Kaikki hyvä ei maksa – tutustu ilmaisohjelmiin!

Mikko Suominen

Usein ihmiset unohtavat, että vaihtoehtoja on olemassa. Tämä on totta lähes kaikessa, mutta eritoten tietokoneohjelmissa.

Word, Excel, Powerpoint, Photoshop, InDesign… näitä ohjelmistoja pidetään yleensä oletusarvoisina tietokoneilta, joilla tehdään mitään julkaisutyöhön liittyvää. Tietokoneen oston yhteydessä niihin uppoaa tuntuva siivu budjetista ja niiden mielletään olevan yhtä keskeinen osa hankintaa kuin fyysisten laitteiden.

Kaikki eivät välitä, kattaako ostettavan lisenssin tyyppi tuotteen käyttötarkoituksen, kunhan se toimii. Tekijänoikeudellisen materiaalin tuottamisesta itsekin toimeentulonsa saavan toimittajan tulisi miettiä asioita perusteellisesti myös ohjelmistojen tekijöiden kannalta.

Toisaalta netistää on vapaasti saatavilla myös ohjelmia, joiden lisenssi sallii niiden käytön mihin tahansa ilman maksua.

Tämän artikkelin tavoitteena onkin tarjota katsaus ilmaisohjelmien filosofiaan sekä esitellä toimittajan tai tiedottajan työlle hyödyllisiä vapaasti saatavilla olevia ohjelmistoja sellaisille, jotka eivät niitä vielä tunne. Kokemukset ja näkemykset ovat oman toimittajan urani aikana muodostuneita.

Maksu kerran, kuukausittain vai ei ollenkaan?

PC-puolella ohjelmistohankinnoissa voi päästä täysin ilmaiseksi asentamalla Linux-käyttöjärjestelmän. Useimmille Windows on kuitenkin itsestäänselvyys yhteensopivuuksien, laajemman ohjelmatarjonnan ja tottumuksen vuoksi. Applen puolella kustannuksia tulee enemmän jo pelkästä laitteistosta eikä käyttöjärjestelmän osalta käytännössä ole valinnanvaraa.

Käyttöjärjestelmän jälkeen tärkein ohjelmisto useimmille on toimisto-ohjelmien paketti tekstin, lukujen ja esitysten käyttämiseen. Esimerkiksi Microsoft Officen Home & Business -versio kustantaa normaalihintaisena 299 euroa kertaostoksena. Ei-kaupalliseen kotikäyttöön rajoittuvan Home & Student -version puolestaan saa omakseen jo 149 eurolla.

Viimeisen vuosikymmenen aikana päätään ovat nostaneet kuukausimaksulliset ohjelmistot. Hyötynä niissä on, että alkuun pääsee ilman isoa investointia ja päivitykset kuuluvat hintaan. Etenkin kaupallisten kuvan- ja videonkäsittelyohjelmien markkinoita johtava Adobe ollut eturintamassa Creative Cloud -järjestelmänsä kanssa.

Kuukausimaksuisena Microsoft Officen yhden käyttäjän personal-version saa 7 eurolla kuukaudessa ja Business-version noin 11 eurolla kuussa. Vuoden tilauksessa säästää hieman. Adoben lähes kaikki ohjelmat saa puolestaan koneelleen 62 eurolla kuukaudessa tai pelkät kuvankäsittelyohjelmat 12,40 eurolla kuukaudessa.

Googlen tarjoamiin tottuneen käyttäjän kannattaa huomioida, että kaupallisessa käytössä myös ne ovat maksullisia. Gsuiten perusversion saa käyttöönsä noin 5 eurolla kuukaudessa.

Ohjelmistojättien tavoitteena on tietenkin sitouttaa käyttäjät maksaviksi asiakkaiksi loppuiäkseen tai ainakin aktiiviuransa ajaksi. Omien tiedostojen editointi tehdään hankalaksi jälkeenpäin ilman yhteensopivia formaatteja. Pilvipalveluihin tallentamisesta tehdään myös oletusarvo. Niiden kautta mahdollistuu paitsi ryhmätyöskentely entistä helpommin, myös käyttäjien tarkempi valvonta.

Useista ohjelmistoista on saatavilla kokeiluversio, jossa on rajoitettu käyttöaika. Sen perusteella käyttäjät pystyvät välttämään ostamasta sikaa säkissä. Useissa verkko-ostoksissa on lisäksi rahat takaisin -takuu jonkin aikaa.

Isot toimijat myös pyrkivät linnoittautumaan entistä vankemmin. Aiemmin Microsoft tarjosi ilmaista Powerpoint Viewer -ohjelmaa, jolla pystyi näyttämään (mutta ei editoimaan) Powerpoint-esityksiä. Viime vuonna tämä ohjelma poistettiin saatavilta. Toistaiseksi nettiselaimen kautta rekisteröityneenä on vielä mahdollista avata esityksiä Officea omistamatta, mutta entistä tarkemmassa kontrollissa.

Vaihtoehtoja maksuille ja orjuuttaville maksuille löytyy kyllä. Etenkin freelance-toimittajan kannattaa punnita tarkoin, mihin budjettinsa käyttää ja olisivatko kaupalliset ohjelmistot kenties mahdollinen osio säästää kuluja.

Voiko ilmainen olla myös hyvä?

Jos ei ole netin ohjelmistokehityksen yhteisöihin tutustunut, niin voi olla vaikea ymmärtää, miten ja miksi ne ylipäätänsä pystyvät tuottamaan harkinnan arvoisia vaihtoehtoja.

Yksi uranuurtajista ja toimittajalle tärkeimmistä tuttavuuksista on LibreOffice. Sen takana oleva yhteisö kertoo itsestään esittelyssään puhtaalla suomen kielellä.

”Uskomme, että käyttäjillä tulisi olla vapaus käyttää, kopioida, jakaa muille, tutkia, muuttaa ja parantaa ohjelmistojamme. Vaikka tarjoamme LibreOfficen maksuttomasti ladattavaksi, vapaissa ohjelmistoissa on ensisijaisesti kyse vapaudesta, ei ilmaisuudesta. Edistämme näitä vapauksia, koska uskomme, että kaikki ansaitsevat ne.

Pyrimme edistämään tasa-arvoista globaalia yhteiskuntaa ja kaikkien maailman ihmisten yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua sähköiseen viestintään. Pidämme tärkeänä jokaisen ihmisen äidinkielen säilymistä elinvoimaisena, ja yritämme vähentää riippuvuutta suljetuista ohjelmistoista ja tiedostomuodoista.”

Tämä lainaus kertoo siitä aatteen palosta, joka monilla netin vapaaehtoisuuteen perustuvilla ohjelmistokehityksen yhteisöihin kuuluvilla on motivaationaan. Yhteisöt myös toivottavat tervetulleiksi kaikki kiinnostuneet ja tarjoavat perehdytystä ja omiin taitoihin sopivia tehtäviä yhteisen hyvän eteen.

Hyvin organisoituna suuri yhteisö voi viedä asioita eteenpäin tehokkaasti, vaikka projektia rakennettaisiinkin vain vapaaehtoisvoimin. Yhteisöt keräävät tuloja toimintaansa ja sivustojen ylläpitoon yleensä vapaaehtoisina lahjoituksina, joita voi tehdä esimerkiksi PayPal-rahasiirtoina sivustojen kautta.

Vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan joukkoistusvoimalla toteutettu ja käyttäjien tarpeiden mukaan kehitetty vapaasti levitettävä ohjelma vetää usein vertoja ja toisinaan jopa ylittää samaan käyttöön tarkoitetut kaupalliset ohjelmistot. Tyypillisesti ne eivät kuitenkaan panosta mainostukseensa ja tiedotukseensa samalla tasolla kuin kaupalliset eivätkä siksi pistä aina silmään.

Kukaan ei ole seppä syntyessään

Miksi sitten ilmaisohjelmia ei käytetä nykyistä enemmän? Syitä on useita, mutta päällimmäisenä on eloisa inho -nimellä kutsuttu käyttäytymismalli. Ihminen tuntee luonnostaan vastenmielisyyttä sellaiseen asiaan, jota ei vielä osaa, koska tietää olevansa siinä aluksi huono. Hän helposti välttelee tällaista asiaa tiedostamatta ja myöntämättä inhon perimmäistä syytä edes itselleen.

On kuitenkin totta aivan kaikille, että kukaan ei osaa asioita opettelematta. Kynnyksen yli pääsee ottamamalla itsestään niskasta kiinni, ottamalla askeleen ja antamalla opettelulle aikaa. Netistä löytyvät käyttöohjeet ja YouTube-opetusvideot auttavat eteenpäin.

Yleensä voi olla varma mihin tahansa ohjelman ongelmaan törmätessään, että samassa tilanteessa ovat olleet sadat muutkin käyttäjät. Tyypillisesti monet heistä ovat kysyneet apua netissä ja saaneet vastauksia. Oikeilla apusanoilla löytyy lähes aina ratkaisu tai vähintään kiertotapa keskustelufoorumeilta.

Toinen syy voi olla, että ihmiset pelkäävät asentavansa koneelleen ohjelmien mukana haittaohjelmistoja. Niistä ei kuitenkaan ole käytännössä pelkoa isoissa projekteissa, joissa on mukana suuri tekijä- ja käyttäjäkunta.

Kannattaa kuitenkin aina tarkistaa, mistä osoitteesta on ohjelmistoa lataamassa ja käyttää suoria linkkejä ohjelmiston kotisivuilta. Palomuurin, virustorjunnan ja varmuuskopioiden ylläpidon pitäisi olla jokaiselle tietokoneen ääressä työskentelevälle tuttua riippumatta mitä ohjelmistoja käyttää.

Tässä artikkelissa mukana olevien videoiden tarkoituksena on madaltaa edelleen kynnystä ottaa itseään niskasta kiinni ja lähteä kokeilemaan.

Ilmaista, avointa ja vapaata eri asteissa

Ohjelmaesittelyt

Käyttöjärjestelmien osalta tarkastelu rajoittuu kolmeen eli Windows, macOS ja Linux, vaikka monista ohjelmista löytyy myös versiot vielä eksoottisemmillekin käyttöjärjestelmille.

Videoiden tarkoituksena on puolestaan antaa vain pieni pintaraapaisu siihen, mihin ohjelma pystyy.

Teksti, taulukot ja esitykset – LibreOffice

(Kaupallinen pääkipailija Microsoft Office)
Esittelyvideo

Avoimen koodin Office-paketti toimistotyön apuna on pian jo 20-vuotias projekti. Aluksi OpenOffice -nimellä eteenpäin viety ohjelmistoprojekti haarautui kahtia, OpenOfficea hallinnoi nykyään Apache ja siitä täysin vapaa haara otti nimekseen LibreOffice. LibreOffice on nykyään näistä elinvoimaisempi.

LibreOfficesta löytyy käytännössä kaikki, mitä normaali käyttäjä voi tarvita kotitoimistoonsa. Tekstinkäsittelyyn tarkoitettu Writer näyttää ulkoisin puolin pitkälti samala kuin Microsoftin Word ja sisältää mahdollisuudet valikkojen vertailuun. Kaavojen rakentaminen ja kuvien lisääminen onnistuu samaan tapaan.

Taulukko-ohjelma Calc vastaa toiminnallisuudeltaan Exceliä ja sisältää sen tapaan suuren määrän erilaisia funktioita. Syvemmälle mentäessä eroja voi tulla vastaan ja makrojen tekeminen ei ole yhtä kehittynyttä. Harvemmin kuitenkaan tulee vastaan mitään, mistä Calc ei selviytyisi.

Esitysten tekemiseen tarkoitettu LibreOfficen Impress-osio mahdollistaa luentokalvojen tekemisen. Valmiit esityspohjat, master-sivujen muokkaus ja animaatiot vastaavat pitkälti samaa kuin Powerpointissa. LibreOfficen neljäntenä osiona vektoripiirtämisen Draw-ohjelma puolestaan soveltuu erilaisten kaavioiden luomiseen.

Vinkkejä ja kommentteja:

  • LibreOfficella on omat OpenOfficesta periytyvät tiedostoformaattinsa, .odt, .ods, .odt ja .odg. Mikäli aikoo käyttää tiedostoja muissa koneissa, kannattaa niiden sijaan tallentaa Microsoft Officen tiedostoformaateissa, jotka formaattien joukosta kyllä löytyvät. Myös avoimet formaatit, kuten .rtf toimivat hyvin. Toiminnallisuuden ja tarkan asettelun varmistamiseksi kannattaa kuitenkin omalla koneella käyttää LibreOfficen omia formaatteja.
  • Siirtäessään tekemiään dokumentteja muissa koneissa käytettäviksi, kannattaa varmuuden vuoksi tallentaa rinnalle myös PDF-versio. Kun muistaa Ctrl-L-pikakomennon, niin PDF:n saa levitettyä Adobe Acrobar Readerissa koko näytölle ja ellei alkuperäisesityksessä ollut käytössä erikoisia animaatioita, niin yleisö ei yleensä edes huomaa ettei esitystä näytetty ”oikealla” esitysohjelmalla.
  • Mikäli oikein syvälle numeeriseen laskentaan tai analyysiin haluaa uppoutua, niin taulukko-ohjelmien sijaan on toki järkevämpää käyttää Octaven kaltaista aidosti ohjelmoitavaa vapaata ohjelmistoa.
LIBREOFFICE
Kotisivu
Tyyppi: Avoin lähdekoodi
Käyttöjärjestelmät: Windows, macOS, Linux
Plussat & miinukset
+ suoriutuu suunnilleen kaikesta mistä MS Officekin
+ kehittyy aktiivisesti
– kun avaa Microsoft Officen tiedostoja, eivät ne välttämättä näy pikkutarkasti samalla tavalla etenkään muunnoksessa Powerpointista Impressiin
– formaattien rajoitukset täytyy pitää mielessä
– toisinaan etenkin Impress kaatuu, mutta vakiona käynnistyvä automaattinen palautus yleensä estää menetykset

Taitto – Scribus

(Kaupallinen pääkipailija Adobe InDesign)
Esittelyvideo

Taitto jää usein asiaksi, johon tavallinen tietokoneen käyttäjä ei tutustu ellei ole pakko. Taitto-ohjelmat ovat tyypillisesti kalliita ja niitä pidetään hankalasti opeteltavina.

Mikäli kyse on julisteesta tai yksittäisestä sivusta, niin yleensä sellaisen saa tehtyä helpoiten LibreOffice Impressillä. Kun puhutaan laajemmasta taitosta, pienestä lehdestä tai jopa vaatimattoman tason kirjaprojektista, pääsee Scribus oikeuksiinsa.

Ilmaisohjelma Scribus on suhteellisen intuitiivinen ja visuaalinen eikä sen perusominaisuuksien opettelu vie kauaa. Erilaisten raamien – tekstin ja kuvien luominen, järjestely ja muokkaaminen onnistuvat sekä valikkojen että pikanäppäinten kautta

Vinkkejä ja kommentteja:

  • Keskeinen toiminto ”Link text frames” kannattaa opetella heti alkuun, sillä saa yhdistettyä useita tekstiraameja toisiinsa palstan tai sivun vaihtuessa.
  • Hyvien sivupohjien tekemiseen kannattaa panostaa alussa, ne säästävät aikaa ja vaivaa myöhemmin.
  • Scribuksen ei voi sanoa vetävän täysin vertoja täysiveriselle ammattilaisen taitto-ohjelmalle, mutta paljon silläkin saa aikaan. Mikäli haluaa tehdä vieläkin ammattimaisempaa jälkeä ilmaisohjelmilla, löytyy vaihtoehdoksid LaTeX-ladontajärjestelmä, jota on perinteisesti käytetty etenkin tieteellisten julkaisujen taittamiseen. LaTeXia ei voi kutsua aloittelijan ohjelmaksi ja se vaatii syventymistä. Työkalut ovat kuitenkin helpottaneet viimeisen vuosikymmenen aikana sen käyttöä selvästi. Overleaf.com-sivusto tarjoaa suuren määrän LaTeX-pohjia ja työkaluja. Yksin työskentelemiseen Overleaf on ilmainen, ryhmätyöhön maksullinen.
SCRIBUS
Kotisivu
Tyyppi: Avoin lähdekoodi
Käyttöjärjestelmät: Windows, macOS, Linux
Plussat & miinukset
+ Suhteellisen helppo ja nopea saada hyvää jälkeä
+ Tekee erinomaista PDF-jälkeä ja vaihtoehtoja säätöihin löytyy
– Ei tue kaupallisten kilpailijoiden formaatteja
– Jotkut asiat tuntuvat turhan monimutkaisesti toteutetuilta, esimerkiksi fontin vaihtaminen vaatii monta eri vaihetta

Äänieditointi – Audacity

Esittelyvideo

Omien nauhoitusten editointi vaatii ainakin jonkinlaista äänieditoria. Audacity tarjoaa mahdollisuudet editointiin ja suodinten käyttöön. Ellei ole musiikin ammattilainen, pärjää ohjelmalla todennäköisesti hyvin pitkälle.

Liikkuminen ja zoomaus (ctrl ja shft -näppäinten avulla + hiiren rullalla) auttaa pääsemään katsomaan yksityiskohtia. Perinteisen ääniaallon lisäksi voi tarkastella tiedostoa spektrogrammina, tauot ja tiedoston rakenne on helppo nähdä. Myös nauhoitus onnistuu ohjelmalla.

Audacity on kehittynyt huomattavasti viime vuosina perinteisemmän Windows-ohjelman suuntaan.

Vinkkejä ja kommentteja:

  • MP3-pakkausta varten Audacityyn joutuu lataamaan erillisen LAME-enkooderin, se löytyy kuitenkin helposti ohjelman tarjoaman linkin kautta
  • Yleisesti äänitiedostoihin liittyen monelle journalistille erittäin hyödyllinen ominaisuus olisi varmasti äänitiedoston puheentunnistus tekstiksi, sillä haastattelujen puhtaaksi kirjoittaminen vie aikaa ja on usein henkisesti raskasta puuhaa. Sillä saralla on monia ohjelmaprojekteja sekä vapaasti että kaupallisesti saatavilla, mutta vielä ei olla hirveän pitkällä.

    Ongelmana on, että monet ohjelmistoista vaativat pitkän kalibroinnin tietyn henkilön puheeseen eikä suomeksi tietenkään yleensä löydy sanastoja. Paras tai oikeammin vähiten huono tulos kokeilemistani ohjelmista on Google Docsin puheentunnistus, jota voi kokeilla reaaliaikaisessa toiminnassa. Google tarjoaa myös kaupallista tunnistusta pilvipalveluun ladatuista äänitiedoista. Tämä on ohjelmistojen osa-alue, joka tulee kehittymään paljon lähivuosina.

AUDACITY (Windows, macOS, Linux)
Kotisivu
Käyttöjärjestelmät: Windows
Plussat & miinukset
+Hyvin efektejä, suotimia ja muokkausmahdollisuuksia
+Tukee yleisimpiä ääniformaatteja
+Usean raidan editointi onnistuu
-Ei tue kaikkia ääniformaatteja

Kuvankäsittely (perustasolla) – Irfanview

(Kaupallinen pääkipailija Adobe Lightroom)
Esittelyvideo

Tavallisten kuvien katselemiseen kelpaa toki mikä tahansa nettiselain ja lähes jokaisesta käyttöjärjestelmästä löytyy jonkinlainen katselutyökalu. Myös LibreOfficen Draw suoriutuu perustason kuvaeditoinnista.

Irfanview tarjoaa kuitenkin valtavan määrän toiminnallisuutta ja helppokäyttöisyyttä perustason kuvien säätämiseen. On myös ihmeellistä, että näin monipuolinen ohjelma on pelkästään yhden ihmisen tekemä, vuonna 1996 alkaneen projektin toteuttaja on Irfan Škiljan.

Ohjelma avaa lähes kaikkien formaattien kuvat digijärkkäreiden raw-kuvia myöten. Kuvan kääntäminen, rajaus, koon säätäminen ja perustason värien säätö onnistuvat helposti.

Vaikka tämä ei täysin ilmainen ohjelma olekaan kaupallisissa sovelluksissa, haluan silti nostaa sen esiteltäväksi. Kaupalliseen käyttöön rekisteröimisestä pyydetään vaatimaton 10 euron hinta. Sama toiminnallisuus ja paljon lisää löytyy myös GIMPistä, mutta se ei ole yhtä nopea, helppo ja kätevä.

Vinkkejä ja kommentteja:

  • Automatisoitu väri/tummuussäätö (Image->Auto adjust colors) on kätevä tapa säätää nopeasti esimerkiksi liian tummaa kuvaa
  • Irfanviewllä onnistuu kätevästi myös laajojenkin kuva-albumien kuvakoon pienentäminen ja käsiteltyjen tiedostojen luonti uuteen hakemistoon (File->Batch Conversion/Rename). Muista myös tarkistaa jpg-pakkauksen aste ennen käynnistämistä.
  • Toinen toiminnallisuus on HTML-pohjaisen kuvagallerian generoiminen (File->Thumbnails). Nykyään tosin Google Photosin ja Instagramin kaltaiset kuvapalvelut ovat yleisimmin kätevin paikka jakaa kuvia omien html-sivujen sijaan.
  • Panoraama-toiminto ei yhdistele kuvia toisiinsa, vaan yhdistää kuvat riviin vierekkäin tai päällekkäin.
IRFANVIEW
Kotisivu
Tyyppi: Ilmainen yksityiseen kotikäyttöön, koulutukseen sekä yleishyödylliseen käyttöön, kaupalliseen käyttöön rekisteröinti 10 euroa.
Käyttöjärjestelmät: Windows
Plussat & miinukset
+nopea, kätevä ja tehokas
+melkein kaikki tärkein toiminnallisuus kuvien säätöön ja julkaisemiseen
-kykenee vain koko kuva-alan tai suorakulmaisen valitun alueen toimintoihin, ei hiirellä ohjattuun editointiin tai piirtämiseen

Kuvankäsittely (syvemmin) – GIMP

(Kaupallinen pääkipailija Adobe Photoshop)
Esittelyvideo

GIMP on noussut oikeaksi legendaksi Internet-yhteisöissä. Se on todellinen aarreaitta kuvaeditointiin ja mahdollistaa melkein kaiken saman kuin kaupallinen kilpailijansa Photoshop.

Aiemmissa versioissaan GIMP tuntui monelle vielä lähtökohtaisesti vieraalta, kun esimerkiksi kuvien raahaaminen hakemistoikkunasta ohjelmaan ei onnistunut. Viime vuosina se on kuitenkin kehittynyt kohti perinteistä Windows-pohjaista kuvaeditoria.

Ohjelmalla pystyy piirtämään hiiren tai sekä rajaamaan pehmeästi efektejä ja suotimia. Kuvatasojen kanssa työskentely ja värisäätöjen tekeminen onnistuu kurveja hallitsemalla. Kokonaisuutena GIMP on opettelemisen arvoinen, vaikka siihen aikaa kuluukin hieman enemmän kuin kaupallisilla ohjelmilla.

GIMP – Gnu Image Manipulation Program
Kotisivu
Tyyppi: Avoin lähdekoodi
Käyttöjärjestelmät: Windows, macOS, Linux
Plussat & miinukset
+pystyy todella monipuoliseen
+myös animaatioiden käsittely onnistuu
-vie enemmän aikaa oppia kuin kaupalliset kilpailijansa

Kuvapanoraamat – Image Composite Editor

Esittelyvideo

Kun yrittää yhdistellä kuvia toisiinsa ilman asianmukaista ohjelmaa, törmää nopeasti ongelmiin. Kuvaprojektioiden vuoksi ei ole lainkaan yksinkertaista.

Kaupallisia ohjelmia on paljon, mutta ilmainenkin sellainen löytyy ja yllätyksellisesti Microsoftin tekemänä. Image Composite Editor on käytöltään suoraviivainen, tehokas ja tarkka. Myös projektion valintamahdollisuus monipuolistaa käyttöä.

Verrattuna useiden puhelinten ja kameroiden tekemään automaattiseen panoraamayhdistelyyn tietokoneohjelma voittaa lähes aina. Syynä on yksinkertaisesti se, että laadusta tulee parempaa, kun käytössä on runsaasti enemmän prosessointitehoa.

Sen lisäksi, että kuvat olisivat siististi jonossa, onnistuu ohjelmalta myös laajempien panoraamojen yhdistely. Satakunta panoraamaa tehneenä tuntuu, että yleensä pullonkaula lopulliselle laadulle on kuvaajassa, ei ohjelman tekemässä yhdistelyssä.

Vinkkejä ja kommentteja:

  • Panoraamoja kuvattaessa kannattaa pitää 20-30% päällekkäisyyttä sekä huoli siitä, että kuvat ovat suorassa ja horisontti säilyy samalla korkeudella. Erityistä huolellisuutta tulee käyttää siihen, että kameran polttopiste säilyy samassa paikassa ja valotus/tarkennussäädöt pysyvät samoina.
  • Toisinaan jokin yksittäinen kuva voi sekoittaa yhdistämisalgoritmin eikä hyvää panoraamaliitosta synny. Tuolloin voi kokeilla jättää kyseisen kuvan välistä tai poikkasta panoraaman siihen. Toisinaan voi myös poistaa leikkaamalla yksittäisestä yhdistettävästä kuvasta osan, jos siinä on selvästi havaittava virhetekijä, kuten esimerkiksi maiseman ohi kulkenut ihminen. Ilman häiriötekijää panoraaman yhdistäminen sujuu paremmin.
IMAGE COMPOSITE EDITOR
Kotisivu
Tyyppi: Ilmaisohjelma
Käyttöjärjestelmät: Windows
Plussat & miinukset
+kätevä ja helppokäyttöinen
+käytännössä aina parempi tulos kuin puhelimen tai kameran omalla panoraamatyökalulla
+ei kokorajoja kuville
-vaatii paljon tehoa ja muistia isoilta kuvilta, mutta tämä on toki ymmärrettävää
-asettelu on täysin automaattista eikä kaikissa tapauksissa tunnista liityntäkohtia

Videoiden soitto-ohjelma – VLC media player

Esittelyvideo

Sekalaisten video- ja audiotiedostojen soittamisessa tietokoneella VLC on itseoikeutettu kuningas. Se soittaa melkein mitä formaattia vain vaikeuksitta.

Monipuoliset valikot mahdollistavat esimerkiksi kuvasuhteiden ja soittonopeuden vaihtelut sekä deinterlace-toiminnon. Soittolistaa saa järjesteltyä tai edettyä satunnaisessa järjestyksessä. Myös kuvakaappaus onnistuu valikosta.

Vinkkejä ja kommentteja:

  • Kannattaa päivittää VLC usein. Formaateissa tapahtuu pieniä eroja ja kehitystä jatkuvasti. Olen törmännyt esimerkiksi mov-tiedoston näkymiseen väärinpäin hieman vanhemmassa versiossa sekä tahmaamista.
  • Omien nauhoitusten kuuntelemisessa on kätevä shift+nuolinäppäin, jolla hypätään kätevästi muutaman sekunnin taaksepäin
  • Mahdollistaa myös tiedostojen konvertoinnin (Media->Convert/Save) sekä videoiden tallentamisen esimerkiksi webkamerasta.
VLC MEDIA PLAYER
Kotisivu
Tyyppi: Avoin lähdekoodi
Käyttöjärjestelmät: Windows, macOS, Linux
Plussat & miinukset
+laajat kodekkivalikot eikä sekoita Windowsin omia
+soittaa melkein mitä video- ja audiotiedostoa tahansa, myös DVD-levyjä
+konvertointitoiminnot
-ei tue Blu-ray-levyjä

Videoeditointi – Lightworks Free

(Kaupallinen pääkipailija Adobe Premiere)
Esittelyvideo

Videoiden editointi on taito, josta on hyötyä oli sitten vapaa-ajan kuvaaja tai työskentelisi missä tahansa mediassa. Videoklippi on harvoin täydellinen ja ainakin perusleikkausta täytyy yleensä tehdä. Perusasioita voi tehdä toki monista käyttöjärjestelmistä löytyvillä työkaluilla, mutta niiden jälki ei yleensä silmää hivele ja muutamakin ohjelman kaatuminen vie motivaatiota paljon.

Lightworks on hyvin kehittynyt ohjelmisto videoeditointiin. Sen kehittäjillä on toimintamalli, jossa perustoiminnot tarjotaan freewarena, mutta yli 720p -resoluutioon tarvitaan kaupallinen versio. Ohjelman täysversiolla on editoitu useita keskisuuren budjetin elokuviakin.

Perusversion ilmaisuudella tarjotaan eväät peruseditointiin ja pyritään kasvattamaan käyttäjän nälkää parempaan. Hyvälaatuisella kameralla kuvattuna 720p video kelpaa toistaiseksi oikein hyvin YouTube-videoihin, mutta esimerkiksi TV-lähetykseen tarvitaan parempaa kuvanlaatua.

Vinkkejä ja kommentteja:

  • Lightworsin delete ja remove -toimintojen ero kannattaa hahmottaa heti kättelyssä, delete poikkaisee klipin, remove poistaa sen.
  • Ohjelma tallentaa projektin etenemistä jatkuvasti ilman, että jatkuvaan tallentamiseen on syytä. CTRL-Z mahdollistaa virheiden korjaamisen pitkällekin historiaan.
  • Toinen monipuolinen ja vähemmän rajoitettu ilmainen videoeditori sisältyy Blender-renderointiohjelmistoon, mutta sen opettelu on huomattavasti hankalampaa.
LIGHTWORKS FREE
Kotisivu
Tyyppi: Ilmaisohjelma perusversiossaan, lisää ominaisuuksia maksullisena
Käyttöjärjestelmät: Windows, macOX, Linux
Plussat & miinukset
+monipuolinen ja suorituskykyinen
+muutaman omintakeisuuden opettelun jälkeen editointi on suoraviivaista ja efektien lisääminen helppoa.
-ilmaisversio rajoitettu tuotettavan videon koon ja formaattien osalta, mutta riittää silti moneen tarpeeseen.
Pääkirjoitus
Ulla Järvi: Portto vai silpputyöläinen? Tutkijalta termit toimittajan suuhun

JUSSI VALTONEN: TIETEEN TOISTETTAVUUSKRIISI ON UHKA MYÖS TIEDEJOURNALISMILLE
Jussi Valtonen: Tiedeyhteisön ankarat kasvukivut
Jussi Valtonen: Kriittisyyttä myyntipuheisiin

DINOSAURUKSIA, IHMISIÄ JA KÄÄRMEITÄ
Maija Karala: Kuinka dinonäyttely syntyy?
Jukka Mikkonen & Jarkko S. Tuusvuori: Saunamatka Vienaan
Antti Koli: Käärmeet lehdissä ja luontokamerassa
ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Salla Nazarenko: Algoritmivallan hallinnassa nopeus on valttia
Helena Raunio: Energiamurros ja ilmastonmuutos yhdistävät – Journalisti loikkaa yli maiden rajojen

ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Pasi Kivioja: Tekoälyn peruskurssi kasvattaa mediakriittisiä kansalaisia
Mikko Suominen: Kaikki hyvä ei maksa – tutustu ilmaisohjelmiin!
Kolumni
Salla Nazarenko: Perustulo venäläiseen malliin

Näin sen luin
Sanna Kivimäki: Riippuu ja roikkuu…niin mistä?

Kirjat
Pekka Wahlstedt: Tutkijoilla näytön paikka parantaa tiedeviestintää
Pekka Wahlstedt: Robotteja syvemmältä
Pekka Wahlstedt: Teknisesti tekoälystä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin