Ilmaston lämpeneminen on aikamme suurin terveysuhka

Nuorten aktivismin tarkoitus on herätellä ihmisiä toimimaan

Minna Pauliina Kataja

Kun ympäristöasioista vastaava johtaja Veronica Manfredi Euroopan komissiosta sanoi European Health Forum Gasteinissa, että meillä on kymmenen vuotta aikaa muuttaa tapaamme elää, tuottaa ja kuluttaa, vastasi aktivistijärjestö Extinction Rebellioniin kuuluva nuori Stella Auer, että aika ei mitenkään riitä vaan muutoksia pitää tehdä heti.

Kuvassa keskellä kansalaisaktivisti Stella Auer, oikealla Itävallan terveysministeri Brigitte Zarfl ja vasemmalla ympäristöasioista vastaava johtaja Veronica Manfredi EU:n komissiosta.
Kuva: European Health Forum

Asenteet ovat alkaneet muuttua, mutta lähivuosien tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ei ole riittävän kunnianhimoisia, minkä vuoksi aktivistijärjestö Extinction Rebellion herättelee ihmisiä esimerkiksi organisoimalla tiesulkuja. Järjestö sulki viisi pääristeystä Lontoossa viime huhtikuussa. Kaupungin liikenne oli kaaoksessa kymmenen päivää ja 1000 aktivistia pidätettiin. (5) Auerin mukaan se on hyvä tapa herätellä, sillä ihmiset alkavat todella miettiä, miksi liikenne on pysähtynyt.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten terveyteen ja terveysriskeihin oli yksi isoista teemoista vuosittain Itävallassa järjestettävässä European Health Forumissa.

Marraskuussa päivitettyä The Lancet Countdown 2019 -raporttia ja Maailman terveysjärjestön WHO:n julkaisuja lukiessa vakuuttuu siitä, että ihmiskunnalla on vastassaan suuri terveysongelma. Lukuisten asiantuntijoiden tekemän The Lancet -raportin mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa jokaiseen syntyvään lapseen: mikäli ilmastonmuutosta ei saada hillittyä, uusi lämpimämpi aikakausi määrittää jokaisen syntyvän lapsen terveyttä. (9)

Paljonko on aikaa vai onko sitä?

Ilmaston lämpenemisen aiheuttamat muutokset vesistöihin, maaperään ja ilmansaasteisiin asettavat uusia haasteita ihmisten terveydelle. Lontoossa toimiva The Centre for Sustainable Healthcare arvioi, että 1,5 asteen lämpötilan nousu vuoteen 2030 mennessä aiheuttaa kuivuutta, satojen epäonnistumista, nälänhätää ja urbaanien sivilisaatioiden romahtamista (1).

Vuotta 2030 pidetään jonkinlaisena käännekohtana sille, että ilmaston stabiilius olennaisesti muuttuu, mutta vaikutuksia ilmastonmuutoksesta on jo näkyvissä esimerkiksi kuumien kausien ja myrskyjen lisääntymisenä. WHO:n mukaan sään muutoksista johtuvat katastrofit ovat kolminkertaistuneet 1960-luvulta lähtien aiheuttaen 60 000 kuolemaa pääasiassa kehittyvissä maissa. (4)

Maan keskilämpötilan nousun arvioidaan aiheuttavan muutoksia säähän ja ihmisten terveyteen ja elinympäristöön lähitulevaisuudessa tulvina, helleaaltoina, metsä- ja maastopaloina ja kuivuutena. (1,3,4,5)

Minkälaisia vaikutuksia terveyteen globaalisti

Ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat näkyä eri maissa eri tavalla, mutta haavoittuvimmassa asemassa ovat köyhät maat: Maailmanpankin arvion mukaan ilmastonmuutos työntää 140 miljoonaa ihmistä takaisin köyhyyteen vuoteen 2050 mennessä. Erityisessä vaarassa ovat ulkona työskentelevät, naiset, lapset, ikääntyneet ja köyhät. (3)

-Tappava kuumuus ja paheneva kuivuus yleistyvät monilla väkirikkailla, köyhillä alueilla maailmassa. Kun alueet muuttuvat asumiskelvottomiksi, on lähdettävä etsimään elinkelpoisia alueita. Merenpinnan nousu uhkaa monia isoja rantakaupunkeja ja matalia saarivaltioita, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Reija Ruuhela.

WHO arvioi, että ilmastonmuutos aiheuttaa 250 000 kuolemaa vuodessa vuosien 2030-2050 välillä. Näistä suurin osa, 95 000, johtuu lasten aliravitsemuksesta, 60 000 malariasta, 48 000 ripulista ja 38 000 kuumuuden aiheuttamista oireista ikääntyneille. (4)

Euroopassa ilmastonmuutos koskettaa ikääntyneitä ja niitä, joilla on jokin krooninen sairaus, esimerkiksi diabetes, sydän- ja verisuonitauti, hengityselinsairaus tai munuaissairaus. Ilmastonmuutos aiheuttaa myös stressiä ja masennusta. (9)

Sateisuus, rankkasateet, tulvat ja lämpötilan nousu heikentävät vesistöjen mikrobiologista laatua. Näin ollen ne lisäävät terveydelle haitallisten mikrobien aiheuttamia vesivälitteisiä epidemioita. Esimerkiksi vibrio cholerae -bakteerin aiheuttamien tulehdustapausten ennustetaan yhä lisääntyvän ilmaston lämpenemisen myötä merialueilla. (8,9)

Hyönteisten välittämien tautien määrän, etenkin malarian ja denguekuumeen, on arvioitu lisääntyvän (8,9). Pohjois-Euroopassa ja Suomessa merkittävä terveysriski liittyy Reija Ruuhelan mukaan puutiaisiin, jotka levittävät borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Puutiainen on aktiivisimmillaan +5…+25 asteen lämpötiloissa ja viihtyy kosteassa. Ilmaston lämmetessä niille suosiolliset olosuhteet voivat yleistyä.

Suomessa varauduttava hellejaksoihin ja toisaalta kaamosoireisiin

Muuttuvan ilmaston välittömin ja suorin vaikutus ihmisten terveyteen aiheutuu kuumuuskausien lisääntymisestä.

Suomessa helteen aiheuttamat riskit lisääntyvät jo, kun lämpötila ylittää +23–+25 astetta ja pitkäaikaissairailla noin +20 asteessa. Helteet lisäävät sairaalahoidon ja lääkärikäyntien määrää. Kuolleisuus lisääntyy, kun lämpötila ylittää +30 astetta. Suomessa hellejaksot ovat aiheuttaneet 2010-luvulla noin 300-400 ennenaikaista kuolemaa vuosittain yli 65-vuotiailla ja pitkäaikaissairailla. Erityisessä vaarassa ovat hengityssairauksia kuten astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä sydän- ja verenkiertohäiriöitä sairastavat, joille saattaa tulla rytmihäiriöitä ja infarkteja. (6)

Viimeisten kymmenen vuoden aikana on nähty kahdeksan kuuminta vuotta. Kesä 2019 oli esimerkiksi Itävallassa kaikkien aikojen kuumin. Itävallan terveysministeri Brigitte Zarfl kertoi toimittajille European Health Forum Gasteinissa, että Itävallassa perustettiin palveleva puhelin, johon voi soittaa, kun tarvitsee vastauksia kuumuuden aiheuttamiin terveysongelmiin. Suomessa kuumainfo.fi -sivustolle on koottu tietoa kansalaisille ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Reija Ruuhelan mukaan Pohjois-Euroopassa pilvisyys ja sateisuus lisääntyvät talvisin, mikä vähentää aurinkoisia päiviä.

-Kun vielä lumipeitteinen aika vähenee talvien lauhtumisen myötä, talvista tulee entistä synkempiä. Tämä voi lisätä kaamosoireiden yleisyyttä. Masennus on jo muutenkin yksi nykyisin merkittävimmistä sairauslomien syistä, ja ilmastonmuutos voi pahentaa tilannetta, Ruuhela sanoo.

European Gastein Forumin tiedotustilaisuudessa puhuttiin mm siitä, miten ilmastonmuutos uhkaa terveydenhuoltojärjestelmien toimintaa ja eheyttä. Suomen tiedetoimittajain liiton stipendiaatteja foorumissa olivat Minna Pauliina Kataja ja Hannu Taavitsainen.
Kuva: European Health Forum

Pienhiukkaspitoisuudet vaikuttavat hengityssairauksiin

Vaikka Suomen ilma on maailman puhtainta, on meilläkin kausia, jolloin ilmassa on paljon pienhiukkasia. Hengitysliiton järjestöpäällikkö Mervi Puolanne kertoo, että katupölykaudet ovat lisääntyneet etenkin syksyllä, jolloin lämpö vaihtelee. Keväällä katupölykausi on pitkä, eikä teitä päästä putsaamaan ennen kuin on riittävän lämmintä.

Katupöly on karkeampaa kuin hienojakoiset pienhiukkaset, jotka ovat elimistölle kaikkein vaikeimpia. PM2,5-pienhiukkasten vuotuinen raja-arvo on EU:ssa 25 mikrogrammaa kuutiossa ilmaa, mutta tähänkin tavoitteeseen on Puolanteen mukaan vaikeuksia päästä. Ne aiheuttavat haittaa etenkin sydän-, verisuoni- ja hengityselimistön terveydelle (2). Astmaan sairastumisen ja kuolleisuuden riski nousee tasaisesti pienhiukkaspitoisuuksien noustessa. Lisäksi riski sairastua krooniseen keuhkoputkentulehdukseen nousee.

WHO:n mukaan altistuminen ilmansaasteille lyhentää keskimäärin jokaisen eurooppalaisen elinikää vuodella. Reija Ruuhelan mukaan ilmanlaatua koskevat ongelmat ovat Suomessa kuitenkin vähäisempiä kuin muualla maailmassa.

The Lancet Countdown 2019 raportin mukaan ilmansaasteet pahenevat ilmastonmuutoksen seurauksena ja hiukkaset kerääntyvät ihmisten elimistöön. Pitkäaikainen PM2.5-altistuminen aiheutti vuonna 2010 EU-maissa yhteensä noin 380 000 ennenaikaista kuolemaa, pääasiassa liittyen kroonisiin sydän-, verenkierto- ja hengityssairauksiin WHO:n yhteenvetojen mukaan. (4,8)

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa Suomessa siitepölykauden aikaistumiseen. Reija Ruuhelan mukaan on mahdollista, että kasvillisuusvyöhykkeiden muuttumisen myötä myös Suomeen leviää uusia allergiaoireita aiheuttavia kasveja. Osa siitepölyistä voi kulkeutua pitkiäkin matkoja ilmavirtausten myötä.

Miten terveysjärjestelmä voi varautua muutoksiin?

Valtioneuvoston ilmastoriskejä käsittelevässä julkaisussa todetaan, että sateisemmaksi ja lämpimämmäksi käyvä sää tuo mukanaan rakennusten kosteusongelmia, mihin liittyy hengitystieoireilu ja lisääntynyt astman riski.

Asuntojen ylikuumeneminen on suuri ongelma, sillä Suomessa ei ole rakennuksissa riittävästi jäähdytysjärjestelmiä.

-Tiiviisti rakennetuilla alueilla ns. kaupunkien lämpösaareke lisää kuumuutta ja nykyisen tiivistämisrakentamisen yhteydessä lämpösaareketta helpottaville viheralueille ei jää paljoa tilaa, Reija Ruuhela sanoo.

Mervi Puolanne
Hengitysliitosta kehottaakin huolehtimaan terveyskeskusten, sairaaloiden ja hoivakotien hyvästä jäähdytysjärjestelmästä. Hän kertoo, että hengityselinsairaita hyödyttäisivät myös erilaiset hälytysjärjestelmät ilmasto-olosuhteiden muuttumisesta, jotta he voisivat varautua ennalta ja varmistaa, että omat keuhkoputket ja limakalvot eli hoitotasapaino on hyvässä kunnossa ennen ääritilanteita.

Pariisin ilmastosopimus on ”kansanterveyssopimus”

Tärkeimpänä sopimuksena ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pidetään Pariisin ilmastosopimusta, jonka 97 maata allekirjoittivat vuonna 2015. Siinä maat sitoutuivat rajoittamaan ilmaston lämpenemisen alle kahteen celsiusasteeseen vuosisadan loppuun mennessä.

Harvalla maalla on tarpeeksi kunnianhimoinen toimintasuunnitelma ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Käytännössä ”vain 16 maalla on tarpeeksi kunnianhimoinen ilmastosuunnitelma, eikä näistä maista yksikään kuulu EU:hun” (5). Donald Trumpin Yhdysvallat ilmoitti vuonna 2017 irtautuvansa Pariisin ilmastosopimuksesta, mikä käytännössä voisi toteutua vuonna 2020, päivä presidentinvaalien jälkeen. Yhdysvalloissa osavaltiot ovat kuitenkin sitoutuneet päästöjen vähentämisen tavoitteisiin.

WHO:n aluejohtaja Piroska Östlin kertoi European Gastein Forumin tiedotustilaisuudessa, että ilmastonmuutos uhkaa terveydenhuoltojärjestelmien toimintaa ja eheyttä ja painotti, että Pariisin ilmastosopimus on tämän vuosisadan tärkein kansanterveyssopimus.

Pariisin ilmastosopimus on tämän vuosisadan tärkein kansanterveyssopimus.

-Fossiilista polttoaineista aiheutuvien päästöjen vähentäminen pienentää ilmansaasteiden ja haitallisten kaasujen määrää. Ne aiheuttavat Euroopassa alueella vuosittain 600 000 kuolemaa ja lisäävät riskiä sairastua. Jos jäsenvaltiot kunnioittaisivat Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksia, estäisimme alueella vuosittain 180 000 kuolemantapausta. Tämän avulla voitaisiin säästää 2 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta, hän sanoi.

Lähivuosien tavoitteet eivät ole riittäviä

Euroopan unioni on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta, uusiutuvan energian osuutta nostetaan 32 prosenttiin ja energiatehokkuutta parannetaan 32,5 prosenttia.

Ulriikka Aarnio Caneurope (Climate Action Network Europa) -kansalaisjärjestöjen kattojärjestöstä kertoo, että nämä tavoitteet eivät ole riittäviä siihen nähden, että päästöt pitäisi saada puolitettua kymmenessä vuodessa ja viime vuoden tasosta päästöjä pitäisi saada alas 55 prosenttia.

-Tavoite on tosi hurja, ja vielä toistaiseksi suunta on väärä eli päästöt kasvavat, hän sanoo.

Hän sanoo, että pitkän tähtäimen suunta EU:ssa on kuitenkin nyt se, että päästöt pitää saada nollaan vuoteen 2050 mennessä, mikä vaikuttaa voimakkaasti asenteisiin ja yrityksiin. Aarnio kertoo, että tähän ovat jo lähes kaikki jäsenmaat sitoutuneet ja siitä ollaan ajamassa EU:n virallista kantaa. Aarnion mukaan pitkän aikavälin lupauksia on kuitenkin helpompi tehdä, eivätkä lähivuosien tavoitteet ole millään tavalla riittäviä.

EU sopi marraskuussa vuoden 2020 budjettinsa käytöstä ja kasvatti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen käyttämäänsä vuotuista rahamäärää. Noin viidesosa vajaan 170 miljardin euron kokonaisbudjetista käytetään erilaisiin ilmastonmuutosta torjuviin hankkeisiin ja uusiutuvan energian tukemiseen.

-Rahoitusta olisi vielä voimakkaammin suunnattava ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja esimerkiksi poistaa verotukia fossiilisilta polttoaineilta, Ulriikka Aarnio sanoo.

Kirjoittaja osallistui European Health -foorumiin Gasteinissa Itävallassa EUSJA:n ja Tiedetoimittajain liiton stipendeillä syksyllä 2019.

Lähteet:

1.  https://sustainablehealthcare.org.uk/climate-emergency (luettu 28.11.2019)
2.
Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030, ympäristöministeriön julkaisuja 2019:7
3.
Maailmanpankin ilmastonmuutosta koskevat nettisivut (luettu 28.11. 2019)
4.
Maailman terveysjärjestön WHO:n nettisivut (luettu 28.11.2019)
5. A Public Health Emergency, Healthy Europe, European Health Forum Gastein, 2019
6.
”Sitä on nyt ilmassa”. Hengitysliiton ohjelma sää- ja ilmastoriskeihin varautumiseen sekä niiden vähentämiseen, Hengitysliiton julkaisu 2019
7. Stancliffe, Rachel: The Global Climate Crisis, A public health Emergency, Eurohealth vol 25, no 3; 2019
8.
Sää- ja ilmastoriskit Suomessa – kansallinen arvio, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, syyskuu 2018
9.
The 2019 report of The Lancet Countdown on health and climate change: ensuring that the health of a child born today is not defined by a changing climate, review volume 394, issue 10211, P1836-1878, marraskuu 16, 2019

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin