Onko kannabiksesta lääkkeeksi?

Teksti ja kuvat: Teuvo Peltoniemi

Valencian EFIC-kipukongressissa toimittajalle silmiinpistävää oli lääkekannabiksen ankara lobbaus. Isoja näyttelyosastoja oli tuonut kolme kannabisvalmisteita markkinoivaa yritystä: Almiral, Spectrum Therapeutics ja Tilray. Niillä on tehtaita mm. Saksassa ja Kanadassa. Viiteen kannabislääkeyritysten kustantamaan esitelmäsessioon oli tungosta. Myös opioidit olivat kongressissa paljon esillä, mutta ne ovatkin kivunhoidon peruslääkkeitä.

Lääkekannabisuutisointia Englannissa. Kuva EFIC-kongressissa puhuneen Arun Bhaskarin esitelmästä.

Helsingin Kipupoliklinikan ylilääkäri, professori Eija Kalso pitää kannabisvalmisteita periaatteessa mielenkiintoisena mahdollisuutena. ”Mutta niiden vaikuttavuudesta on niin vähän tietoa, että käyttö pitäisi rajata erikoissairaanhoitoon.” Hän muistuttaa, että monet kannabisvalmisteet ovat kuitenkin päihdyttäviä ja riippuvuutta aiheuttavia: ”Näitä ongelmia kehittyy merkittävästi nimenomaan kroonisille kipupotilaille. Kannabishoitoa pitäisi antaa vain monialaisissa kipuklinikoissa, joissa on valmius arvioida sopivat potilaat, seurata heitä, ja myös kantaa vastuu potilaan jatkohoidosta.”

Tutkimusnäyttö markkinoilla olevista valmisteiden tehosta näyttääkin olevan vielä varsin vajavaista, vaikka tutkimuksia on paljon käynnissä. Pain-tiedelehden katsaus osoittaa, että kannabisvalmisteilla pitää hoitaa yli 20 potilasta ennen kuin löytyy yksi, joka saa niin hyvän hoitotuloksen, että kivut vähenevät kolmanneksella. Sen sijaan parhailla nykylääkkeillä saadaan jo 3-4 potilaan ryhmästä yhden kivut puolitettua, eli niiden teho on ihan eri luokkaa.

Lääkekannabis ohituskaistalla

Professori Eija Kalso sanoo, että hänen suurin ihmetyksen aiheensa on, että nyt ollaan ajamassa kannabisvalmisteita lääkkeeksi lobbareiden, populistipolitiikkojen ja aineen käyttäjien voimin, mutta ilman samoja laajoja tutkimus- ja kokeiluvaatimuksia, joita lääkkeille muuten on asetettu. Saksassa ja Tanskassa poliitikot ajoivat kannabiksen lääkkeeksi lääkärikunnan vastustuksesta välittämättä.

”Mutta nyt kannabikselle vaaditaan ohituskaistaa. Sitä ei voi hyväksyä. Kyseessä on kokeellinen hoito, jota pitäisi antaa vain yliopistosairaaloissa”, Kalso korostaa.

Ohituskaista näyttää toimivan hyvin, sillä yli puolet EU-maista on hyväksynyt lääkekannabiksen käytön. Säädökset kuitenkin vaihtelevat niin paljon, että kaikissa niistä kannabishoitoa ei välttämättä tarjota käytännössä.

Italialainen biokemian professori Mauro Maccarrone esiintyi Arminal-yhtiön kustantamassa paneelissa. Hän on ymmärtäväisempi kannabislääkinnälle, mutta katsoo, ettei se tällä hetkellä voisi oikeasti korvata nykyisiä kipulääkkeitä. Hän uskoo kuitenkin, että se tulee nykyisten kipulääkkeiden rinnalle ainakin syöpähoidossa. ”Ei ole yhtä kannabista, vaan hyvin monenlaisia eri aineita”, hän korostaa ja haluaisi enemmän valistusta viihdekäyttäjille ja lisäkoulutusta lääkäreille: ”Enemmän kuin kannabislääkkeistä, olen huolissani kannabiksen viihdekäytöstä, koska silloin ei oikeasti tiedetä edes, mitä aineet sisältävät ja miten niitä pitäisi käyttää ilman haittoja”, hän lisää.

Italialainen biokemian professori Mauro Maccarrone uskoo kannabislääkinnän olevan tarpeen ainakin syöpähoidossa, mutta muu käyttö vaatii tutkimuksia.

Israelissa kannabislääkkeitä on saanut käyttää jo yli 12 vuoden ajan. Sikäläinen kipulääkäri Silviu Brill käyttää niitä hoidossa, mutta muistuttaa, etteivät ne ole halpoja: Israelissa yksi kuuri maksaa 600–800 euroa. Tohtori Brill arveleekin, että korvauksista voi syntyä pulma monessa maassa, jos sairausvakuutusjärjestelmät eivät halua ryhtyä kannabislääkkeiden maksajiksi.

The European Pain Federation EFIC on laatinut professori Winfried Häuserin johdolla kannabiksen lääkekäytöstä kannanoton, joka on hyvin varovainen. Siinä todetaan, että jos kaikki vakiintuneet hoitomuodot ovat epäonnistuneet, voidaan monitieteisen arvioinnin jälkeen kokeilla poikkeustapauksissa kannabispohjaisia lääkkeitä krooniseen kipuun. Niitä ei kuitenkaan pidä määrätä ollenkaan sellaisille potilaille, joilla on vahva opioidi- tai bentsodiatsepiinilääkitys.

Myöskään kipulääkäri Silviu Brill ei katso hyvällä silmällä kannabislääkintää ilman lääketieteellisiä rajoituksia. ”Kanada teki tässä suhteessa katastrofaalisen virheen, ja Kaliforniassa on jo yli miljoona lääkekannabiksen viihdekäyttäjää”, hän arvioi. Toisensuuntainen esimerkki löytyy Saksasta, jonne lääkekannabista tuottavat yritykset ovat EU:ssa erityisesti keskittyneet. Saksan terveydenhoidossa hoitopolitiikka on tiukka ja 60 % lääkekannabishakemuksista hylätään sillä perusteella, ettei sairauden hoito vaadi lääkekannabiksen käyttöä.

Israelilainen kipulääkäri Silviu Brill käyttää lääkekannabista työssään. Saksalainen professori Winfried Häuser johti EFIC:n varovaisen kannabislääkintälausunnon tekoa.

Kannabislääkkeet on hyvä bisnes ja lobbarit ahkeria

Kannabislääkkeiden tuotanto on ilmeisen kannattavaa tai ainakin odotukset suuria. Investoinnit ja yritysostot ovat olleet merkittäviä. Laillisen kannabiksen markkinoiden arvioidaan kasvavan noin 150 miljardiin dollariin viiden vuoden sisällä. Vastikään EU:n komissio hyväksyi cbd-kannabinoidi lääkkeen, tosin tiukin rajoituksin vaikea-asteisen epilepsian hoitoon. Lääke on jo ollut käytössä Yhdysvalloissa, jossa valmistajayhtiö kehuu saaneensa Epidiolex-lääkkeestä jo lähes 200 miljoonan dollarin tulot heti ensimmäisenä vuonna.

Professori Eija Kalso kertoo saavansa suunnilleen joka toinen päivä mainospostia kannabisfirmoilta. Lobbaus on voimallista myös EU-parlamentissa. ”Monissa maissa poliitikot kuuntelevat asiasta innostuneiden kannattajiensa ääntä, ja äänestävät sitten lääkekannabiksen puolesta. Sama tapahtui Yhdysvalloissa opioidien kanssa, ja huonostihan siinä kävi. ”

Teuvo Peltoniemi osallistui eurooppalaiseen, yli 3000 kipuasiantuntijan kongressiin Valenciassa syyskuussa 2019 EFIC:in, EUSJA:n ja tiedetoimittajain liiton tuella.

Lääkekannabikset – FAKTAA

Kannabiksen vaikutus perustuu kasvin kannabinoideihin, joita on löydetty toistasataa erilaista. Päihtymiseen merkittävin on THC. Kannabislääkkeitä on eri ryhmiä. Osa tiristetään hampusta suoraan, ja niissä on THC:ta ja CBD:tä. Toisista tislataan muita aineksia, ja kolmannet ovat kokonaan synteettisiä. Niiden ominaisuudet ja nimitykset vaihtelevat suuresti. Käytän tässä kuitenkin yksinkertaisuuden vuoksi kaikista lääkekannabis-sanaa, koska kemiallisesta koostumuksesta riippumatta niitä markkinoidaan kannabikseen liittyvin mielikuvin.

AMMATILLISTA KEHITTYMISTÄ

Riitta Oittinen: Pikakurssi vihapuheesta ohjaa varautumaan
Carita Pettersson: Äppi vihapuhetta torjumaan?
Sanna Kivimäki: ”Kielipoliisi” Riitta Suominen ohjaa kohti kielen käytettävyyttä
KIVUN HOITAMINEN PUHUTTAA YMPÄRI EUROOPPAA

Teuvo Peltoniemi: Onko kannabiksesta lääkkeeksi?
Teuvo Peltoniemi: Hyvä, paha ja väheksytty kipu
Ulla Järvi: Facebook-ryhmä laajeni kipupotilaiden yhdistykseksi
Kolumni

Salla Nazarenko: Korruption kätevyys ja kauheus
Kirjat

Pekka Wahlstedt: Matematiikasta vetävästi
Pekka Wahlstedt: Uudemman ajan television lapset
Pekka Wahlstedt: Säröjä Nobel-palkinnossa

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin