Irlanti elää vaikeinta aikaa 20 vuoteen

Hannu Taavitsainen

Irlanti elää vaikeaa kautta taas kerran. Opintomatka vihreälle saarelle osoitti, että irlantilaisilla on edessään useita vakavia uhkia. Saarella on herätty ilmastonmuutokseen ja Brexit kolkuttelee ovella.

Mahereen niemen kyläyhteisöt ovat rakentaneet aitoja estämään hiekan leviäminen tielle, joka tukkeutui aiemmin myrskyjen aikaan niin, että pelastusyksiköt eivät päässeet perille.

Irlanti on vihreän luonnon, omaperäisen kulttuurin ja osaamistasonsa ansiosta suosittu kohde miljoonille matkailijoille ja kansainvälisille yrityksille. Irlanti muistuttaa monin tavoin Suomea: asukkaita viitisen miljoonaa, sijainti EU-alueen laidalla – ja hankala naapurimaa itäpuolella!

Dublinin Trinity College (perustettu 1592) on Irlannin johtava yliopisto. Collegen tehokkaan viestinnän järjestämänä haastateltaviksi saapuivat opintomatkani aluksi mm. maantieteen professori Anna Davies ja kokenut historioitsija Eunan O’Halpin.

O’Halpin muistutti Irlannin traagisesta lähimenneisyydestä. Aseistettujen ryhmien terrori ajoi Pohjois-Irlannin vuosikymmeniksi sisällissodan kaltaiseen tilaan. Vasta 1998 saatiin rauhanprosessi alkuun. Aseellinen toiminta loppui 2005.

Rauhanprosessi on luonut hyvinvointia, mutta kansanryhmät ovat yhä erillään. O’Halpin ennustaa, että brittihallitukselle tulee vaikeuksia tukea Pohjois-Irlantia. Brexit tuo uhkia Irlannin maatalous- ja elintarvikesektorille ja myös teollisuuden kustannukset kasvavat.

O’Halpin laskee Irlannin vahvuudeksi vahvat yliopistot. EU-osarahoitus on tutkimukselle tärkeää, mutta Irlannin yliopistot ovat mestareita houkuttelemaan sekä opiskelijoita että tukirahoitusta ulkomailta.

Yksinäinen ääni ilmastoneuvostossa

Professori Anna Davies valittiin Irlannissa vuoden tutkijaksi 2018. Hän johtaa Trinity Collegessa ympäristöhallinnan tutkimusryhmää ja toimii Irlannin ilmastoneuvostossa.

– On sallittava ihmisten käyttää omia hyviä keinojaan, Davies korostaa. Jokapäiväinen elämä vaikuttaa ilmastoon ja on oleellista, kuinka kukin käyttäytyy kuluttajana: kuinka asunto lämpiää, mitä syödään ja miten pyykit pestään.

Davies kertoo olevansa usein yksinäinen ääni ilmastoneuvostossa. Hän kritisoi ekonomistien ’money talks’-näkökulmaa. Kadunmiehet kokevat epäoikeudenmukaiseksi, että heitä rangaistaan ilmaston vuoksi. Irlannissa ihmiset kuitenkin haluavat lisää toimia ilmastomuutosta vastaan.

Atlantin talvimyrskyt herättivät

Maynoothin yliopisto (perustettu 1795) toimii Irlannin Piilaakson laidalla vajaan tunnin junamatkan päässä Dublinista. Yliopisto on Irlannin pienin ja luonteeltaan tutkimusyliopisto, joka tunnetaan mm. maantieteen laitoksesta sekä sen yhteydessä toimivasta ilmastotutkimuksesta.

Maynoothissa tavattaviin kuului mm. IPCC:n johtaviin vaikuttajiin kuuluva professori Peter Thorne. Hän johtaa Irlannin ilmastotutkimuskeskusta ICARUS (Irish Climate Analysis and Research UnitS).

Ilmastotutkija Peter Thorne saapui haastatteluun sähköautollaan.

Irlanti on kokenut ilmastoherätyksen viime vuosina. Herätyksen selittäjiksi Thorne listaa sään toistuvat ääri-ilmiöt. Atlantilta talvisin yhä tiheämmin vyöryvät myrskyt moukaroivat saarta, jolla on jo koettu useita tuhoisia tulvia. Sademäärät ovat kasvussa, mutta mm. kesä 2018 oli hyvin kuiva ja vihreä saari muuttui osin ruskeaksi.

Thorne on toiveikas Irlannin ilmastopolitiikan osalta, mutta huolissaan ilmastonmuutoksen etenemisestä maailmanlaajuisesti. Eniten kärsivät trooppiset alueet, mutta myös rannikot, kun meren pinta kohoaa. Se on Irlannillekin suurin pitkäaikainen uhka, koska kaikki isot kaupungit (Dublin, Cork, Galway, Waterford) sijaitsevat meren äärellä.

EUGEOn konferenssi-illallisella Irlannin maantieteen tutkimuksen Grand Old Man Jim Walsh Maynoothin yliopistosta oli useiden huomionosoitusten kohteena.

Ilmastonmuutokseen liittyy paljon epävarmuutta. Thornen mukaan ihmisille tulee kertoa myös se, mitä emme tiedä vielä. Golf-virran hidastumisesta on saatu jo viitteitä, ja Etelämanner on muuttunut epävakaaksi. Ei ole varmuutta, miten merenpinta käyttäytyy, vaikka ilmakehän lämpeneminen pysähtyisi. Käännepiste on ehkä jo ylitetty, mutta emme tiedä varmasti.

– Epävarmuuksista ei päästä eroon, Thorne toteaa. Hän haluaa välttää katastrofimaalailua, mutta ennustaa, että epävarmuuden kautta jatkuu seuraavat vuosikymmenet ja vuosisadan.

Tutkijakin voi aktivoida

Irlannin kansallinen yliopisto Galwayssa (National University of Ireland Galway, NUIG, perustettu 1845) isännöi maantieteen EUGEO-tutkimuskonferenssia tällä kertaa – tai emännöi: järjestäjinä toimivat tohtorit Kathy Reilly ja Frances Fahy.

EUGEO kokosi yli 400 osanottajaa lähes 30 maasta. Seurasin konferenssisessioita kolme päivää. Lisäksi NUIG:n viestintä järjesti tilaisuuden tavata Pól Ó Dochartaig yliopiston johdosta ja haastatella NUIG:n ilmasto- ja ympäristötutkijoita.

Kiintoisimpia tuloksia esitteli Eugene Farrell, jonka tärkein tutkimuskohde on Mahereen herkkä hiekkakannas Länsi-Irlannissa. Alueella on alle 300 asukasta kahdessa kylässä, mutta kesäisin kannakselle tulee tuhansia ihmisiä nauttimaan merestä.

Farrell on tutkijaroolinsa ohessa organisoinut paikalliset yhteisöt suojelutyöhön arvokkaassa kohteessa. Aluksi rakennettiin suoja-aitoja ohjaamaan liikkumista ja estämään hiekan leviämistä, sitten toiminta laajeni kyläperinteen ja luonnon suojeluun.

Kyläyhteisöt ovat ottaneet omistajuuden suojelutyöstä, mutta myrskyt ovat siirtäneet rantaviivaa jo useilla metreillä. Pahin skenaario on se, että alue muuttuu asumiskelvottomaksi. Eugene Farrell on havainnut, että tuulen suunnasta riippuen keskitason myrskykin voi tuoda isot vahingot herkälle hiekkakannakselle.

Maynoothin yliopisto on Irlannin pienin, mutta täysin hallitseva pikkukaupungissa; tulkitsee artikkelin kirjoittaja Hannu Taavitsainen yliopiston asemaa.

Kirjoittaja kävi Irlannissa Tiedetoimittajien apurahan turvin kesällä 2019. Ohjelmassa oli tutustuminen kolmeen yliopistoon, tutkijatapaamisia ja maantieteen EUGEO2019-tutkimuskonferenssi.

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin