Portto vai silpputyöläinen? Tutkijalta termit toimittajan suuhun

Ulla Järvi

”Jos historiantutkija nimittelee tutkimiaan naisia portoiksi ja huoriksi, niin tekee myös media”, totesi Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen.

Hän on itse yrittänyt varoa ilmaisemasta käsitystä seksityöntekijöistä ”huonoina naisina” tai ajatusta seksityöstä aina tekijäänsä vaurioittavana asiana. Hän onkin puhunut entisajan silpputyöläisistä, joille seksin myyminen oli yksi ansaitsemistapa vaikkapa pyykkäämisen ja kievarin piian työn rinnalla.

Kirsi Vainio-Korhonen kertoi tutkijan ja mediajulkisuuden suhteesta Tiedetoimittajain liiton Tieteen päivien seminaarissa tämän vuoden tammikuussa. Hänen viisaan puheenvuoronsa jälkeen olen itsekin jäänyt entistä herkemmällä korvalla kuuntelemaan tutkijoiden sanavalintoja. Puhutaanko rokotuskriittisyydestä vai rokotusvastaisuudesta. Puhutaanko vihapuheesta vai häiritsevästä palautteesta. Viljelläänkö populistien suosimaa vastakkainasettelua käyttäen termejä valtamedia ja vastamedia.

Meillä on verbaalisesti hyvin taitavia poliitikkoja, joiden jytkyt ja vatuloinnit jäävät elämään. Mutta eivät tässä sanapelissä häviä tieteentekijätkään. Myös huolimaton ilmaisu voi herättää turhaa pelkoa tai turhaa toivoa. Lääketieteilijän on esimerkiksi ilmaistava tarkasti, onko tulosten välinen ero merkittävä vai merkitsevä. Ilmastonmuutoskeskustelussa ero pelottelun ja aiheellisen huolen herättämisen välillä voi olla hiuksenhieno.

”Tutkimus pitää kirjoittaa MYÖS mediajulkisuus mielessä”, neuvoi Kirsi Vainio-Korhonen. Hän painotti, että jos historiantutkija kielenkäytössään ns. roiskii ja maalailee kuvatessaan menneisyydessä eläneiden ihmisten kurjia kohtaloita, samoin tekee myös media.

Tutkija ikään kuin antaa luvan liian suoriin ja räikeisiin tulkintoihin. Vaikka ihminen olisi elänyt kauan sitten, hän on silti ollut oikea elävä ihminen, joka ansaitsee tulla kohdelluksi kunnioittavasti.

Kun Vainio-Korhosen kirja Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa (SKS 2018) ilmestyi, tutkija oli miettinyt sanavalintojaan ja laati huolellisesti lehdistötiedotteen. Kirjan julkistamistilaisuus järjestettiin Turun Luostarinmäen Käsityöläismuseolla, ja toimittajille tarjottiin värikkäitä tarinoita, mutta muistutettiin tutkimuksen kohteiden inhimillisyydestä.

Jutuista tulikin maltillisia – otsikoista myöten:
YLE Uutiset 22.8.2018: Seksityö ei ollut pahasti leimaavaa 1800-luvun Suomessa – uutuuskirja kertoo tarinoita turkulaisista prostituoiduista, joille seksityö oli ”yksi elinkeino silpputöiden joukossa”.

Ilta-Sanomat 25.8.2018: Kirsi Vainio-Korhonen sanoo, että seksityöläisten arjesta saadut tiedot opettavat, että naiset olivat paljon muutakin kuin seksin myyjiä. He ovat äitejä, tyttäriä ja elättäjiä.

On tärkeää saada tiedotusvälineet kiinnostumaan tutkimuksesta, jossa ei luvata uusia paljastuksia historian suurmiehistä tai Suomen ”kohtalonhetkistä”. Tutkijan onkin hyvä miettiä etukäteen aiheelleen viestintästrategia, ja vaikeista asioista puhumista kannattaa harjoitella. Julkisuus ei etsi viimeisen päälle sliipattuja mediapersoonia, vaan asiantuntijoita, joilla on syvää tietoa, vakaumusta ja eettisesti harkittua sanottavaa.

Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa-kirjan julkistamistilaisuus järjestettiin Turun Luostarinmäen Käsityöläismuseolla kesällä 2018. (Kuva: Mikael Korhonen)

Pääkirjoitus
Ulla Järvi: Portto vai silpputyöläinen? Tutkijalta termit toimittajan suuhun

JUSSI VALTONEN: TIETEEN TOISTETTAVUUSKRIISI ON UHKA MYÖS TIEDEJOURNALISMILLE
Jussi Valtonen: Tiedeyhteisön ankarat kasvukivut
Jussi Valtonen: Kriittisyyttä myyntipuheisiin

DINOSAURUKSIA, IHMISIÄ JA KÄÄRMEITÄ
Maija Karala: Kuinka dinonäyttely syntyy?
Jukka Mikkonen & Jarkko S. Tuusvuori: Saunamatka Vienaan
Antti Koli: Käärmeet lehdissä ja luontokamerassa
ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Salla Nazarenko: Algoritmivallan hallinnassa nopeus on valttia
Helena Raunio: Energiamurros ja ilmastonmuutos yhdistävät – Journalisti loikkaa yli maiden rajojen

ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Pasi Kivioja: Tekoälyn peruskurssi kasvattaa mediakriittisiä kansalaisia
Mikko Suominen: Kaikki hyvä ei maksa – tutustu ilmaisohjelmiin!
Kolumni
Salla Nazarenko: Perustulo venäläiseen malliin

Näin sen luin
Sanna Kivimäki: Riippuu ja roikkuu…niin mistä?

Kirjat
Pekka Wahlstedt: Tutkijoilla näytön paikka parantaa tiedeviestintää
Pekka Wahlstedt: Robotteja syvemmältä
Pekka Wahlstedt: Teknisesti tekoälystä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin