Loogisen ajattelun välineitä

Pekka Wahlstedt

Graham Priest: Logiikka. Niin&näin 2017

Mikäpä olisi tärkeämpää kuin logiikka meidän aikanamme, jolloin huuhaa hallitsee, erityisesti politiikassa ja mediassa. Eritoten tiedettä tavallisille ihmisille välittäville tiedetoimittajille logiikan taitaminen on ammattitaidon peruskivi.

Käsillä oleva fyysisesti suppea, mutta sisällöllisesti kattava Logiikka tarjoaa aloittelijoille oivan johdatuksen logiikkaan ja sen perussääntöihin. Kirjassa myös esitellään lyhyesti mutta ytimekkäästi logiikan historiaa syllogismin keksijästä ja niiden luokittelijasta Aristoteleesta lähtien.

Kaikkien muiden ihmisten luomusten tavoin myös logiikka pitää sisällään ristiriitoja ja paradokseja, joita eri ajattelijat ovat yrittäneet eri tavoin ratkaista. Tämä filosofinen keskeneräisyys on pitänyt logiikan kehitystä yllä ja suurimmat edistysaskeleet logiikka otti 1900-luvulla erityisesti Gottlob Fregen, Bertrand Russelin, Kurt Gödelin toimesta.

Kirjassa esitellään tarkoin loogiset työkalut kvanttoreista kalkyyleihin, predikaattilogiiksta lauselogiikkaan. Jokaisen luvun lopussa on tietolaatikko, johon on tiivistetty luvun perusajatukset. Tämä on tarpeen, sillä moderni logiikka – Aristoteleen logiikasta poiketen – käyttää ja yhdistää logiikkaa matematiikkaan.

Kirjan paradokseista kiintoisimpia on jo antiikassa keksitty ”valehtelijan paradoksi” ” Tämä lause on epätosi” .Jos lause on tosi, se onkin epätosi ja kääntäen. Russell esitti ratkaisun, että mikään lause ei voi viitata itseensä, eli paradoksin takaa löytyy looginen virhe.

Logiikka on osa filosofiaa siinäkin, että ”valehtelijan paradoksiin voi esittää muitakin ratkaisumalleja – tai todeta, että lopullista ratkaisua ei ole olemassakaan. Kirja antaa lukijalle välineet ja tilaa tehdä omat ratkaisunsa ja päätöksensä.

Pääkirjoitus

Tuukka Tammi: Tiedeviestinnän tärkein kohderyhmä olemme me kaikki

OPEN ACCESS HAAStaa tiedeyhteiSÖN

Sanna Kivimäki: Mitä ajatella tieteen avoimuudesta?

MAAILMANKONGRESSISTA UUSIA URIA AJATTELUUN

Suvi Uotinen: Lisätty todellisuus tuo uusia havainnollistamisen keinoja tiedeviestintään
Riikka Hopiavaara: Tiedeviestijän työ muutoksessa
Carita Pettersson: Tekoäly, taide ja hybridit
HUUHKAJAT GOTLANNISSA

Outi Lauhakangas: Itämeren keskipiste löytyi

Kolumni

Salla Nazarenko: Apokalyptinen Aasia ja suomalaisen omatunto

Näin sen luin

Kalevi Rantanen: Langattoman värähtelyn opetuksia

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin