Nopeaa tutkimustietoa päätösten pohjaksi

Visa Noronen

”Yhteiskuntapolitiikan valmistelun, päätöksenteon ja toimeenpanon tulisi perustua tutkittuun tietoon”, linjaa valtioneuvosto. Kiivaasti muuttuvassa maailmassa asiat etenevät kuitenkin joskus nopeammin kuin korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tapahtuva normaali tutkimus. Viime vuosina valtio on siksi varannut kasvavan määrän rahaa tutkimuksiin ja selvityksiin, joilla haetaan vastauksia välittömiin tietotarpeisiin. Tänä vuonna tuo siivu on 10,4 M€.

Tietotarpeet eivät myöskään kunnioita hallinnon rajoja. Siksi juuri tuo potti on varattu tutkimukseen, joka ei jää vain yhden ministeriön käyttöön. Haettu tieto on usein hyvin käytännönläheistä, jonka toivotaan hyödyttävän myös muuta tutkimusta. Nämä tutkimushankkeet ovat hyvin nopeita, kestoltaan 2 kuukaudesta 3 vuoteen.

Parempaa viestimistä

IMG_1272-pieni

Erityisasiantuntija Risto Alatarvas valtioneuvoston kanslian politiikka-analyysiyksikössä vauhdittaa ministeriöiden rajojen yli tehtävän tutkimuksen viestintää. Hankitun tiedon on vaikutettava ja siihen tarvitaan viestintää.

Valtioneuvostolla on myös ollut keskeinen tarve parantaa näistä tutkimushankkeista viestimistä. Tämä on yksi syy, miksi Risto Alatarvas liittyi viime vuonna valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta vastaavaan joukkoon. Alatarvaalla on takana pitkä kokemus Suomen Akatemian tiedottajana, joten tutkimusviestinnän haasteet ovat hyvin tuttuja.

Alatarvaan työ on alkanut perusasioista. Verkkosivu tietokayttoon.fi on pitänyt ensin saada kuntoon, uutiskirje kunnolla käyntiin. Tavoitteet ovat silti luonnollisesti paljon laajemmat. Valtioneuvosto hankkii uutta tietoa nimenomaan hyödynnettäväksi. Hyötyä tiedosta on vasta, kun se leviää tutkijan kirjoituspöydältä vaikuttaviin kabinetteihin. Tutkimushanke tulee hyväksyttyä toteutettavaksi vain, jos sen toteuttajalla on kertoa, miten tutkimus saadaan vaikuttamaan päätöksentekoon. Viestintäsuunnitelman on osoitettava, miten tieto saadaan jaettua ja vuorovaikutus käyntiin vaikkapa virkamiesten kanssa tehtävien työpajojen ja mediaviestinnän kautta.

Alatarvas pitää esimerkkinä hyvästä viestinnästä keväällä julkaistua raporttia hybridisodankäynnistä. Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkijat selvittivät, mistä on kyse Venäjän harjoittamassa sodankäynnin muodossa. Kun tutkimus julkistettiin, siitä kerrottiin tehokkaasti toimittajille. Selvitys tuotti paljon otsikoita eri puolilla Suomea. Tieto tavoitti paljon tavallisia suomalaisia sekä päättäjiä. Tutkimustieto pääsi vaikuttamaan.

Kerrottavaa yliopistojen viestintäväelle

Suurin osa tutkimuksista ja selvityksistä tehdään edelleen yliopistoissa. Koska hankkeet ovat hyvin käytännönläheisiä, ne usein kiinnostavat tiedotusvälineitä ja antavat hyviä juttumahdollisuuksia toimittajille. Yliopiston viestinnän on kuitenkin itse huolehdittava, että toimittajat saavat tiedot meneillään olevista selvityksistä voidakseen niin halutessaan kertoa niistä. Tiedot meneillään olevista tutkimuksista löytyvät verkkosivulta www.tietokayttoon.fi.

Suuret tutkimuslinjat päätetään kerran vuodessa ja syksyllä on aika hakea seuraavan vuoden päätutkimushankkeita. Koska maailman tapahtumat etenevät kuitenkin omassa aikataulussaan tutkijoiden rytmistä välittämässä, käynnistää valtioneuvosto uusia pikatutkimushankkeita vuoden ympäri – tietotarpeen mukaan. Ajantasainen lista käynnissä olevista tutkimushankkeista löytyy myös valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan verkkosivulta.

Esimerkkejä suunnitelmista tämän vuoden tutkimushankkeiksi

• Mikä on työvoimapolitiikan vaikuttavuus pitkän aikavälin työllistymiseen? 200 000 euroa
• Miten elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä sekä niiden toimintaedellytyksiä parannetaan? 260 000 euroa
• Millaisia tukitoimia omaishoitajat tarvitsevat selviytyäkseen omaishoitajan tehtävässä? 150 000 euroa
• Millä energiapolitiikan ja eri sektorien toimilla saavutamme EU:n 2030 energia- ja ilmastopaketin tavoitteet? 1 000 000 euroa
• Millaisia vaikutuksia robotisaatiolla ja automatisaatiolla on Suomen kansantalouteen ja millaisia edistämistoimia tarvitaan? 150 000 euroa
• Miten kokonaismaanpuolustuksen konsepti ja lainsäädäntö ovat kehittyneet Pohjois-Euroopassa? 60 000 euroa
• Miten varmistetaan hallittu maahantulo, tehokas turvapaikkaprosessi ja hyvä kotouttaminen kaikissa olosuhteissa? 300 000 euroa
• Mikä on ollut Suomessa kansainvälisellä rahoituksella toteutetun tutkimustoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus? 100 000 euroa

MATKALLA MAAILMALLA

Arja-Leena Paavola: Oikeusmurhan jäljet Rouenissa

ESSEE

Elina Hiltunen: Mahdoton tulevaisuuden ennustaminen?

Kolumni

Salla Nazarenko: Keskiluokan korpivaellus

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin