Iltalehti oli yksi Heikkilän kirjan esitelleistä tiedotusvälineistä. Blogissaan Heikkilä kuitenkin kirjoitti, että ”joutui paskaryöpyn kohteeksi”. Hän ei ole antautunut enää moniin vuosiin minkälaisiin debatteihin muiden lääkäreiden kanssa. (Kuvankaappaus Iltalehden sivuilta.)


Lääkkeetön elämä -kirjassaan tunnettu lääkäri Antti Heikkilä esittelee lukuisia tutkimuksia, joilla hän perustelee omia elämäntapaneuvojaan ja joihin perustuen hän kannustaa lopettamaan tai rajoittamaan lääkkeiden käyttöä. Otavan sivuilla kirjaa esitellään muun muassa näin: ”Heikkilä kertoo kirjassaan kokemusperäisesti mutta vankkaan tieteelliseen faktaan perustuen, miten sairauksia voi hoitaa ja ehkäistä ruokavalion ja liikunnan keinoin.”
Joulukuun alussa Skepsis ry antoi Otava tietokirjojen kustannusyksikölle Huuhaa-palkinnon. Antti Heikkilän kirja oli palkinnon painavin peruste. Kirjan todetaan sisältävän kymmeniä virheitä, tutkimusten virheellistä tulkintaa ja niiden tarkoitushakuista valikointia. Skepsis huomauttaa, että osa virheellisistä väittämistä voi pahimmassa tapauksessa vaarantaa potilasturvallisuuden.
Suurimman perkaustyön kirjan virheistä on tehnyt hammaslääketieteen opiskelija Vladimir Heiskanen. Hänen kirjoittamassaan Valtsun terveysblogissa virheitä ja väärintulkintoja on löydetty ja selvitetty jo 75 kappaletta. Heiskanen ei ole ensi kertaa asialla, sillä faktantarkastusprojektissaan hän on löytänyt jo noin 400 asiavirhettä tai väärintulkintaa Antti Heikkilän aiemmista kirjoituksista.
Otetaanpa Valtsun blogista muutama esimerkki:
Virheellinen lausunto (suora lainaus):
”Italialainen epidemiologi Alessandro Menotti ryhmineen analysoi [Ancel] Keysin aineiston [seitsemän maan tutkimuksesta] uudestaan 20 vuotta myöhemmin, 1990-luvulla. Myös Menottin mukaan sydäntaudin todelliset syyt olivat sokeri ja puhdistetut hiilihydraatit.”
Korjaus:
”Tämä on väittämä, joka esitettiin tunnetusti The Guardian -lehden jutussa ”The Sugar Conspiracy”. Väittämä oli kuitenkin virheellinen, ja jopa itse Menotti on irtisanoutunut kyseisen lehtijutun toteamuksesta todeten seuraavasti: `En koskaan sanonut että sokeri korreloi sydäntautiin enemmän kuin muut ruokaryhmät`. Täten on selvää, että myös Heikkilä laittaa sanoja Menottin suuhun.
Kyseistä väittämää on käsitelty asiantuntijoiden toimesta. Menotti teki kyllä alkuperäisestä aineistosta vakioimattomia lisäanalyysejä ruokaryhmittäin. Näissä sokeri yhdistyi sydäntautiin (r = 0.6), mutta toisaalta sokeriakin vahvempi korrelaatio oli esimerkiksi voilla (r = 0.887) ja lihalla (r = 0.645).”
Virheellinen lausunto (suora lainaus):
”Kaikista taloudellisista satsauksista terveydenhoitoon huolimatta väestön elinikä on kääntynyt laskuun. Näin on käynyt Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja nyt myös Suomessa.”
Korjaus:
”Suomen eliniänodote on ollut pitkään nousussa. Vuonna 2016 miesten elinajanodote väheni 0,1 vuodella ja oli 78,4 vuotta, mutta vuonna 2017 miesten elinajanodote nousi puolestaan 78,7 vuoteen. Tytöillä elinajanodote nousi 0,1 vuodella 84,2 vuoteen. Suunta ei täten ole edelleenkään laskeva.”

* * *

Virheellisten lausuntojen lista on faktantarkistuksen edetessä kasvanut. Syksyllä myös tiedotusvälineet tarttuivat kirjan saamaan kritiikkiin. Otava on kuitenkin ilmoittanut, ettei aihetta virheiden oikaisuun ole, puhumattakaan, että Heikkilän kirja vedettäisiin pois myynnistä. Antti Heikkilä itse on paheksunut saamaansa kohtelua mediassa, mutta katsoo sen olevan vain osoitus siitä, miten nykymedia, ”on hylännyt journalistiset periaatteensa alkaessaan sen sijaan toimittamaan kritiikittömästi eri tahojen agendoja.”
Antti Heikkilän kirjan julkaiseminen on kiusallinen tapaus suomalaiselle tietokirjallisuudelle ja keskustelulle tietokirjojen laadusta. Sananvapaus on tärkeä peruste julkaista myös toisinajattelijoiden kirjoituksia, mutta silloin faktojen tulisi olla korostetun vedenpitäviä. Kymmenien asiavirheiden pilaama kirja rasittaa väistämättä myös Otavan mainetta.
Mielenkiintoista on muuten ollut huomata, että itsenäisyyspäivän aattona julkistettu Huuhaa-palkinto on tuskin koskaan saanut näin vähän mediahuomiota kuin tänä vuonna. Salaliittoteorioita ei kannata viljellä, mutta väistämättä hiipii mieleen ajatuksia tämänvuotisen palkinnon kiusallisuudesta koko media-alalle. Onhan Otava-konserni Suomen kolmanneksi suurin graafisen viestinnän kustantaja.
Onneksi olemme kuitenkin läpinäkyvä ja sananvapaudesta tunnettu Suomi. Iltalehti oli suurista tiedotusvälineistä niitä harvoja, jotka tekivät Skepsiksen palkinnosta kunnon oman uutisen. Iltalehti on osa Alma-mediaa, jonka suurin omistaja puolestaan on marraskuusta lähtien ollut Otava-konserni.
Kirjoittajan kaksi tietokirjaa (Järvi & Vainikainen: Nainen keskellä elämää, 2008 sekä Väisänen & Geselle & Järvi: Hilmapäivät, 2009) ovat Otavan julkaisemia.