Bloggarit ja suljetut nettiryhmät hoitavat tehokkaasti epämääräisiin terveysväittämiin perustuvien tuotteiden markkinointia ilman, että yritysten tarvitsee liata omia käsiään.

Ylen Annvi Gardberg testautti viiden kotimaisen hopeavesituotteen hopeapitoisuudet tehdessään Spotlight-ohjelmaa. Kaikki hopeavesituotteet eivät sisältäneet sitä, mitä valmistajat ilmoittivat niiden sisältävän.

Ylen Annvi Gardberg testautti viiden kotimaisen hopeavesituotteen hopeapitoisuudet tehdessään Spotlight-ohjelmaa. Kaikki hopeavesituotteet eivät sisältäneet sitä, mitä valmistajat ilmoittivat niiden sisältävän. Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen


Ylen Annvi Gardberg kiinnostui tutkimaan hopeavettä, kun Pohjanmaalta kantautui tietoja, että sitä juodaan lääkkeiden sijaan ja annetaan myös lapsille. Käytännössä kyse on tislatusta vedestä, jossa on hopeananopartikkeleita. Suomessa sitä saisi käyttää vain veden puhdistukseen.
Gardberg teki jutun ensin Ylen Spotlight-ohjelmaan ja huomasi, että hopeavettä valmistavien suomalaisyritysten markkinointi oli varsin värikästä. Yrityksiä oli vaikea saada kameran eteen, eikä valmistusta annettu kuvata. Tuotteita myytiin terveyskaupoissa ja netin välityksellä. Lisäksi bloggarit hehkuttivat niitä.
”Suomalaisyritykset olivat pieniä ja ne markkinoivat tuotteitaan luontaistuotteina ja täysin myrkyttöminä. Valmistajissa oli erilaisia koulukuntia, käytettiin erilaisia vahvuuksia ja väitettiin olevan ainoita oikeita. Yksi pohjalaismies antoi kuvata prosessia, kun hän valmisti hopeavettä keittiössään”, totesi Tutki!2018-konferenssissa huhtikuussa puhunut Gardberg.

Hopeamyrkytys ei huoleta käyttäjiä

Gardberg liittyi Facebook-ryhmiin. Yli tuhannen jäsenen ryhmän kärkihahmo kirjoitti, että hopeavedestä on hyviä kokemuksia borrelioosin hoidossa. Hän välitti Gardbergille kanadalaisen asiantuntijan ohjeen, jonka mukaan borrelioosiin sairastuneen pitää juoda vain ja ainoastaan hopeavettä, kunnes oireet katoavat. Ruotsalaisten ja suomalaisten yhteisessä yli 10 000 jäsenen ryhmässä neuvottiin, miten hopeavettä voi myös hengittää inhalaattorilla sumuna keuhkoihin.
”Tuotetta markkinoidaan Facebookin suljetuissa ryhmissä ja monet bloggarit kertovat sen parantaneen flunssia ja tappaneen viruksia. Niistä blogikirjoituksista, jotka olivat verkossa, kun aloin selvittää asiaa, on enää kolmasosa jäljellä.”
Suomalaistutkijoita oli aluksi vaikea saada haastateltaviksi, sillä hopeavettä ei oltu tutkittu meillä.
Ruotsalaisyrityksen toimitusjohtaja on aikanaan väittänyt hopeaveden tepsivän jopa 30 eri tautiin. Useampi ruotsalaistutkija kieltäytyi kommentoimasta asiaa, koska he olivat saaneet aikaisempien haastatteluiden jälkeen uhkauksia ja heitä oli haastettu jopa oikeuteen. Hopeaveden käyttäjien nettikeskusteluryhmissä on kehotettu nettitrollaukseen, jonka kohteena on ollut useampi ruotsalaistutkija.
”Ruotsalaislehti kirjoitti hopeaveden käytön olevan puoskarointia, kun sen väitetään tappavan jopa Ebola-viruksen. Hopeaveden kannattajat nostivat oikeusjutun lehteä vastaan, mutta lehti voitti.”
Lääkäreiden mukaan hopea kertyy ihoon ja muuttaa sen pysyvästi siniseksi. Itä-Suomen yliopiston toksikologi Kirsi Vähäkangas tutustui kokooma-artikkeleihin ja tyrmäsi hopeaveden terveysväittämät. Haastatteluun suostui myös ruotsalainen toksikologi Hanna Karlsson, joka on tutkinut nanohopean vaikutuksia keuhkosoluihin. Löytyi myös hopeamyrkytyksen eli argyrian saanut amerikkalainen Rosemary Jacobs, jolla oli paljon tietoa ilmiöstä.

Hopeapitoisuudet yllättivät

Gardberg tutkitutti viiden suomalaisvalmistajan hopeaveden hopeapitoisuudet, eivätkä kaikki tuotteet sisältäneet sitä, mitä niiden kerrottiin sisältävän.
”Hopeaa oli joko liikaa tai liian vähän. Pieksämäkeläisyrittäjän tuotteessa sitä oli melkein tuplasti liikaa markkinointiin verrattuna. Yhdessä tuotteessa sitä ei ollut ollenkaan.”
Valmistajayritykset kieltäytyivät ensin haastattelupyynnöistä, mutta pitoisuustulosten jälkeen kaikki halusivat kommentoida niitä. Yritys, jonka tuotteessa ei ollut hopeaa, olisi halunnut uuden testauksen. Pieksämäkeläisyritys, jolla oli tuplapitoisuus, sanoi sen olevan tarkoituksella niin vahvaa, että vaikutus näkyy viiden vuoden kuluttuakin.
Suomessa ei saa väittää lääkitseviksi tuotteita, jotka eivät ole lääkkeitä tai joissa ei ole virallisesti hyväksyttyjä terveysvaikutuksia. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tai Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea eivät olleet juurikaan kiinnittäneet huomiota hopeaveden markkinointiin ennen Gardbergin juttua.
Fimeasta Gardbergin oli vaikea saada haastateltavaa. Lopulta viikko muiden haastattelujen jälkeen Fimean ylilääkäri halusi antaa haastatteluun ja vahvisti, ettei hopeavettä saa markkinoida lääkkeenä ja että Fimea oli jo tehnyt asialle jotain. Useat yritykset korjasivat Fimean yhteydenoton jälkeen markkinointiaan. Fimea oli käynnistänyt prosessin varmistaakseen, että yksi yritys muuttaa tiedotustaan.

Tutkijoita ja toimittajia nettitrollataan

Ohjelman jälkeen Annvi Gardberg sai tuta Facebookin hopeavesiryhmien osallistujilta. Ensimmäinen ryöpytys tuli heti lähetyksen jälkeen. Siihen agitoi myös ruotsalaisen ryhmän vetäjä omia jäseniään siinä määrin, että Yle joutui sulkemaan nettikommentoinnin muutaman päivän kuluttua ja kätkemään asiattomia kommentteja myös Facebook-sivustoltaan.
Ohjelmassa oli mukana bloggariäiti, joka antoi hopeavettä lapsilleenkin ja hänen tuttavansa. He suostuivat haastatteluun, kunhan saivat lukea käsikirjoituksen. Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä teki bloggariäideistä rikosilmoituksen. Tämä sai aikaan toisen nettiryöpytyksen. Jutun esitutkinta on meneillään.
”Ruotsalaishaastateltavani sanoi, että hopeaveteen uskovat toimivat kuin lahko. He vetoavat ns. tieteellisiin selityksiin, kuten että Nasa käyttää hopeavettä veden puhdistukseen. Samat kommentit toistuvat copypaste-tyyppisesti uudelleen ja uudelleen. Kirjoitetaan, että pitää luottaa hopeaveden voimaan, koska lääketeollisuus pyrkii salaamaan sen hyödyt, että saa pitää kaikki rahat.”
Hopeaa käytetään Suomessa veden puhdistukseen ja sitä löytyy myös ulkoisessa käytössä, kuten laastareissa tai diabetessukissa.
”Aasiassa on meneillään bakteeripelko, joten siellä päällystetään hopealla jopa pöytien pintoja ja kännyköiden kuoria.”
Gardberg oli jutustaan Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon ehdokkaana.

Ravintolisiä kaupataan värikkäästi

Ylen toimittaja Tiina Lundell puolestaan lähti Go Expo -messuille tutkimaan, minkälaisia testejä ihmisille tehdään ja teki aiheesta MOT-ohjelman.
Lopulta hän päätyi lähettämään omat kuivaverinäytteensä kahdelle kansainväliselle omega-öljyjä kauppaavalle yritykselle. Toisesta tulleiden tulosten perusteella hänen rasvahappoarvonsa ovat semi-balanced eli puolibalanssissa. Omega-6 ja omega-3 -rasvahappojen suhde on 7.7:1, kun sen pitäisi yritysten mukaan olla 3:1 tai alempi. Lisäksi toimittajalle annettiin 11 muuta rasvahappoarvoa.
Tuloksia analysoi tutkija Juhani Knuuti Turun yliopistosta. Hänen mukaansa yritykset ilmoittavat tulokset prosenttisuhteina, eivät määrinä veressä eikä arvojen vaihteluväliä ilmoiteta. Tavoitearvot asetetaan niin korkeiksi, että harva niihin yltää. Knuuti myös muistutti, että ihmisillä on yksilöllistä vaihtelua melkein missä tahansa asiassa. Hänen mukaansa tällaisia testejä voi tehdä, mutta sellaisia johtopäätöksiä ei voi vetää kuin yritykset nyt tekevät.

Ylen toimittajat Tiina Lundell ja Annvi Gardberg ovat huomanneet, että blogeissa ja Facebookin suljetuissa keskusteluryhmissä esitetään perusteettomia terveysväittämiä.

Ylen toimittajat Tiina Lundell ja Annvi Gardberg ovat huomanneet, että blogeissa ja Facebookin suljetuissa keskusteluryhmissä esitetään perusteettomia terveysväittämiä. Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen


Lundell pyysi haastateltavaksi yrityksen rasvahappojen verkostomarkkinoijia, mutta heidän mukaansa vain yrityksen johto voi kommentoida kysymyksiä. Yritys myy terveystuotteita, kuten kalaöljyä, ja veren rasvahappotasapainoa mittaavia testejä. Yrityksen mainosvideon perusteella 95 prosentilla ihmisiä on kehossaan liikaa omega-6-rasvahappoa ja liian vähän omega-3:a, mikä on yrityksen mukaan fyysisten ja henkisten ongelmien taustalla ja kasvattaa sosiaalikuluja. Yritys kauppaa apuun omia tuotteitaan neljän kuukauden öljykuurina.
Yritys pallotteli haastattelupyyntöä 2-3 viikkoa ja lopulta Lundell sai videopalaverin keskellä ohjelman leikkausviikkoa. Ruudun toisella puolella oli viisi asiantuntijaa ja tilanne alkoi 15 minuutin kalvosulkeisilla.
”Olin valmistautunut hyvin ja yritin välillä keskeyttää, mutta yrityksen ihmiset hämmensivät tilanteen ja veivät asian toisaalle. Päädyin toistelemaan kahta kysymystä uudelleen ja uudelleen. Kun yritykselle testejä analysoivan laboratorion toimitusjohtaja oli vastaamassa kysymykseen kuinka moni yltää tavoitearvoon, toimitusjohtaja tuli väliin omalla kysymyksellään.”
Lundell kertoi myös Knuutin törmänneen samaan toisen verkostomarkkinointiyrityksen kanssa eli kysymyksiin ei vastata, vaan kerrotaan omaa propagandaa.
”Isoilla yrityksillä ei ole tarvetta hyökätä, kuten pienillä, eikä niiden tarvitse tehdä suoranaisia ylilyöntejä omassa markkinoinnissaan, kun niiden tuotteita markkinoivat myös verkostomarkkinoijat, bloggarit ja Facebookin suljetut ryhmät. Firmat sanovat, että emme ole vastuussa kaikesta, mitä verkossa väitetään. Eivätkä viranomaiset eivät pysty valvomaan kaikkea.”
Firmojen tuotteita markkinoidaan Lundellin mukaan nykyään yhä enemmän blogeissa ja niissä kehutaan estoitta milloin minkäkin tuotteen vaikutuksia. Periaatteessa vastuu vääristä väittämistä on niitä esittävillä, mutta valvontaviranomainen ei pysty kontrolloimaan kaikkia netissä esitettyjä terveysväittämiä.
Kun MOT oli esitetty, rasvahappoja myyvä yritys julkaisi suomeksi pitkän artikkelin otsikolla: Mitä kaikkea ohjelmassa ei ehditty kertoa.
”Isojen yritysten ei tarvitse öykkäröidä, ne tekevät sen viileästi kauempaa. Verkostomyyjille tästä on tullut uusi uskonto. Myyjät suhtautuvat myymiinsä tuotteisiin fanaattisesti”
Tiina Lundell toimii Tutkivan journalismin yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Artikkeli perustuu Tutki!2018-konferenssin Huuhaan jäljillä -alustukseen. Huhtikuussa Helsingissä järjestetyssä laajassa tutkivan journalismin koulutustapahtumassa kuultiin kotimaisia ja kansainvälisiä alustajia.