Jakamistalous haastaa kivettyneitä toimintamalleja

Kalle Virtapohja

Jakamistalous-kirjan kansi

Jakamistaloudesta on tulossa hyvää vauhtia tämän ajan suuri ismi. Se on tullut salakavalasti puheisiimme, vaikka emme olisi itse jakamistalouden kannattajia. Päivälehdet käsittelevät innolla jakamistalouden ilmiöitä. Uberisaatiosta on tullut käsite, vaikka useimmat suomalaiset eivät ole Uber-taksilla kulkeneetkaan.
Sanomalehtien toimittajat ovat joutuneet omassa työssään jakamistalouden uhreiksi. Nykyaikaisessa toimituksessa ei toimittajalla välttämättä enää ole omaa työpöytää, johon voisi jättää paperinsa lojumaan luovan epäjärjestyksen vallassa. Sillä iltapäivällä saman työpöydän ääressä työskentelee kenties joku muu. Siis vieras ihminen!
Jakamistalous edustaa uutta ajattelua, joka on mullistamassa maailman markkinoita. Harvardin yliopiston taloustieteiden professori Sendhill Mullainathan pohdiskeli New York Timesissa (Why Trying New Things Is So Hard to Do, NYT 1.12.2017) uuden kokeilemisen vaikeutta. Jakamistalous on useimmille keski-ikäisille nimenomaan uutta, pelottavaa ja lähtökohtaisesti enemmänkin torjuttavaa kuin kannatettavaa.
Jotenkin olen järjestänyt elämäni niin, että tarvitsen omaa autoa ja nautin siitä, kun saan lähteä omalla aikataulullani liikenteeseen. Mutta vanhempi poikani kulkee omia työmatkojaan kahden työtoverinsa kanssa samalla autolla. Kimppakyyti jakaa työmatkakustannuksia. Arkijärkeä, vai muoti-ilmiö?
Yksityinen ja yleinen sekoittuvat hämmentävällä tavalla. Toimittaja Mari Manninen kirjoitti Helsingin Sanomissa (3.12.2017) kotien yksityisen tilan ”nakertumisesta”. Joku tekee olohuoneestaan luentosalin, toisen kodista tulee ravintola.

Kuusikon kirja herätti kiinnostusta

Minä heittäydyin rohkeasti epämukavuusalueelle ja menin kuuntelemaan Alma Talentin kustantaman Jakamistalous-kirjan julkistamistilaisuutta Helsingin yliopiston Tiedekulmaan 20. päivä marraskuuta. Sinne kertyi varmaan satakunta ihmistä. Tuskinpa he kaikki olivat tulleet vain tarjolla eli jaossa olleen kuohujuoman vuoksi.
Opin monta hienoa sanaa. Uberisaatio tarkoittaa sitä, että startupit iskevät yllättäen uudenlaisella liiketoimintamallilla. Aiemmin harvinaisesta ilmiöstä on tullut tavallinen tapahtuma markkinoilla. Uberisaatiolla voidaan tarkoittaa myös sirpalemaisen työn ja työntekijöille epäedullisten työsuhteiden yleistymistä alustataloudessa.
Alustatalous puolestaan tarkoittaa digitaalisen alustan kautta tapahtuvaa kaupankäyntiä tai jakamista. Alustat liittävät yhteen kysynnän ja tarjonnan.
Näin Jakamistalous-kirjassa sanotaan. Kirjan tekijöistä kaikki muut ovat väitelleet tohtoreiksi, ainoastaan varatuomari Petri Manniselta puuttuu tämä oppiarvo. Hän on verotuksen asiantuntija, jolla on paljon kokemusta liiketoiminnasta, sijoittamisesta, startupeista ja sijoittamisesta. Manninen, joka oli kirjaprojektin primus moottori, oli sairastumisen vuoksi jäänyt julkistamistilaisuudesta itse pois.
Kauppatieteiden tohtori Minna-Maari Harmaala on jakamistalouden, vastuullisen liiketoiminnan ja ympäristöjohtamisen asiantuntija. Hän toimii Haaga-Heliassa vastuullisen vastuullisen liiketoiminnan yliopettajana. Harmaala on kirjoittanut kolme kirjan yhdeksästä luvusta. Lisäksi hän on kirjoittanut yhdessä kauppatieteiden tohtori Tuija Toivolan kanssa luvun ”Kaupungit jakamisen alustoina”. Artikkelissa käsitellään muun muassa Helsingin, Espoon ja Vantaan toimia jakamistalouden alueella. Artikkelin lopuksi esitetään tiiviisti jakamistalouden roolia pohtineiden kaupunkien toimenpiteet (Sharing City Alliance 2017) kuuteen periaatteeseen: 1. Jakamistalous mahdollistaa tulojen ansaitsemisen uusin palvelujen ja joustavien työskentelyjärjestelyjen kautta. 2. Työntekijöiden oikeudenmukainen ja ajallaan tuleva palkkaus sekä oikeustyöntekijöiden etuisuuksiin vaativat erityistä huomiota. 3. Kansalaisia suojaavien terveys- ja turvallisuusnormien valvonta on turvattava. 4. Jakamistalouden kautta voidaan edistää päästöjä ja jätettä vähentävän kestävän kehityksen toimintatapoja sekä resurssien tehokkaampaa käyttöä. 5. Jakamistalous auttaa varmistamaan yhdenvertaisuuden toteutumista. Jakamistalouden kautta ihmiset kaikista tuloluokista ja taustoista pääsevät käsiksi ja voivat hyödyntää tuotteita ja palveluja. 6. Kansalaisia tulee suojella henkilökohtaisen datan ilman lupaa tapahtuvalta keräämiseltä, jakamiselta tai käytöltä.
Tuija Toivola on vetänyt kahta jakamistalouteen liittyvää kehittämisprojektia, joten hänellä on kokemuksellista näkemystä aiheesta. Haaga-Heliassa tutkimus- ja kehittämistoiminnan päällikkönä toimiva Toivola kirjoitti kirjaan luvun ”Jakamisesta liiketoimintaa”. Hän toteaa, että alustan väitetään olevan digitaalisen aikakauden paras liiketoimintamalli. Jos se on nerokkaasti suunniteltu, sillä on mahdollisuus sekoittaa olemassa olevia, ikään kuin kiveen hakattuja, markkinoita ja herättää hämmennystä.
Useimmat meistä tuntevat ainakin joitakin jakamistalouden maailmanlaajuisista supertähdistä. Niihin liittyy tätä perinteisten toimialojen disruptiota. Airbnb, maailman suurin majoituspalvelujen tarjoaja, joka ei omista yhtään kiinteistöä, mutta toimii 65 000 kaupungissa. Alibaba, maailman arvokkain kauppapaikka, jolla ei ole omaa varastoa. Suurin elokuvatalo Netflix ei omista yhtään elokuvateatteeria. Facebook, maailman suosituin media, joka ei itse luo lainkaan sisältöä. Uber, maailman suurin kyytipalvelu, joka ei kuitenkaan omista ensimmäistäkään autoa. Nopeimmin kasvavilla pankeilla, kuten SocietyOne, ei ole perinteistä valuuttaa.
Pienimuotoisempia jakamistalouden esimerkkejä ovat Tori.fi, Huuto.net ja alueelliset tai teemalliset Facebook-kirpputorit.
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Maija Faehnle ja Helsingin yliopistondosentti Pasi Mäenpää ovat tutkineet yhdessä kansalaisaktivismia ja jakamistaloutta erityisesti kansalaistoiminnan näkökulmasta.
Dosentti Mats Nylund johtaa Media Management -maisteriohjelmaa Arcada ammattikorkeakoulussa. Hän on tutkinut jakamistalouden vaikutuksia ja lohkoketjun vaikutuksia yhteiskuntaan ja media-alaan. Lohkoketju tarkoittaa järjestelmää, jossa toisilleen vieraat toimijat voivat tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti ja toisiinsa luottaen.

Jakamistalous kyseenalaistaa perinteisiä käsityksiä työn ja vapaa-ajan välisistä eroista

Nylundin mukaan jakamistalous kyseenalaistaa perinteisiä käsityksiä työn ja vapaa-ajan välisistä eroista, samoin se kyseenalaistaa palkkatyön ja yrittäjyyden välisiä eroja.
Nylund siteeraa kirjassa professori Juha Siltalaa ja muistuttaa, että jakamistalouden ruusuisten haavekuvien lomassa piilee vaarallisia piikkejä. Siltalan mukaan alusta- ja keikkatalous palauttavat palkkatyön alkumuotoonsa, päiväläisten satunnaistöiksi. Jos ihmiset eivät pysty suunnittelemaan elämäänsä ja perustamaan perheitä, yhteiskunta polarisoituu. Uhkana on luottamuksen romahtaminen, väkivallan lisääntyminen ja jopa eliniän lyheneminen. Tässä tilanteessa yhteiskunnan on osattava rakentaa uudenlaisia turvaverkkoja. Koska jakamistalous johtaa väistämättä silpputyöhön, voi perinteinen eläkkeiden kerryttäminen siirtyä ennen pitkää ”pois muodista”. Siltalan mukaan varsin pian voi tulla perustelluksi irrottaa eläkekertymä työsuhteesta.

Innostava julkkaritilaisuus

Kirjan julkistamistilaisuudesta tuli uusien ajatusten jakamisen ”tori”. Tilaisuuden juonsi Slushista valtakunnan julkisuuteen ponnistanut Miki Kuusi.
Professori Pekka Sauri kommentoi, että hän olisi saanut enemmän aikaan apulaiskaupunginjohtajana, jos olisi saanut lukea kuusikon Jakamistalous-kirjan aikaisemmin.
”Nyt tiedän, että tuollaisia tavoitteita minulla oli, mitä kirjassa esitellään”, peräti 14 vuotta kestäneen apulaiskaupunginjohtajauransa keväällä päättänyt Pekka Sauri sanoi.
Myös muut kommentaattorit olivat perehtyneet aiheeseen. Kansanedustaja Juhana Vartiainen kertoi esimerkkinä, että porakone ostetaan yleensä paria käyttökertaa varten. Keskimäärin poraa käytetään 15 minuuttia. Sitten se vain pölyttyy työkalulaatikossa. Olisiko jakamisessa ideaa?
”Ihmiset menevät keskenään sopimussuhteisiin. Tämähän on liberaalin toiveuni”, Vartiainen hehkutti.
Sitran johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti osallistui itse neljä vuotta sitten ilmestyneen jakamista tutkineen kirjan ”Kaikki jakoon” kirjoittamiseen. Hän kiitteli erityisesti nyt ilmestyneen uutuuskirjan verotusosuutta.
Sharetriben toimitusjohtaja Juho Makkonen kertoi esimerkin jakamistalouden uusista liiketoimintamalleista. Makkosen ja kumppaneiden luomaa markkinapaikkaa voi kokeilla maksutta 30 päivän ajan. Maksavia asiakkaita Sharetribella on jo 50 eri maassa!
Jakamistalouteen liittyvät asiat ovat olleet loppusyksystä aktiivisesti mielessäni monesta eri syystä. Kaiken huipuksi naapurini tuli hiljattain kysymään kiinnostustani kimppa-autokokeiluun. Kuulin oman ääneni sanovan, että olen tietenkin kiinnostunut… Voi, voi eskoseni! Eipä edes Aleksis Kivi arvannut, kuinka maailma muuttuu!

Minna-Maari Harmaala, Tuija Toivola, Maija Faehnle, Petri Manninen, Pasi Mäenpää, Mats Nylund: Jakamistalous. Alma Talent 2017. (184 s.)

Jakamistalous-kirjan kirjoittaneet tohtorit: Minna-Maari Harmaala (vas.), Tuija Toivola, Maija Faehnle, Pasi Mäenpää ja Mats Nylund. Kuvasta puuttuu varatuomari Petri Manninen.

Jakamistalous-kirjan kirjoittaneet tohtorit: Minna-Maari Harmaala (vas.), Tuija Toivola, Maija Faehnle, Pasi Mäenpää ja Mats Nylund. Kuvasta puuttuu varatuomari Petri Manninen.
Kuva: Kalle Virtapohja

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin