Muurit sortuvat Berliinissä marraskuussa

Teuvo Peltoniemi

Uusia innovaatioita entisessä DDR:n Staatsratsgebäudessa, jonka nähtävyyksiä on historiallinen valtiopalatsin parveke, jolta Karl Liebknecht julisti sosialistisen tasavallan 9.11.1918. Nykyisin kauppakorkeakouluna toimivan rakennuksen porrasikkunat julistavat asiaankuuluvasti sosialistista realismia. Kuva: Teuvo Peltoniemi

Uusia innovaatioita entisessä DDR:n Staatsratsgebäudessa, jonka nähtävyyksiä on historiallinen valtiopalatsin parveke, jolta Karl Liebknecht julisti sosialistisen tasavallan 9.11.1918. Nykyisin kauppakorkeakouluna toimivan rakennuksen porrasikkunat julistavat asiaankuuluvasti sosialistista realismia. Kuva: Teuvo Peltoniemi

Berliinin Falling Walls on yksi suurimmista uusia innovaatioita, tieteenalojen nykytilannetta ja yritysideoita esittelevistä eurooppalaisista tilaisuuksista. Konferenssin nimellä ja marraskuun alun kokoontumisajankohdalla on historiallinen viitemerkitys Berliinin muurin kaatumiseen 9.11.1989. Konferenssin Venture-osuus taas pidettiin entisessä DDR:n hallituspalatsissa, jossa sosialistinen realismitaide yhä koristaa ikkunoita. Konferensseja on pidetty vuodesta 2009 lähtien. Korkeatasoisissa tilaisuuksissa järjestäjinä on sekä julkisyhteisöjä että kaupallisia tahoja. Berliinissä koolla oli konferenssissa ja siihen liittyvissä yritysten Venture-seminaarissa ja nuorten tutkijain Lab-tapahtumassa yhteensä noin 700 henkeä.

Markkinahenkisessä tilaisuudessa ei kavahdeta ylisanoja, sillä tunnuslauseena on: ”Meet the brightest minds on the planet”. Ja olihan paikalla puhumassa pari Nobel-palkittua, avaruuslentäjä, ministereitä ja kymmeniä uusia ideoita ja tuotteita esitteleviä nousevia tähtiä. Falling Walls kokoaa vuosittain 75 maasta asiantuntijoita tieteen, innovaatioteollisuuden, politiikan, median ja kulttuurin alalta. Kutsupuhujina on 20 eri tieteenalojen kansainvälisesti merkittävää asiantuntijaa. Tavoitteet ovat tiedetoimittajille oikein passeleita; saattaa yhteen eri alojen asiantuntijoita, tunnistaa globaaleja trendejä ja niiden ratkaisuja, popularisoida tiedettä ynnä inspiroida kaatamaan muureja.

Toimittajille mieluinen konferenssiformaatti

Vain pari tilaisuutta oli hiukan päällekkäisiä, muuten kaiken ennätti halutessaan kuunnella. Puhujien verbaalinen taito ylitti tavallisen konferenssitason oikein reilusti. Nuorten Labissa aikaa oli 3 minuuttia, Venturessa 10 minuuttia ja itse konferenssissa vallan varttitunti puhujaa kohti. Alustajien ajankäyttö pysyi kohtuullisen hyvin kurissa ystävällisen tiukkojen puheenjohtajien avulla. Suomalainen osanottaja, Turun linnassa pidettäviä Shift-seminaareja suunnitteleva Erika Halonen kertoi harjoitelleensa omaa Falling Walls Lab esitystään todella monta kertaa. Esitys oli pidetty myös aikaisemmin Suomen karsintakilpailussa. Harjoitus ja valmistautuminen tekevät mestarin, mutta kyllä mieleen nousi kateutta monien puhujien kulttuurisesta taituruudesta asiansa esittämisessä. Myyntimiehiä.

Falling Walls Labin 100 nuoren tutkijan ideakilpailussa kolmanneksi tuli israelilainen Shani Elitzur, joka työskentelee Technion – Israel Institute of Technology Breaking the Wall of Hydrogen Energyssä. Palkinto oli 500 euroa, mutta mainetta ja markkinointia syntyi varmasti paljon enemmän edestä. Kuva: Falling Walls Foundation

Falling Walls Labin 100 nuoren tutkijan ideakilpailussa kolmanneksi tuli israelilainen Shani Elitzur, joka työskentelee Technion – Israel Institute of Technology Breaking the Wall of Hydrogen Energyssä. Palkinto oli 500 euroa, mutta mainetta ja markkinointia syntyi varmasti paljon enemmän edestä. Kuva: Falling Walls Foundation

Falling Wallsissa tulivat helposti mieleen muinaiset työvuoteni radion uutis- ja ajankohtaistoimittajana, jolloin 60 sekuntia oli jo pitkä juttu. Lääkärikonferensseissa tällainen rivakka ajankäyttö ei ole harvinaista, mutta myös muiden alojen olisi syytä ottaa oppia.

Odotukset olivat korkealla ja sanottakoon nyt heti, että ne täyttyivät pitkälle. Minulle jäi se käsitys, että myös kaksi muuta liiton ja EUSJAn stipendiaattia, Raili Leino ja Leena Filpus, olivat samaa mieltä. Jotakin tasosta kertonee sekin, että konferenssin kyselyn mukaan 90 % osanottajista aikoo tai ainakin haluaisi tulla seuraavanakin vuonna.

Suurin osa puhujista oli eri luonnontieteiden edustajia ja pysyi riittävän konkreettisella tasolla jopa kosmologiaa käsitellessään. Yhteiskuntatieteilijänä jouduin taas surulla panemaan merkille, että muutamat sosiaalitieteiden edustajista eivät olleet tajunneet tilaisuuden luonnetta, vaan pyörittelivät melko abstraktia sosiologiafraseologiaa ilman konkreettisia ratkaisuehdotuksia.

Näin nopearytmisen tilaisuuden seuraaminen vaatii tietysti hyvää keskittymistä, mutta toimittajallehan tämä oli kuin hienosti katettu de-luxe seisova pöytä. Hinnan, laadun ja määrän suhde oli kohdallaan. Jutunaiheita tarjoutui satamäärin. Mutta riemastuttavaa uusien asioiden oppimisen tunnetta riitti koko ajaksi myös henkilökohtaisella tasolla. Olihan asiantuntijakirjo tosiaan laaja ja oudoistakin tieteenaloista saa myös aineksia ja vertailukohteita omaan työhön, vaikka se painottuisi muihin teemoihin.

Tosi runsas sisältötarjonta

Päätapahtuman aattona järjestettiin kaksi osittain päällekkäistä Falling Walls tapahtumaa: Lab ja Ventures. Lab-tapahtuman 100 nuorta tutkijaa saivat kolme minuuttia aikaa esitellä lähinnä idea-asteella olevaa tutkimustaan. Esiintyjät oli valittu yli 1300 hakijasta, ja karsintakierroksia oli pidetty 28 maassa.

Ventures-tapahtuma on slush-tyyppinen nuorten start-up-yritysten esittely, jossa puheaikaa oli kullakin kymmenen minuuttia. Paristakymmenestä yrityksestä finalistien joukkoon pääsi muun muassa sähkökäyttöinen lennokki eli drooni, joka alkuvaiheessa kuljettaa tavaraa, mutta myöhemmin jopa ihmistä.

Falling Walls – tapahtuman tärkeimpänä päivänä eli itse seminaarissa maineikkaimmat puhujat kertoivat uusimmasta tutkimuksesta muun muassa seuraavilta aloilta:

  • Verkkohyökkäykset, digitaalinen demokratia
  • Koneäly, neurokoulutus, museot
  • Avaruus, pimeä kosmos
  • Siirtolaisuus, kulttuuriristiriidat
  • Geenikirurgia, infektiotaudit
  • Hiili, vesiturvallisuus

Merkittävä osa yrityshankkeista oli terveydenhoidon alalta: teemoina diabetes, autoimmuunitaudit, syöpä, Parkinsonin tauti ja näköongelmat. Useat start-upeista rakentuivat energia-, ympäristö-, ja turvallisuusteemojen ympärille.

Lopuksi muutamia tiedeuutisia tämän Falling Wallsin rikkaasta tarjonnasta:

Falling Labin voittajat

Labin voittaja oli sveitsiläinen Sabrina Badir, joka on kehittänyt laitetta ennenaikaisen synnytyksen riskin tunnistamiseen. Kanadalainen Lian Willets esitteli menetelmän, jolla eturauhassyöpä voidaan diagnosoida veripisarasta. Israelilainen Shani Elitzur kehittää turvallisempaa ja kysyntään perustuvaa vetyakkutuotantoa, joka pohjautuu alumiinin ja veden reaktioon.

Biohajoava kudosliima

Ventures-kilpailun ”Science Start-­up of the Year 2015” palkinnon voitti saksalainen Medical Adhesive Revolution, jonka tuotteen esitteli Marius Rosenberg. Yritys on kehittänyt synteettisen, biohajoavan kudosliiman, jolla suurenkin leikkaushaavan voi sulkea ja joka samalla tyrehdyttää liiallisen verenvuodon. Tuote on tulossa lähiaikoina markkinoille. Asia on tärkeä, sillä leikkausten haittavaikutukset maksavat usein enemmän kuin itse operaatio, ja useimmiten haittavaikutukset liittyvät verenvuotoihin.

Diabeteksen omahoito

Diabeteksen omahoito on tunnetusti vaikeaa, ja sairauteen kuolleisuus korkeaa. Saksalaisen tutkimuksen mukaan 60–70 % ei pysy hoitotavoitteissaan. Peppermint-yhtiö kerää verkossa olevan Esysta-portaalin kautta tietoa insuliinikynänsa käytöstä. Seuranta- ja hälytystiedot välittyvät lääkärille ja sukulaisille. Systeemi on jo käytössä, ja Saksan sairausvakuutusjärjestelmä maksaa kulut, koska hyöty on niin ilmeinen ja sokeritautisten elämänlaatua parantava. Yhtiöllä on suunnitelmia laajentaa järjestelmää koko EU:n alueelle.

Infektiot kuriin

Texasilainen Nobel-palkittu Bruce B. Beutler arvioi, että immuniteetin ja infektioiden perusluonne saadaan kartoitettu muutaman vuoden sisällä, ja sen jälkeen aletaan ymmärtää paremmin tätä ihmiskunnan suurinta tappajaa, samoin kuin myös autoimmuunitauteja, jotka ovat varsinkin länsimaissa yleistyneet nopeasti.

Musiikkia aivoille

Northwestern Universityn neurofysiologi Nina Krausin kehittämällä neurofysiologisella testillä voidaan ennustaa lasten lukutaitoa jo kauan ennen kuin he oppivat lukemaan. Köyhissä perheissä lasten oppimiskyky on tavallista heikompi. Hyvin varhaisessa iässä aloitettavalla musiikin opetuksella voidaan ihmisen kommunikaatiokykyjä ja lukutaitoa parantaa koko elämän ajaksi, ja näin ehkäistä heikon sosiaalitaustan vaikutuksia.

Suprajohteista ilmastohyötyä

Wolfgang Ketterle (oikealla) sai Nobelin palkinnon vuonna 2011 ”Bose-Einsteinin kondensaatista”. Hänen tutkimuksensa koskevat materiaalin olomuodon muutoksia lähellä absoluuttisen nollapistettä. Alustuksessaan hän havainnollisti tutkimuksiaan lego-palikoiden ja kananmunien avulla.  Kuva: Falling Walls Foundation

Wolfgang Ketterle (oikealla) sai Nobelin palkinnon vuonna 2011 ”Bose-Einsteinin kondensaatista”. Hänen tutkimuksensa koskevat materiaalin olomuodon muutoksia lähellä absoluuttisen nollapistettä. Alustuksessaan hän havainnollisti tutkimuksiaan lego-palikoiden ja kananmunien avulla. Kuva: Falling Walls Foundation

Nobel-palkittu Wolfgang Ketterle MIT:stä muistuttaa sähkönjakelun merkityksestä. Hän ehdottaa, että suprajohdintekniikkaa otettaisiin enemmän käyttöön sähköverkoissa. Siten voitaisiin säästää 10 % siirtohäviöiden vähetessä.

Tesla taivaalla

Daniel Wiegandin Lilium Aviation kehittää sähkökäyttöistä automaattilennokkia, jota tuomaristo kuvaili ”Teslaksi taivaalla” ja piti yrityksen mahdollisuuksia erittäin suurina. Lilium aikoo tuoda prototyypin markkinoille jo 2019. Sähköjetti toimisi nykytekniikalla ja 150 kg akkumäärällä. Se kykenisi pystysuoraan nousuun. Kehitysbudjetti on 20 miljoonaa ja koneen hinta 300 000 euroa.

Drone-polttoaine

Moskovassa At energy llc kehittää parempaa polttoainejärjestelmää kasvavaan pienoishelikopterikantaan (drones). Membrane-electrode –pohjaiset polttokennot ovat halvempia, tehokkaampia, pitkäikäisempia, helpommin kuljetettavia, ja toimivat jopa -40 asteen pakkasessa. Niiden avulla dronet pysyvät ilmassa 7-11 tuntia tavallisen parin tunnin sijasta. Yllättävää kyllä, tätä varmaan myös sotateollisuutta kiinnostavaa tuotetta kehitetään yhteistyössä amerikkalaisten kanssa.

Junaonnettomuuksia vähemmäksi

Euroopassa tapahtuu 1¬-2 junatörmäystä päivässä. Saksalainen ”Intelligence on wheels” on hajautettu junien valvonta- ja onnettomuuksien estojärjestelmä, joka pohjautuu samaan ideaan, joka on käytössä lentoliikenteessä. Se täydentää nykyistä junaverkon keskitettyä järjestelmää ja toimii sitä tehokkaammin, mitä useampaan junaan se asennetaan. Itsenäinen junayksikkö lähettää paikkatietonsa kaikille lähellä oleville junille. Nykyinen keskitetty eurooppalainen systeemi on paljon kalliimpi, eikä kykene estämään kaikkia törmäyksiä. Keksintöä on tarjottu myös suurille yrityksille, mutta esim. Siemens ei halunnut, koska se myy itse paljon kalliimpaa systeemiä.

MATKALLA MAAILMALLA

Arja-Leena Paavola: Oikeusmurhan jäljet Rouenissa

ESSEE

Elina Hiltunen: Mahdoton tulevaisuuden ennustaminen?

Kolumni

Salla Nazarenko: Keskiluokan korpivaellus

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin