”On luksusta olla vakituinen tiedetoimittaja”

Teksti: Tuula Koponen

Kuvat: Pentti Väistö

Unkarin tiedotusvälineistä valtaosa on oikeistopopulistisen hallituksen kontrollissa. Se näkyy myös tieteestä kirjoitettaessa. Esimerkiksi geenimuuntelun mahdolliset hyödyt sekä Unkarin ja Suomen kielisukulaisuus ovat hallitusmyönteiselle medialle herkkiä aiheita.

Indexin tiedetoimittaja Csaba Molnár kirjoittaa myös Élet és Tudomány -tiedelehteen.

”En käytä edes sanaa media, vaan propagandakoneisto”, kuvaa Unkarin hallitusta lähellä olevia tiedotusvälineitä tiedetoimittaja Csaba Molnár.

”Ne eivät kerro faktoja vaan hallituksen kannanottoja ja mielipiteitä.”

Molnár on koulutukseltaan biologi ja työskentelee index-hu -uutisportaalissa, joka on verkkolehdistä Unkarin suurin ja onnistunut säilyttämään riippumattomuutensa. Indexillä on noin sata toimittajaa ja seitsemän hengen tiede- ja teknologiatoimitus. Jokainen tiedetoimittaja kirjoittaa myös muita juttuja ja taittaa sivuja.

”Kaikki tekevät ihan kaikkea”, Molnár tiivistää unkarilaisen tiedetoimittajan arjen.

Hallitusta tukeva media säätiöitiin loppuvuodesta 2018. Keski-Euroopan lehdistö- ja mediasäätiö (Közép-Európai Sajtó és Média Alapítvány, KESMA) sai haltuunsa lähes 500 eri tiedotusvälinettä, esimerkiksi kaikki verovaroin rahoitettavat mediat, valtakunnalliset radioasemat ja paikallislehdet.

Keskittämällä oman mediansa saman katon alle Unkarin hallitus haki säästöjä. Käytännössä uudistus näkyy esimerkiksi siten, että kaikkien 16 maakuntalehden etusivut saattavat olla täsmälleen samanlaisia. Arkoja aiheita, esimerkiksi politiikkaa koskevat jutut tulevat samalta ”tehtaalta” valmiiksi ”oikoluettuina”.

”Me onneksi voimme kirjoittaa aivan kaikesta parhaaksi katsomallamme tavalla, vaikkapa myönteisen jutun geenimuuntelusta, kunhan siihen on tieteellinen peruste, Csaba Molnár sanoo.

Geenimuuntelu jakaa esimerkiksi EU-maita; Unkari suhtautuu siihen hyvin kriittisesti ja on kieltänyt geenimuunneltujen kasvien viljelyn maillaan.

Molnárin mukaan indexin tiedeaiheista suosituimpia ovat ilmailua, astronomiaa – ja matematiikkaa koskevat jutut. Unkarissa matemaattis-luonnontieteelliset alat ovat arvostettuja, ja yli sata vuotta sitten perustettu matematiikkalehti KöMal ilmestyy yhä.

Unkarissa on useita tiedelehtiä, esimerkiksi unkarinkieliset versiot GEO- ja National Geographic –lehdistä sekä viikkolehti Élet és Tudomány, johon Molnár itsekin kirjoittaa.

Unkari kirjoittaa ylväämpää historiaa

Myös unkarin kuuluminen suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen on politisoitunut aihe, ja siitä on tullut pääministeri Viktor Orbánin kaudella ”epäkansallismielistä”. Hallitusmediassa on esitetty väitteitä, että jos kielisukulaisuus olisi totta, myös kansojen pitäisi olla samaa alkuperää. Tämä ”alkuperä” ei taas sovi suosittuun tulkintaan, jonka mukaan unkarilaiset periytyvät idän soturikansoista: hunneista ja skyyteistä.

Pääministeri Orbán tiivisti hallituksensa käsityksen kielisukulaisuudesta vieraillessaan Kirgisiassa 2018.

”Elämme Unkarissa, olemme unkarilaisia, puhumme Unkaria, ja kielemme on ainutlaatuinen ja erikoinen, sukua turkkilaiskielille”, Orbán sanoi, ja häntä siteerattiin laajasti Unkarin mediassa.

Unkarin oikeistopopulistinen hallitus kirjoittaa itselleen vaihtoehtoista, ylväämpää historiaa. Suomalais-ugrilaisuus nähdään alun perin Habsburgien ja myöhemmin kommunistien keksintönä.

”Lopulta olin yksin tiedetoimituksessa”

”On luksusta olla vakituinen ja riippumaton tiedetoimittaja tämän päivän Unkarissa”, sanoo Unkarin tunnetuin tiedetoimittaja ja kirjailija István Palugyai.

Palugyai tietää, mistä hän puhuu. Hän työskenteli jo kommunistikaudella tiedetoimittajana Magyar Hírlap-lehdessä ja oli perustamassa Unkarin tiedetoimittajien järjestöä 1990-luvun alussa, Hän on toiminut aktiivisesti myös EUSJA:ssa.

Eläkkeellä ollessaan István Palugyai kokosi kirjaksi tärkeimpiä tiedehaastattelujaan. Hän myös avustaa ilman palkkiota pientä Rádió Bézc -nettiradiota.

Kun Magyar Hírlapin linja muuttui oikeistoradikaaliksi, Palugyai siirtyi Unkarin suurimaan päivälehteen, vasemmisto-liberaaliin Népszabadságiin, jonka tiedetoimitusta hän johti 27 vuotta.

”Aluksi vain tilasin ja käsittelin muiden juttuja. Lopulta olin tiedetoimituksessa yksin ja kirjoitin kaiken itse”, hän kertoo.

Népszabadság päätyi lopulta pääministeri Orbánin bulvaaniksi tiedetyn itävaltalaisen sijoittajan Heinrich Pecinan käsiin, ja lehti lakkautettiin ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta syksyllä 2016, vain kuukausi sen jälkeen, kun Palugyain tiedetoimittajan pesti oli päättynyt.

Tiedetoimittajan työnsä ohella Palugyai opetti vuodesta 2008 lähtien tiedejournalismia budapestilaisessa ELTE-yliopistossa (Eötvös Loránd Tudományegyetem). ELTE oli ainoa itäeurooppalainen yliopisto, jossa voi suorittaa tiedetoimittajan tutkinnon.

”Hallitus lopetti senkin, tarpeettomana. Jäin eläkkeelle ja olen nyt vapaa, István Palugyai naurahtaa esitellessään uutta kirjaa, johon hän on koonnut uransa tärkeimpiä tiedeaiheisia haastatteluja.

Tiedetoimituksilla ei ole tulevaisuutta

István Palugyai on nykyään Unkarin tiedetoimittajien yhdistyksen kunniapuheenjohtaja. Indexin toimittaja Csaba Molnár oli yhdistyksen jäsen syksyyn 2016 asti. Hän ”vetäytyi hiljaa syrjään”, koska politiikka jakoi myös yhdistyksen.

”Yritimme sorvata julkilausumaa puolustaaksemme Népszabadságin toimittajia, mutta sitä ei saatu kasaan, koska osa jäsenistä oli sitä mieltä, että lehti joutikin lakkauttaa”, Molnár perustelee lähtöään.

Yhdistyksessä on vajaat 50 jäsentä, joista aktiivisia on kymmenkunta.

”Tiedetoimituksilla ei ole tulevaisuutta Unkarissa. Jos jollain tiedotusvälineellä on sellainen, se on laatumedia”, Molnár sanoo.

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin