Loogisen ajattelun välineitä

Pekka Wahlstedt

Graham Priest: Logiikka. Niin&näin 2017

Mikäpä olisi tärkeämpää kuin logiikka meidän aikanamme, jolloin huuhaa hallitsee, erityisesti politiikassa ja mediassa. Eritoten tiedettä tavallisille ihmisille välittäville tiedetoimittajille logiikan taitaminen on ammattitaidon peruskivi.

Käsillä oleva fyysisesti suppea, mutta sisällöllisesti kattava Logiikka tarjoaa aloittelijoille oivan johdatuksen logiikkaan ja sen perussääntöihin. Kirjassa myös esitellään lyhyesti mutta ytimekkäästi logiikan historiaa syllogismin keksijästä ja niiden luokittelijasta Aristoteleesta lähtien.

Kaikkien muiden ihmisten luomusten tavoin myös logiikka pitää sisällään ristiriitoja ja paradokseja, joita eri ajattelijat ovat yrittäneet eri tavoin ratkaista. Tämä filosofinen keskeneräisyys on pitänyt logiikan kehitystä yllä ja suurimmat edistysaskeleet logiikka otti 1900-luvulla erityisesti Gottlob Fregen, Bertrand Russelin, Kurt Gödelin toimesta.

Kirjassa esitellään tarkoin loogiset työkalut kvanttoreista kalkyyleihin, predikaattilogiiksta lauselogiikkaan. Jokaisen luvun lopussa on tietolaatikko, johon on tiivistetty luvun perusajatukset. Tämä on tarpeen, sillä moderni logiikka – Aristoteleen logiikasta poiketen – käyttää ja yhdistää logiikkaa matematiikkaan.

Kirjan paradokseista kiintoisimpia on jo antiikassa keksitty ”valehtelijan paradoksi” ” Tämä lause on epätosi” .Jos lause on tosi, se onkin epätosi ja kääntäen. Russell esitti ratkaisun, että mikään lause ei voi viitata itseensä, eli paradoksin takaa löytyy looginen virhe.

Logiikka on osa filosofiaa siinäkin, että ”valehtelijan paradoksiin voi esittää muitakin ratkaisumalleja – tai todeta, että lopullista ratkaisua ei ole olemassakaan. Kirja antaa lukijalle välineet ja tilaa tehdä omat ratkaisunsa ja päätöksensä.

Pääkirjoitus
Ulla Järvi: Portto vai silpputyöläinen? Tutkijalta termit toimittajan suuhun

JUSSI VALTONEN: TIETEEN TOISTETTAVUUSKRIISI ON UHKA MYÖS TIEDEJOURNALISMILLE
Jussi Valtonen: Tiedeyhteisön ankarat kasvukivut
Jussi Valtonen: Kriittisyyttä myyntipuheisiin

DINOSAURUKSIA, IHMISIÄ JA KÄÄRMEITÄ
Maija Karala: Kuinka dinonäyttely syntyy?
Jukka Mikkonen & Jarkko S. Tuusvuori: Saunamatka Vienaan
Antti Koli: Käärmeet lehdissä ja luontokamerassa
ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Salla Nazarenko: Algoritmivallan hallinnassa nopeus on valttia
Helena Raunio: Energiamurros ja ilmastonmuutos yhdistävät – Journalisti loikkaa yli maiden rajojen

ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Pasi Kivioja: Tekoälyn peruskurssi kasvattaa mediakriittisiä kansalaisia
Mikko Suominen: Kaikki hyvä ei maksa – tutustu ilmaisohjelmiin!
Kolumni
Salla Nazarenko: Perustulo venäläiseen malliin

Näin sen luin
Sanna Kivimäki: Riippuu ja roikkuu…niin mistä?

Kirjat
Pekka Wahlstedt: Tutkijoilla näytön paikka parantaa tiedeviestintää
Pekka Wahlstedt: Robotteja syvemmältä
Pekka Wahlstedt: Teknisesti tekoälystä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin