Tiedetoimittajien 10. maailmankonferenssi San Franciscossa

Oppia ja elämyksiä

Leena Rantajärvi

Kuvassa lintu istuu suuren kauniin kukan kukinnossa. Saksalainen arkkitehti ja insinööri Simon Schleider selittää: ”Lintu on kukan pölyttäjä. Kun se istuu kukinnon lehdelle, kukka nousee ylöspäin ja rullalla linnun alla oleva lehti aukeaa. Olemme tutkineet, miten tämä tapahtuu ja soveltaneet samaa tekniikkaa pystysälekaihtimiin.” Schleider pitää esitelmää Flexible architecture kansainväliselle tiedetoimittajien joukolle UC Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa lokakuun lopulla.
Saksalainen vetää poikkitieteellistä tutkimusryhmää, jossa on insinöörien lisäksi mukana muun muassa biologeja ja tekstiilialan tutkijoita. Ryhmä tutkii sitä, miten luonnossa esiintyviä mekanismeja voitaisiin hyödyntää suunnittelussa. Heitä kiinnostaa esimerkiksi se, voitaisiinko hyönteisten siipien kokoontaittuvuuden mekanismeja soveltaa vaikkapa katoksiin.

Ilmastomuutos lisää itsemurhia Intiassa

Ilmastonmuutos oli esillä sekä UC Berkeleyn yliopistoon tekemällämme päivän vierailuilla että esitelmissä itse tiedeviestintäkonferenssin kokouspaikalla San Franciscossa. Aihetta lähestyttiin myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta: Kuumuus vähentää työtehoa, herättää ihmisissä vihaa ja turhautuneisuutta ja lisää väkivaltaisuutta. Intiassa on havaittu itsemurhien määrän kasvavan lämpötilan noustessa.

Konferenssin lomassa ehti tutustua myös San Franciscon kukkulaiseen keskustaan. Lombard Street on ahkerassa käytössä.

Konferenssin lomassa ehti tutustua myös San Franciscon kukkulaiseen keskustaan. Lombard Street on ahkerassa käytössä.
Kuva: Leena Rantajärvi

Toisaalla pohdittiin, miten voitaisiin globaalein mittauksin varmistaa hiilidioksidipäästöjen väheneminen. Mikä neuvoksi, jos esimerkiksi Kiina kertoo todellista vähäisemmät päästöt? Päästömäärien luotettavaan havainnointiin on UC Berkeleyssä kehitteillä satelliittikuvien tulkintaan perustuva menetelmä.

Tutkimustuloksille inhimilliset kasvot

Tiedetoimittajien omassa paneelissa käytiin keskustelua siitä, miten saada tieteen tulokset ihmisten tietoisuuteen, ja vieläpä niin, että he niiden perusteella myös muuttaisivat käyttäytymistään. Sosiaalinen media on muuttanut tapaa ottaa vastaan tietoa. Paljon jää tietotulvan alle. Jotta tulokset edes saisivat julkisuutta, niitä kannattaa nostaa esiin esimerkiksi kansainvälisten konferenssien ja tapahtumien yhteydessä.
Tiedeviestinnässä korostetaan nyt sitä, että faktat on tärkeää liittää paikalliseen kulttuuriin ja ihmisten jokapäiväiseen elämään: tutkimustuloksille tulee antaa inhimilliset kasvot. Tärkeää on myös se, että asioista kerrotaan ratkaisukeskeisesti.

Yosemiten kansallispuisto on huippusuosittu

Ennen konferenssia me suomalaiset tiedetoimittajat suuntasimme parin päivän vierailulle Yosemiten kansallispuistoon, joka sijaitsee San Franciscosta kaakkoon Sierra Nevadassa. Puiston jylhät kalliot vesiputouksineen ja niittyineen houkuttelevat paikalle vuosittain 5 miljoonaa kävijää. Budjetti tulee osin liittovaltion budjetista, osin yksityisiltä rahoittajilta. Kansallispuistojen budjetti mahdollisesti pienenee Trumpin toimesta, mutta se ei ole Yosemitessa ongelma, koska Kaliforniassa on paljon rikkaita lahjoittajia. Alueelle on myös 30 dollarin sisäänpääsymaksu autoa kohden.

Jylhät kalliot, vesiputoukset ja vuoristoniityt tekivät koko retkueeseemme suuren vaikutuksen.

Jylhät kalliot, vesiputoukset ja vuoristoniityt tekivät koko retkueeseemme suuren vaikutuksen.
Kuva: Janne Rapola

Puiston laajuus on noin 300 0000 hehtaaria. Puistossa on 30 yöpymisaluetta aina teltta-alueista ja vaatimattomista mökkialueista puiston rajalla sijaitseviin hotellialueisiin.

Terassilla tukevien kaltereiden takana

Me yövyimme hotellissa kansallispuiston rajalla. Huoneissa oli terassit kauniiseen jokimiljööseen. Terasseja ympäröivät tukevat, pari metriä korkeat kalterit. Syynä lienee se, että kansallispuistossa elää noin 300–500 mustakarhua ja myös paljon susia.
Karhun ja ihmisen kohtaamisia sattuu usein, esimerkiksi vuonna 2016 noin 40. Puiston media- ja yhteiskuntasuhteiden päällikkö Scott Gediman ja vapaaehtoistyöntekijä Jamie Richards totesivatkin, että viestinnän suuri haaste on saada ihmiset ymmärtämään, etteivät he ole eläintarhassa vaan villissä luonnossa. Puistossa sattuu myös kivivyöryjä ja liikenneonnettomuuksia ja ihmisiä putoaa vesiputouksiin.
Viestinnällä yritetään myös vaikuttaa siihen, että kävijämäärä saataisiin jakautumaan tasaisemmin pitkin vuotta. Ruuhkaa on toukokuusta syyskuulle ja koulujen loma-aikoina. Sesonkien sunnuntaiaamuina kello 8–10 välillä puistoon on jopa kahden tunnin jonot.
Meidän käyntimme osui ideaaliin aikaan. Vesiputoukset eivät tosin olleet komeimmillaan, mutta ruska oli kaunis ja patikkaretkellä saattoi nauttia jylhistä maisemista kaikessa rauhassa. Puistosta lähtiessämme joku seurueestamme bongasi korkeassa jyrkänteessä pienen punaisen pisteen. Kyllä, se oli vuorikiipeilijä. Siinä konkretisoitui ihmisen pienuus luonnon edessä – mutta myös sinnikkyys, tai peräti sisu.

Muir Woodsin punapuualue sijaitsee San Franciscosta pohjoiseen. Vierailijoita kehotettiin hiljaisuuteen. Puut virittivät jutun kirjoittajan hartaaseen tunnelmaan.

Muir Woodsin punapuualue sijaitsee San Franciscosta pohjoiseen. Vierailijoita kehotettiin hiljaisuuteen. Puut virittivät jutun kirjoittajan hartaaseen tunnelmaan.
Kuva: Heikki Kuutti

Suuret kiitokset yhdistykselle innostavasta ja avartavasta matkasta ja matkamme vetäjille, Ulla Järvelle ja Mikko Myllykoskelle, erinomaisesta matkaohjelmasta 🙂

Leena Rantajärvi on ympäristöalan tiedeviestijä

Tiedeviestinnän konferenssi San Francisco 26.-30.10.2017

BRIDGING SCIENCE & SOCIETIES
Konferenssiin osallistui lähes 1500 viestijää yli 70 maasta.
Tiedetoimittajien 10. maailmankonferenssi

MATKALLA MAAILMALLA

Arja-Leena Paavola: Oikeusmurhan jäljet Rouenissa

ESSEE

Elina Hiltunen: Mahdoton tulevaisuuden ennustaminen?

Kolumni

Salla Nazarenko: Keskiluokan korpivaellus

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin