Populismi on yhä vailla teoriaa

Pekka Wahlstedt

Mitä on populismi? -kirjan kansi.

Jan-Werner Muller: Mitä on populismi? Niin&näin 2017.

Populismi on tämän ajan muotisana tai -leima, jota lähes kaikki politiikot ja politiikasta keskustelevat käyttävät ja lyövät vastustajiensa otsaan. Harvat kuitenkaan keskustelevat siitä, mitä populismi on ja tarkoittaa ja mistä se kumpuaa.

Jan-Werner Muller toteaakin, että populismista ei ole olemassa minkäänlaista teoriaa. Mitään varsinaista teoriaa populismin olemuksesta ei Mullerkään suppeassa kirjassaan esitä. Mutta hän hahmottaa populismia alistavasti siten, että muut voivat kehitellä luonnosta edelleen.

Kirjan lopusta löytyy ytimekäs ja selkeä johtopäätös, joka on kiteytetty seitsemäksi teesiksi populismista.

Traagisinta populismissa on, että se on sidottu edustukselliseen demokratiaan kuin varjo. Populistin lähtökohtana on, että hän edustaa todellista kansaa, jota kansasta vieraantunut eliitti johtaa harhaan.

Näin empiirisillä kansanäänestyksillä, joissa populisti jää tappiolle, ei ole populistille merkitystä. ”Todellinen kansa” on moraalinen ideaali ja ihannekuva, jonka populisti asettaa eliitin harhaanjohtamaa empiiristä kansaa vastaan.

”Todellinen kansa” on myös yksi ja yhtenäinen, ja populistille ei mikään ole vieraampaa ja vastustettavampaa kuin moniarvoisuus ja -kulttuurisuus.

Vaikka populismia ei demokratiasta saa kitkettyä pois, sitä voi hillitä ja rajoittaa. Demokratiaan kuuluva avoimuus, keskeneräisyys, keskustelu, kaikkien kuuleminen ja ymmärtämään pyrkiminen kuuluvat näihin aseisiin.

Ongelmana on, että nykydemokratiassa nämä ovat jääneet teknokratian ja talouden jalkoihin. Ongelmaa kärjistää asetelma, jossa sekä talous että teknokratia ovat varsin yksiäänisiä ja vaihtoehdottomia.

Pääkirjoitus
Ulla Järvi: Portto vai silpputyöläinen? Tutkijalta termit toimittajan suuhun

JUSSI VALTONEN: TIETEEN TOISTETTAVUUSKRIISI ON UHKA MYÖS TIEDEJOURNALISMILLE
Jussi Valtonen: Tiedeyhteisön ankarat kasvukivut
Jussi Valtonen: Kriittisyyttä myyntipuheisiin

DINOSAURUKSIA, IHMISIÄ JA KÄÄRMEITÄ
Maija Karala: Kuinka dinonäyttely syntyy?
Jukka Mikkonen & Jarkko S. Tuusvuori: Saunamatka Vienaan
Antti Koli: Käärmeet lehdissä ja luontokamerassa
ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Salla Nazarenko: Algoritmivallan hallinnassa nopeus on valttia
Helena Raunio: Energiamurros ja ilmastonmuutos yhdistävät – Journalisti loikkaa yli maiden rajojen

ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Pasi Kivioja: Tekoälyn peruskurssi kasvattaa mediakriittisiä kansalaisia
Mikko Suominen: Kaikki hyvä ei maksa – tutustu ilmaisohjelmiin!
Kolumni
Salla Nazarenko: Perustulo venäläiseen malliin

Näin sen luin
Sanna Kivimäki: Riippuu ja roikkuu…niin mistä?

Kirjat
Pekka Wahlstedt: Tutkijoilla näytön paikka parantaa tiedeviestintää
Pekka Wahlstedt: Robotteja syvemmältä
Pekka Wahlstedt: Teknisesti tekoälystä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin