Korkean tason tiedekeskusteluja Kuolleen meren rannalla – World Science Forum Jordaniassa

Teksti ja kuvat: Sanna Kivimäki

Marraskuinen World Science Forum Jordaniassa kokosi Kuolleen meren rannalle huomattavan määrän tiedepoliitikkoja – kutsuvieraiden joukkoon mahtui myös jonkin verran myös tutkijoita ja muuta akateemista väkeä. Virkistävää foorumissa olivat sen angloamerikkalaisen maailman ulkopuolelle ulottuvat näkökulmat, puuduttavaa juhlapuheiden ja julkilausumien mahtipontisuus.

Niveen Kashab

Niveen Kashab.

UNESCOn ja Unkarin tiedeakatemian rahoituksella toimiva World Science Forum on merkillinen tiedekentän toimija. Joka toinen vuosi järjestettävään foorumiin kokoontuu huomattava määrä eri maiden opetusministereitä ja muuta tiedemaailman hallinnollista väkeä. Lopputulemana on maailman parantamiseen tähtääviä julistuksia, joiden aiheet vaihtelevat globaalista tiedepolitiikasta kestävän kehityksen kautta maailmanrauhaan. Ehkä niilläkin on paikkansa, etenkin kehittyvien maiden tiedepolitiikan kehittämisessä. Konkreettisempikin lopputulema Jordaniassa saatiin, kun foorumin päätteeksi suositeltiin arabialueiden oman tiedefoorumin perustamista.

Tieteeseen liittyvien kysymysten käsittely muista kuin Euroopan tai Yhdysvaltojen vinkkeleistä oli varsin valaisevaa. Useinhan on niin, että se, mitä nimitetään globaaliksi tai kansainväliseksi, on kuitenkin lähtökohdiltaan angloamerikkalaista, vaikka mukana olisikin toimijoita muista maista. Unkarin tiedeakatemian näkyvä rooli World Science Forumin järjestäjänä kyllä ihmetyttää; onhan Unkari viime aikoina tullut kuuluisaksi omiin yliopistoihinsa kohdistuvista rankoista leikkauksista.

Foorumin teema, Science for peace, ei tietenkään ole sattumaa. Jordania pyrkii nykyisin monin tavoin esiintymään epävakaan alueen rauhanrakentajana. Geopolitiikka ei Kuolleen meren rannalla päässyt unohtumaan: päiväsaikaan näkyi Länsiranta, yöaikaan Jerusalemin valot. Maantieteellinen sijainti näkyy myös Jordanian väestörakenteessa: nuorta väkeä on paljon, kiitos suuren syntyvyyden sekä Palestiinan ja Syyrian pakolaisten. Ikärakenteeltaan maa on poikkeuksellisen nuori; noin 70% väestöstä on alle 30-vuotiaita. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja on kymmenittäin. Ei ihme, että maata brändätään tieteen, koulutuksen ja innovaatioiden avulla. Haaveissa on pyrkiä Lähi-idän silicon valleyksi.

Tiedemessujen tiukat turvatoimet

Tieteen ja koulutuksen ilosanomaa kantoi Jordaniassa näkyvästi kuninkaallinen perhe, etenkin foorumin puheenjohtaja toiminut prinsessa Sumaya bint El Hassan. Briteissä taiteita opiskellut prinsessa toimii muun muassa Jordanian tieteellisen seuran puheenjohtajana. Seuran perusti aikoinaan hänen isänsä. Omaan roolinsa tieteen ja koulutuksen mahdollistajana prinsessa vaikutti suhtautuvan innostuneen maltillisesti.

Prinsessa Sumaya bint El Hassan

Prinsessa Sumaya bint El Hassan toimi kongressin puheenjohtajana.

Kuninkaallisten läsnäolo aiheutti tietenkin valtavat turvatoimet ja muutoksia foorumin aikatauluissa. Mahtipontinen avajaisseremonia keskeytyi kertaheitolla, kun prinssi El Hassan bin Talal saapui konferenssikeskukseen pitämään plenaariesitelmäänsä. Mustia autoja nähtiin enemmän kuin tarpeeksi, samoin aseistettuja turvamiehiä ja poliiseja. Toisaalta hienoa, että koko kuninkaallinen suku vaikutti aidosti kiinnostuneelta foorumien teemoista; aikaansa, rahaansa ja vaikutusvaltaansa voi käyttää näinkin. Prinssi ja prinsessat ovatkin oppineempia kuin monet Euroopan kuninkaalliset. Esimerkiksi prinssi Hassan on julkaissut useita Jordaniaa ja sen lähialueita käsitteleviä kirjoja.

Avajaisseremonia sinänsä oli melkoinen sekoitus uskonnollisen messun ja Euroviisujen estetiikkaa. Lavalla nähtiin niin tiedeuskovaisten tunnustuksia, rauhanjulistuksia, lauluesityksiä lapsikuoroineen, valo ja värejä. Kieltä ymmärtämättä ei olisi voinut välttämättä päätellä, mitä spektaakkelia seuraa. Aluksi kieltä ei ymmärtänytkään. Avajaispuhe pidettiin arabiaksi, mitä voi pitää tervetulleena kommenttina englannin ylivaltaan tieteen kielenä.

Avajaiset

Avajaiset olivat hulppeat.

Arabinaiset tieteen maailmankartalle

Yksi foorumin näkyvimmistä teemoista oli Arab women in science, jonka tiimoilta järjestettiin useita paneeleja. Yhtenä motiivina oli tehdä näkyväksi STEM-aloilla työskenteleviä arabialueiden naisia, muun muassa Jordaniasta, Saudi-Arabiasta, Omanista, Irakista ja Algeriasta. Päinvastoin kuin monessa edistyksellisenä pidetyssä maassa, näihin sessioihin osallistujista melkein puolet oli miehiä.

Foorumikeskusteluissa puitiin tietenkin myös naisten uraongelmia, jotka kuulostivat kovin tutuilta työelämäongelmilta. Koulussa ja yliopistossakin naiset pärjäävät hyvin, mutta valmistumisen jälkeen urapoluilla pysyminen tai edes työelämään pääsy on hankalaa. Koulutukseen satsataan, mutta naisten osallistuminen kansantalouden kasvattamiseen voi jäädä vähäiseksi. Arabimaissa äitiysvapaat saattavat olla hyvinkin pitkiä, minkä jälkeen akateemisista tenure
trackeista
on turha haaveilla.

Arab women in Science session

Arab women in Science -sessioissa melkein puolet osallistujista oli miehiä.

Lasten ja uran yhdistämistä ei sinänsä pidetty kuitenkaan erityisenä ongelmana, jos vain lastenhoito järjestyy. Monen naisen mielestä insinööriys auttaa systematisoimaan asioita, kotonakin. Lasten hankkiminen ei ole ainoa syy naisten aliedustukseen tiede- ja muilla työmarkkinoilla: esimerkiksi naisten yritystoimintaa voi rajoittaa hyvinkin vanhanaikainen lainsäädäntö, joka takaa isille tai miehille päätäntävallan. Myös leskeytyminen voi katkaista hyvin alkaneen työelämän, eivätkä hyvä veli –verkostot kannattele muutostilanteissa eläviä naisia. Naisten keskinäinen verkostoituminen, yhteistyö ja mentorointi nähtiinkin uran avaintekijöinä. Ei siis mitään erityisen uutta – Lähi-idänkään taivaan alla.

KONFERENSSEISSA – VANHAN NORMAALIN AIKAAN

Jessica Haapkylä: Merikonferenssi San Diegossa
Jari Mäkinen: Kolme aata ja Seattle (missä on monta syytä olla uneton)

MUSEOKIERROKSELLA JAPANISSA

Niklas Bengtsson: Ylevyyden ylistys – Tokion Kansallismuseo
Niklas Bengtsson: Japanilaista mediahistoriaa metsästämässä

Kolumni

Salla Nazarenko: Koronakriisi ja läskikammmo

TÄSTÄ RIITTÄISI PUHUTTAVAA…

Katri Karasma: Tiedonvälitys ongelmana äidinkielen opetuksen kehittämisessä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin