssini ajaksi ja paikaksi toukokuisen Berliinin, sillä pidän Berliiniä lähes toisena kotikaupunkinani. Berliinin Goethe-Institut sijaitsee vanhan, juutalaisten omistuksessa olleiden Hackescher Marktin liikehuoneistojen läheisyydessä.

Kurssitarjonta on monipuolista

Goethe-Institut tarjoaa kaikilla tasoilla neljän- ja kahdeksan viikon mittaisia intensiivikursseja, 8-12 viikon mittaisia iltakursseja sekä erikoiskursseja kuten kielikoevalmennusta, keskustelua ja kielioppia. Mahdollista on myös ottaa yksityisopetusta tai valita pienryhmä omien tarpeiden mukaan. Halutessaan esimerkiksi suomalaiset toimittajat voivat tilata Goethe-Institutista journalistisen erikoiskurssin mediavierailuineen.Ennen itse kurssin aloittamista on tehtävä tasokoe sopivan kurssin löytämiseksi.

Oma C2-tason kurssini pidettiin päivittäin klo 8.30 – 13.00. Osallistujia kurssilla oli kymmenen; Brasiliasta, Kiinasta, Bulgariasta, Sveitsistä, Iso-Britanniasta, Venäjältä ja Suomesta. Opettaja, Petra Budke, oli varsin tehokas: heti ensimmäisen päivän aloitimme kieliopin konjunktiivi II:lla.
Kurssilla keskusteltiin paljon päivänpolitiikasta ja kulttuurista. Kirjoitimme iltaisin seuraavaksi aamuksi esseitä, puheita ja mielipidekirjoituksia kirjallisuudesta, elokuvista ja Saksan politiikasta. Myös saksankielinen romaani kuului ohjelmaan.

Mitä Goethe-Institutin kurssit antavat?

Goethe-Institutin C2-todistus vaaditaan, jos haluaa ylipäätään työskennellä Saksassa opettajana tai muussa kaupungin tai valtion virassa. Omasta kokemuksestani voin suositella kursseja, sillä vaikka ne ovatkin kalliita, rahalle saa vastinetta. Kursseilla ajankäyttö on tehokasta ja jokainen varmasti opiskelee omalla tasollaan. Tiedetoimittajalle kurssi tarjoaa maan tuntemusta ja ainakin minun kurssillani erittäin kiinnostavia keskusteluja.

Itselleni oli tärkeää Berliiniin lähtiessäni saada olla autenttisessa ympäristössä ilman oman äidinkielen ja sanakirjojen apua. Kun kuulee vain saksaa, oppii kuuntelemaan ja puhumaan.

Kurssin opettaja Petra Budke valitsi Goethe Institutin työpaikakseen, koska se tarjoaa paljon mahdollisuuksia ulkomaita myöten. Kursseilla tapaa jatkuvasti uusia kiinnostavia ihmisiä. Petran opetusmenetelmiä ovat kommunikaatio ja luovuus sekä kieliopin tuominen vaivihkaa opiskelijoiden arkipäivään vaativin mutta innostavin harjoituksin.

Kurssilaiset kuvassa.

Brasilialainen Patricia oli koulutukseltaan psykologi. Hän oli opiskellut Isossa-Britanniassa ja Sveitsissä ja asui nyt lastensa kanssa Berliinissä. Kurssille hän tuli puutteellisen kieliopin vuoksi, puhe brasilialaiselta sujuu – toisin kuin minulta tuppisuu-suomalaiselta. Toiselta koulutukseltaan hän oli opettaja ja halusi kurssin avulla parantaa työllistymismahdollisuuksiaan.

Toinen brasilialainen, Edgar, puolestaan oli psykiatri. Hän oli aloittamassa postdoc-tutkimusta Dresdenin yliopistossa. Aiheenaan hänellä oli psyykkisesti sairaat saksalaiset, jotka hautoivat itsemurhaa. Tutkimuksensa herkän aiheen vuoksi mies tarvitsi erinomaista saksankielen taitoa pienine vivahteineen.

Lontoolainen Niki oli yliopistossa opiskellut historiaa ja saksaa ja oli aloittamassa väitöskirjaa yhdysvaltalaisessa Princetonin yliopistossa. Hänen aiheenaan oli Euroopan varhaiskeskiaika, jota varten saksan täydellinen osaaminen oli tärkeää.

Bulgarialainen Christina oli diplomaatti, jonka ensimmäinen asemamaa oli Ruotsi. Ruotsin lisäksi hänellä oli paljon tietoa myös Suomesta ja muista Pohjoismaista. Myös Brysselissä hän oli ehtinyt työskennellä diplomaatinurallaan. Saksalainen mies ja miehen vakituinen työ Berliinissä sekä pienet lapset olivat saaneet hänet jäämään Berliiniin – kielen hienosäätö oli meneillään.

Syyrialainen nuori mies Ahmad oli saapunut Berliiniin vuonna 2014 – ei turvapaikanhakijana vaan opiskellakseen, odotettuaan oleskelulupaa 8 kuukautta. Kolmen vuoden aikana hän oli oppinut saksan lähes täydellisesti ja halusi C2-todistuksen voidakseen opiskella lääkäriksi joko Berliinissä, Dresdenissä tai Kievissä. Hän oli jo suorittanut vaaditun sairaalaharjoittelun vapaaehtoistyönä. Ahmad kertoi että samaan aikaan kun uutisissa puhutaan ja kirjoitetaan Homsista, Damaskoksesta ja Alepposta, hänen kotikaupunkinsa Deir ez-Zor Itä-Syyriassa on jäänyt saarroksiin hallituksen ja ISISin taistelujen väliin niin, ettei siellä ole enää ruokaa eikä vettä. Ahmadin kotia ei enää ole, 67-vuotiaan isän arkkitehtitoimisto on pommitettu maan tasalle, ja vanhemmat paenneet Berliiniin. Isoveli asuu ja työskentelee lääkärinä Isossa-Britanniassa, toinen veli opiskelee Berliinissä.

Berliinissä lähihistoriaan törmää kaikkialla

Berliinissä näkyvät Hitlerin ja toisen maailmansodan jäljet joka puolella. Historiasta ja kulttuurista kiinnostuneille Goethe-Institut tarjoaa kiinnostavia retkiä ja ilmaisia luentoja. Poliittisia, historiallisia tai kaupunginosakohtaisia kävelyretkiä asiantuntijoiden opastuksella, vierailuja Berliinin lukuisiin museoihin, teatteriin ja balettiin, toukokuussa ohjelmassa oli Joutsenlampi. Instiuutissa järjestettiin iltaisin sekä historia- että kulttuuriluentoja. Niin sanottuja ”Stolperstein” –kiviä (kompastuskivi) näkyi kaikkialla, jossa juutalaiset perheineen olivat asuneet ja jotka oli viety keskitysleireille tapettaviksi.

Stolperstein

Viestinnän asiantuntijana iloitsin pääsystä tutustumaan Deutsche Wellen studioihin. Deutsche Welle on ARD:n eli Saksan ”YLE:n” omistama ulkomailla toimiva radio- ja televisiokanava, jonka verkkosivuilta löytyy myös saksan oppimateriaaleja. Deutsche Wellen pääkonttori on Bonnissa, Berliinissä toimivat televisiostudiot. Deutsche Welle toimii useilla kielillä: saksan lisäksi lähetyksiä on eri maissa englanniksi, arabiaksi ja venäjäksi.

Eri kielet edustettuna.

Lähihistorian kauheuksiin pääsi tutustumaan retkellä Sachsenhausenin keskitysleirimuseoon Berliinin kupeessa Oranienburgissa. Leiri perustettiin heti natsien noustua valtaan vuonna 1933 poliittisia vastustajia varten. Se suljettiin seuraavana vuonna ja avattiin uudelleen vuonna 1936 vankien rakentamana ideaalileirinä Himmlerin käskystä. Siinä näkyi suuruudenhullujen SS-arkkitehtien kädenjälki. Vuodesta 1936 vuoteen 1945 Sachsenhauseniin joutui yli 200 000 vankia, sekä poliittisia että arjalaisesta rodusta poikkeavia eri puolilta natsien miehittämistä maista. Myöhemmin Sachsenhausen toimi Neuvostoliiton vankileirinä, DDR:n aikana kansallisena muistomerkkinä ja Saksojen yhdistymisen jälkeen vuodesta 1993 muistomerkkinä ja museona.

Vierailu Saksan parlamenttiin – Bundestagiin oli antoisa. Päivittäin asiantuntevat oppaat kertovat rakennuksen, Reichstagin, historiasta ja Saksan jaosta jopa 10 000 kävijälle. Vierailijoita varten on vanhan rakennuksen päälle rakennettu ns. ulkokatsomo, Tribüne. Berliinin suuruuden huomaa, kun kävelee katsomon ylimmälle lehterille. Parlamentin istuntosalissa on paikat kaikille 630 edustajalle, ministereille ja liittokanslerille kuten myös ZDF:n ja ARD:n kameroille. Tällä hetkellä edustajia (Abgeordnete) on neljästä puolueesta: CDU/CSU, SPD, Vihreät ja Vasemmisto. Seuraavat liittopäivävaalit käydään 24.9.

Reichstag

Stipendiaattina minulla olisi ollut mahdollisuus saada kontakteja myös paikalliseen mediaan. Aika ei kuitenkaan riittänyt. Omalla ajalla kävin muun muassa Saksan historiamuseossa. Sitä suosittelen kaikille Euroopan historiasta kiinnostuneille.

Lutherin Biblia.

Jos ei halua merta edemmäs kalaan

Goethe-Institut Finnland Helsingissä tarjoaa myös lukuisia kursseja vasta-alkajista edistyneille. Myös siellä uudet opiskelijat tekevät tasotestin joko verkossa tai paikan päällä instituutissa. Erikoiskurssina instituutti on järjestänyt edistyneille (C1-C2-puhujille) jo useamman kerran kurssin ”Saksalainen mediamaailma – Die deutsche Medienwelt. Opettajana on pitkän uran radiotoimittajana sekä USA:ssa että Saksassa tehnyt opettaja. Kurssilla keskustellaan ajankohtaisista, yhteiskunnallisista teemoista Saksassa niin radion, television kuin painetun median näkökulmista. Helsingin Goethe-Institut on myös erinomainen opinahjo Suomessa asuville ulkomaalaisille, sillä siellä ei edellytetä suomen kielen taitoa.

Goethe-Institut Deutschland eli instituuttien keskus sijaitsee Münchenissä ja sen tutkintoon johtavat kielikokeet tehdään yhteistyössä yhden eurooppalaisen huippuyliopiston, müncheniläisen Ludwig-Maximilian-Universitätin kanssa. Kokeet noudattavat eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa A1:stä C2:een. Instituutteja on 159 Dhakasta Helsinkiin, 98 maassa.

YHTEYSTIETOJA

Goethe-Institut Deutschland
Goethe-Institut Helsinki

MATKALLA MAAILMALLA

Arja-Leena Paavola: Oikeusmurhan jäljet Rouenissa

ESSEE

Elina Hiltunen: Mahdoton tulevaisuuden ennustaminen?

Kolumni

Salla Nazarenko: Keskiluokan korpivaellus

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin