Maailman uutisista kertoessa yksi keskeisistä asioista on paikka, jossa tapahtuu. Perinteisesti se ilmaistaan vain paikkakunnan nimellä tekstissä, mutta nykyajan digitaaliset työkalut tarjoavat paljon vaihtoehtoja välittää paikkatietoa ja jopa immersiivityyttä lukijalle. Kahden karttojen kannalta keskeisen tahon, Maanmittauslaitoksen ja Googlen, edustajat kertovat näkökulmistaan karttoihin sekä niihin liittyviin työkaluihin tiedeviestijän apuna.
Internetin ongelma kartoissa, kuten niin monessa muussakin asiassa, liittyy runsauden pulaan. Vaihtoehtoja on joka lähtöön. Samoin karttadatan laadussa, välineiden käytettävyydessä ja yksityiskohtien määrässä on suuria eroja.
Journalistin näkökulmasta toimivuuden lisäksi keskeinen näkökulma liittyy siihen, mikä on vapaasti kätettävissä ja mikä ei. Datan ja työkalujen käyttövapaus ja ilmaisuus ovat usein erilaiset yksityishenkilölle kuin niitä ammatissaan hyödyntävälle toimittajalle.
Suomalaiselle toimittajalle kaksi tärkeintä karttamateriaalia jakavaa tahoa ovat Maanmittauslaitos sekä Google. Valtiollisena ja yksityisenä toimijoina ne lähestyvät asioita eri näkökulmista ja tarjoavat myös erilaisia ratkaisuja, kuitenkin molemmat ilmaiseksi. Tämän vuoksi valitsenkin nämä kaksi tahoa haastateltaviksi.
Maanmittauslaitos panostaa avoimeen dataan
– Yleisesti ottaen Maanmittauslaitoksella ei ole kovin aktiivista politiikkaa siinä suhteessa, että tuettaisiin tavallisten kansalaiskäyttäjien karttaohjelmistojen saatavuutta tai käytettävyyttä. Se on ollut opetuslaitosten ja yhteistyökumppaneitten vastuulla, kertoo Maanmittauslaitoksen Tietopalvelujen kehityspäällikkö Aaro Mikkola haastatellessani häntä puhelimitse.
– Sen sijaan meidän roolina on ollut lähinnä tuottaa avointa aineistoa, joka on käytettävissä vapaasti, Mikkola jatkaa.
Käytännössä kaikki MML:n tällä hetkellä tuottamat paikkatietoaineistot ovat käytettävissä Creative Commons 4.0 -lisenssillä.
Käyttöehtojen mukaan materiaalia saa vapaasti jakaa ja muokata, kunhan sen alkuperäislähde mainitaan. Tämä tarkoittaa lisenssinantajan ja aineiston nimiä sekä ajankohtaa, jolloin aineisto on luovutettu.
Paikkatietoaineistoja ladattiin 2018 MML:n Avoimien aineistojen tiedostopalvelusta yhteensä noin 70 teratavua. Valtaosa tästä oli ortoilmakuvia ja laserkeilausaineistoa.
Suosituin tarjotuista palveluista on ollut jo pitkään Karttapaikka jolla on kuukausittain noin puoli miljoonaa kävijää. Karttapaikasta löytyy perinteisesti hyvin tarkka maastokartta koko Suomen alueelta eri mittakaavoissa. Sen lisäksi karttatasoista tuttu monille on myös ilmakuvat. Uudempia lisäyksiä ovat selkokartta ja rinnevarjostus.
-Selkokartta on tarkoitettu henkilöille, joilla on esimerkiksi huono näkökyky ja jotka tarvitsevat kartan, jossa on esitetty olennaisimmat kohteet, Mikkola selittää.
Helpon luettavuutensa ansiosta Selkokartta soveltuu erinomaisesti myös uutiskartan pohjaksi. Sen päälle voi itse lisätä merkintöjä kuvaeditorilla. Mikäli kartan laajat valkoiset alueet tuntuvat liian yksitoikkoisilta, saa niihin lisää kiinnostavuutta tuomalla esiin hieman rinnevarjostusta liu’uttamalla sen läpinäkyvyyden haluamalleen tasolle.
Helposti ymmärrettävä uutiskartta syntyy esimerkiksi käyttämällä selkokartta-aineistoa ja lisäämällä siihen yksityiskohtia puoliksi läpinäkyvällä rinnevarjostuksella. Kuva Maanmittauslaitoksen Karttapaikka ja Maastotietokannan 12/2019 aineistoa.
-Maanmittauslaitos on ollut aktiivinen avoimen lähdekoodin karttaohjelmisto Oskarin kehittäjänä. Esimerkiksi meidän kaikki karttaportaalit käytännössä on tehty Oskari-alustalle. Oskari on vähän kuin ammattikäyttäjille tarkoitettu kirjasto. Monet kaupungit ovat rakentaneet karttapalvelujaan Oskari-alustan päälle, kuvailee Mikkola.
Palvelusta ruudunkaappauksella otettavan kuvamuotoisen kartan sijaan joissakin tapauksissa karttalinkki on kätevämpi vaihtoehto. Maanmittauslaitos tarjoaa siihenkin mahdollisuuksia.
– Karttalinkkiin on kaksi tapaa, joita voi tarjota. Ne ovat Karttapaikan karttalinkki sekä Paikkatietoalusta, joka on rakenteilla oleva palvelu, Mikkola neuvoo.
Karttapaikan linkki luodaan vasemman valikon ”Lisää oma merkintä kartalle”-kuvakkeella. Se mahdollistaa paikan otsikoinnin ja teksti-infon sekä karttanäkymän laajuuden ja tarttatasojen valinnan. Huonona puolena voi pitää hyvin pitkäksi muodostuvaa linkkiosoitetta. Sen voi kuitenkin lyhentää esimerkiksi jollain netin lyhytlinkkejä tarjoavista palveluista.
Paikkatietoalusta.fi-sivustolla pystyy luomaan paikannimiin perustuvan tietokortin, jonka voi puolestaan jakaa. Se tarvitsee kuitenkin paikannimen eikä ole vapaa kartalta valittu piste, kuten edellä mainittu Karttapaikan linkki.
– Meillä on sellainenkin palvelu käytössä kuin Paikkatietoikkunan karttaikkuna, mutta se on julkaisutoimintoihin siinä mielessä hankala, että käyttöehdoissa on evätty julkaistutyyppiseen toimintaa käyttäminen, Mikkola kertoo.
Paikkatietoikkunan kartasta löytyy peräti 1500 erilaista karttatasoa, joita julkishallinnon tiedonkerääjät ovat keränneet ja monipuolisia analyysityökaluja. Niistäkin voi olla toimittajalle monenlaista hyötyä tausta-aineistona, vaikka niiden tietoja ei saakaan käyttää julkaisuun.
Tiedustelen Mikkolalta myös, millaisena hän näkee paikkatiedon kehityksen tulevaisuudessa.
– Yksi asioista on, että etenkin ammattikäyttäjälle halutaan tarjota entistä tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa. Esimerkiksi ensi vuonna meillä alkaa nykyistä kymmenen kertaa tarkemman laserkeilausaineiston kerääminen. Tähän asti on ollut puoli pistettä neliömetrillä, mutta jatkossa tulee olemaan viisi neliömetrillä. Tarkin laserkeilausaineisto ei kuitenkaan tule avoimena aineistona jakeluun, vaan se on käyttörajoitettua. Tarkimpiin paikkatietoaineistoihin liittyy tietoturvakysymyksiä, jotka on huomioitava, hän sanoo.
– Kansalaispalvelujen osalta merkittävimpiä asioita viimeisen vuosikymmenen aikana on aineistojen avaaminen vuonna 2012. Silloin käytännössä kaikki topografinen aineisto, tarkat ilmakuvat ja laserkeilausaineisto avautuivat vapaaseen käyttöön, kertoo kehityspäällikkö Aaro Mikkola Maanmittauslaitoksen tietopalveluista.
Kuva Aaro Mikkola.
– Toinen kehittyvä asia on kolmiulotteisen tiedon keruu ja näyttäminen. Ensisijaisesti juuri rakennukset ja maasto tulevat olemaan kohteita, joissa hyödynnetään kolmiulotteisuutta. Samalla tavalla kuin Google Earthissa voi pyörittää viistosti karttaa, niin sama on tulossa julkishallinnon karttapalveluihin, Mikkola lisää.
Yhtenä asiana Mikkolan mielestä on vielä joukkoistaminen. Kännyköiden paikannuksen tarkentuessa voitaisiin vapaaehtoistyönä kerätä esimerkiksi osoitteiden sisäänkäyntien ja reittien sijainti-informaatiota. Sen tarkentaminen helpottaisi viranomaisten, kuten pelastuslaitoksen toimintaa opastamalla auttajat suoraan perille sekavissakin ympäristöissä.
Google tarjoaa opetusta ja työkaluja
Lähettäessäni haastattelupyynnön Googlelle en ole varma, saanko vastausta. Pian sellainen kuitenkin kolahtaa postilaatikkooni Laurens Vreekampilta Google News Labista. Sovimme ajan ja haastattelen häntä Google Hangoutsin videoyhteyden kautta.
– Teemme työtä toimitusten kanssa, koska kuten sanomme, tulevaisuutemme on solmittu yhteen, Vreekamp taustoittaa.
– Journalistit ovat tärkeitä, koska Googlen tavoitteena on tehdä informaatiosta käyttökelpoista ja helposti saatavilla olevaa. Tiedämme, että mikäli ihmiset käyttävät hakuamme, he etsivät hyvää informaatiota ja journalistit puolestaan tuottavat hyviä vastauksia, hän selittää.
Vreekamp työskentelee Alankomaissa, mutta kiertää säännöllisesti myös Belgian ja Pohjoismaiden koulutustapahtumissa. Kartat ovat yksi tavallisimmista koulutusten aiheista.
– Monet tietävät, miten satelliittikuvia käytetään, mutta opetamme tapoja käsitellä sitä sekä työkaluja, joiden olemassaoloa he eivät ehkä tunne jokapäiväisessä työssään tehdäkseen siitä helpompaa tai parantaakseen tarinankerrontaa, hän huomauttaa.
Kokonaisuudessaan Googlen karttaresurssit tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia uutisointiin. Portaaton zoomaus, rajoittamaton määrä merkintöjä samalla kartalla sekä merkintöihin liitettävä multimedia tarjoavat käyttäjälle yksityiskohtia ja immersiivisyyttä.
– Meillä on myös uusi työkalu nimeltään Google Earth Studio. Se on rakennettu etenkin journalistien ja sisällöntuottajien käyttöön, henkilöille jotka työskentelevät audiovisuaalisen tai uutisiin liittyvän median parissa, Vreekamp vinkkaa.
Ohjelma on toistaiseksi beta-vaiheessa ja siksi sen käyttö vaatii toistaiseksi ilmaisen rekisteröitymisen sekä käyttöluvan hakemisen kaavakkeella. Lisäksi se toimii ainoastaan Chrome-selaimessa.
– Google Earth Studio yhdistää monenlaisia animaatioita ja ylilentoja. Pystyt animoimaan uutisia, joilla on paikkoihin sidottuja yhteyksiä. Yleisö pääsee sen avulla kokemaan paikkoja. Esimerkikkinä espanjalainen toimittaja käytti sitä diktaattori Francon jäännösten siirtämistä koskevassa artikkelissa ja sitä hyödynnetään myös Greta Thunbergistä kertovalla videolla, hän kertoo.
Lopuksi Vreekamp painottaa, että karttoihin on toki muitakin vaihtoehtoja kuin Googlen tarjoamat eivätkä he halua väittää olevansa ainoa vaihtoehto. Esimerkiksi Wikimapia ja Bing Maps omaavat nekin omat vahvuutensa tietyissa käyttötarkoituksissa.
Käyttösääntöjensä selittämisessä Google panostaa selkeyteen. Pääsääntöisesti Googlen karttamateriaalin käyttäminen kirjoissa, lehdissä, raporteissa ja esityksissä on ilmaista. Sen sijaan käyttö ohjekirjoissa tai mainoksissa ei ole sallittua.
– Pidämme paljon erilaisia koulutuksia ja työpajoja. Vierailemme toimituksissa tai kutsumme heitä käymään sekä matkustamme konferensseihin ja tapahtumiin, kertoo Vreekamp.
Kuva Mikko Suominen / Google Hangouts.
Ennen kuin hyödynnät Googlen työkaluja työssäsi, kannattaa perehtyä yhtiön yleisiin rajoituksiin kuvalainauksissa sekä erikseen Google Mapsin ja Earthin käyttöoikeuksiin.
Karttamerkintöjen tekeminen mitä tahansa esitystapaa varten on helpointa omalle tietokoneelle asennettavalla Google Earth Pro -ohjelmalla. Google Earthista on nykyään myös Chrome-selaimessa pyörivä versio, mutta se ei vielä sisällä kaikkea samaa toiminnallisuutta kuin omalle koneelle asennettava versio.
Tekemällä merkinnät Google Earthiin ja siirtämällä ne sitten kmz-tiedostona omaan gmail-tilin My Maps -osioon mahdollistuu infografiikan linkittäminen. Esimerkiksi Tšernobyl-artikkelini alussa olevan kaltainen zoomattava kartta on yksi esimerkki sovelluskohteesta.
Video esittelee käytännössä
Oheisten tekemieni videoiden tarkoituksena on näyttää käytännössä, miten sivustot ja ohjelmat toimivat. Saamalla käsitys siitä kynnys niiden käyttöön madaltuu. Nämä eivät ole loppuun siloteltuja täydellisiä videoita, mutta demonstroivat ohjelmien toimintaa periaatetasolla.
0. Suomalaisia karttasivustoja
Lyhyt esittely muutamasta suomalaisesta www-sivustosta.
1. Googlen karttatyökalujen intro
Lyhyet esittelyt Googlen karttatyökaluista.
2. Merkintöjen lisääminen
Näin pystyt lisäämään omia merkintöjä kartalle.
3. Karttamerkintöjen jakaminen
Näin tallennat ja jaat tekemiäsi merkintöjä.
4. Google Earth Studion käyttö
Lyhyt testi siitä, miten luodaan animaatio Google Earth Studiolla. Toistaiseksi ohjelma on suljetussa beta-testauksessa ja sen käyttämiseen joutuu jokainen hakemaan lupaa.
5. Valmis animaatio
Edellisellä videolla luotu animaatio renderoituna. Tyypillisesti toimituskäytössä voisi tehdä esimerkiksi kauempaa lähemmäksi tulevan animaatiopätkän, josta näkymä vaihtuisi sitten videoksi.
Tutustumisen arvoisia nettisivustoja kartta-aineistoista
Kartta.nyt – Paljon tietoa kartoista opetuksen näkökulmasta:
https://blog.edu.turku.fi/karttanyt/kartat/palvelut/
Katso myös Kartta.nyt-projektin webinaareja:
https://www.youtube.com/channel/UCovQfn5gBKh0kLMKi9nz5kg/videos
Google News Initiative – työkaluja journalisteille:
https://newsinitiative.withgoogle.com/training/
Google Earth lessons – Googlen vinkkejä käyttöön:
https://newsinitiative.withgoogle.com/training/lessons?tool=Google%20Earth&image=earth
Story Map -järjestelmä soveltuu karttaan liittyvien esitysten ja tarinoiden luomiseen.
https://storymaps.arcgis.com/
Story Mapin saa ilmaiseksi koulukäyttöön, mutta muuhun käyttöön tarvitset kaupallisen lisenssin.
Esimerkkejä Story Map -toteutuksista
https://www.esri.fi/galleria
OpenStreetMap-joukkoistamisprojekti
https://www.openstreetmap.org/about
BaseCamp-ohjelma navigaattorivalmistaja Garminilta reittisuunnitteluun:
https://www.garmin.com/en-US/software/basecamp/