Miksi Turkin sananvapauden tilanteesta ei puhuta?

Maija Partanen

Parhaillaan 120 journalistia istuu vankilassa.

Bariş Altintaş on perustanut Turkkiin median ja lain tutkimusjärjestön (Media and Law Studies association, MLSA) edistämään tieteellistä tutkimusta ja journalismia ja auttamaan vangittuja toimittajia oikeudessa. Hän puhui Suomen Akatemiassa järjestetyssä Tiedetoimittajain liiton 6. Kansallisessa tiedeviestintäkongressissa marraskuussa. Kuva: Mikko Käkelä

Bariş Altintaş aloittaa esityksensä tiedeviestäntäkongressissa kertomalla, että Turkki on vuonna 2019 lehdistönvapauden listalla sijalla 157. Listalla on 180 maata. Suomen sijoitus on toinen. Turkki jää lehdistönvapaudessa Venäjän, Irakin ja Afganistanin taakse. Altintaş jatkaa, että Turkki on kaikkien demokratiaa ja kehitystä mittaavien indeksien hännän huippuna.

Sananvapauden tila Turkissa on hälyttävä. Hallitus ja oikeus- ja kehityspuolue (AKP) hallitsevat sanomalehtiä ja tv-asemia. Vapaata mediaa ei ole ja tutkijoita ja journalisteja on lähtenyt maanpakoon. Turkkilaiset toimittajat elävät uhattuina tai ovat menettäneet työpaikkansa.

Vielä kymmenen vuotta sitten Turkissa meni hyvin. Turkki oli eloisa, vapaamieleinen maa ja liittymässä Euroopan unioniin. EU tuki Turkin hallitusta. Recep Tayyip Erdoğan oli valittu päämisteriksi vuonna 2003. Hän lupasi uudistuksia. Maassa vallitsi positiivinen ja vapaamielinen ilmapiiri.

Muutos alkoi pikkuhiljaa konservatiivisen ja islamistisen AKP:n ja Erdoğanin valtaannousun jälkeen. Taloudellisen kriisin myötä enemmistö sanomalehdistä ja tv-asemista siirtyivät hallituksen kannattajien omistukseen.

”Tällä hetkellä 120 toimittajaa istuu vankilassa twiittien, sosiaalisen median tai uutiskirjoitusten takia. Myös tiedetoimittajia on häiritty.” – Bariş Altintaş.

Toimittajat ilman rajoja -järjestö sanoo Turkin olevan maailman suurin ammattitoimittajia vangitseva maa. Yli vuoden vankeus ennen oikeudenkäyntiä on tavallista, ja pitkät vankilatuomiot ovat yleisiä. Nettisivujen ja sosiaalisen media sensurointi on ennen näkemättömällä tasolla. Wikipedia on kielletty. Toimittajat tai tutkijat voivat joutua vankilaan jopa twiittien takia, jos niissä mainitaan kurdit.

Kuva 1: Neljäntoista turkkilaisen sanomalehden julkaisema etusivu 7.9.2017. Kaikissa lehdissä näkyy sama otsikko: ”Pis kokular geliyor”, mikä tarkoittaa ”ilkeät hajut tulevat”. Uutinen liittyy oikeudenkäyntiin, jossa turkkilaista liikemiestä syytettiin Yhdysvalloissa Iraniin kohdistuvien pakotteiden rikkomisesta. Identtinen uutisointi on tavallista hallituksen omistamassa mediassa.

Bariş Altintaş on perustanut Turkkiin median ja lain tutkimusjärjestön (Media and Law Studies association, MLSA) edistämään tieteellistä tutkimusta ja journalismia ja auttamaan vangittuja toimittajia oikeudessa.

”Tiede ei voi kukoistaa ilman demokratiaa” – Bariş Altintaş.

Altintaş on vakuuttunut siitä, että tiedeviestinnän väheneminen Turkissa liittyy jo ennestään alhaiseen tiederaportointiin. Hän uskoo, että siihen liittyy alun perin piilevämpi mutta ajan kuluessa yhä avoimempi hyökkäys tiedettä ja koulutusta vastaan hallituksen taholta.

Tutkija Bülent Şik tuomitiin vankilaan ympäristötutkimuksen julkaisemisesta. Turkin terveysministeriölle veden myrkyllisyyttä ja sen yhteyttä yleistyneisiin syöpiin tutkinutta Şikiä syytettiin salaisen tiedon vuotamisesta julkisuuteen, kun hän julkaisi tutkimuksensa sanomalehdessä. Şik olisi armahdettu, jos hän olisi sanonut katuvansa tekoaan. Tutkija ei katunut ja hänet tuomittiin vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi vankilaan.

Vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen otteet ovat koventuneet entisestään. Tutkijoita, toimittajia, lääkäreitä ja oikeuden edustajia on vangittu tai irtisanottu. Pidätetyt on korvattu hallituksen tukijoilla. Mielenosoitukset on kielletty. Paljon ihmisiä on kadonnut jäljettömiin.

Turkki on hyvin polarisoitunut. Kansalaiset ovat jakaantuneet hallituksen kannattajiin ja vastustajiin. Julkisesti ei voi puhua politiikasta. Tilanne on räjähdysherkkä.

Turkkilaiset arvostavat tieteen opetusta kouluissa. Jopa 70 prosenttia uskonnollisista kouluista on tyhjillään, koska turkkilaiset haluavat lapsilleen kunnollisen tieteellisen koulutuksen. Samaan aikaan evoluution opetus on kielletty. Vaikka tieteen tilanne on tukala, maanpaossa olevat tutkijat ja toimittajat haluaisivat palata Turkkiin.

Bariş Altintaş ei pelkää oman turvallisuutensa puolesta. Hän on sanonut olevansa valmis menemään vankilaan tiedeviestinnän puolesta.

Oikeusvaltion keskeisiä periaatteita ovat riippumaton oikeuslaitos, kansalaisten perusoikeudet, yhdenvertaisuus lain edessä sekä loukkaamaton ihmisarvo. On käsittämätöntä, että Euroopan maat, Suomi mukaan luettuna, katsovat äänettöminä vierestä, kun Turkki on vajoamassa totalitarismiin. Maahanmuuttoviraston mukaan Turkista saapuu Suomeen toiseksi eniten uusia turvapaikanhakijoita.

Oikeusvaltion ihanne korisee henkitoreissaan itsevaltiaan Erdoğanin kuristusotteessa.

Kirjoittaja on visuaalisen journalismin maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin