Rajattoman ahneuden imelä kimmellys

Salla Nazarenko

salla-n-kolumni-1-2015

Tadzikistanin väestöstä suuri osa elää köyhyydessä. Nämä pikkutytöt myivät popcorneja Khovalingin kyläkeskuksen basaarissa maaliskuussa 2015. Kuva: Salla Nazarenko

 

Kävin maaliskuussa pitkästä aikaa Tadžikistanissa, maassa, jossa asuin reilut kymmenen vuotta sitten.

Kymmenessä vuodessa pääkaupunki Dušanbehen on noussut mm. uusi presidentinpalatsi, valtava kansalliskirjasto sekä maailman suurin teehuone. Iltavalaistuksessa keskusta on hetkittäin kuin köyhän miehen Las Vegas (Keski-Aasian itseoikeutettu Las Vegas on Kazakstanin pompöösi pääkaupunki Astana, sekin upporikkaan ja suuruudenhullun diktaattorin oma projekti).

Samaan aikaan toisaalla.

Pääkaupungin ulkopuolella ihmisten sähkönsaantia säännöstellään. Palkkatyötä on harvoilla, ja maata viljellään alkeellisin välinein vaikeakulkuisilla vuoristoseuduilla. Tulvat ja maanvyöryt uhkaavat satoa, nuoret miehet lähtevät vierastyöläisiksi Venäjälle. Kiitos ruplan romahduksen ja EU:n pakotteiden, monien vierastyöläisten tulot ovat romahtaneet. Rahat eivät riitä edes paluulippuun, saati perheen elättämiseen kotimaassa. Vuoristomaiseman kylien kauneus kätkee monta lohdutonta tarinaa.

Yritin ymmärtää presidentti Emomali Rahmonin sielunelämää, tuloksetta. Miksi ihminen, jonka omasta kansasta leijonanosa elää köyhyysrajan tuolla puolen, haluaa luksushotelleja, jättiläismäisiä teehuoneita –saati kirjaston, johon tuskin edes riittää täytettä? ”Ei meillä ole riittävästi kirjoja moiseen, lopulta sinne rakennetaan biljardisali ja sauna”, ivaili toimittajakollega presidenttinsä aivoituksia. Miksei hän halua ihmisille töitä, lämpimiä asuntoja, koulutusta, tulevaisuutta? Neuvostoliittoa tuskin voi kehua hyväksi järjestelmäksi, mutta moni muistaa ajat, jolloin palkka riitti normaaliin elämiseen.

Emomali Rahmonin omaisuudesta tiedetään vähän. Eurasianet.org – sivuston julkaisemat Wikileaks-sähkeet kuitenkin paljastavat sen, mitä paikalliset journalistit tietävät: suurin osa kaikesta kannattavasta liiketoiminnasta Tadžikistanissa kuuluu suoraan tai epäsuoraan presidentille tai hänen lähipiirilleen.

Myös Vladimir Putinin omaisuuden tiedetään olevan satumaista luokkaa. Muistamme samoin väkijoukkojen invaasion Ukrainan entisen presidentin Viktor Janukovitšin residenssiin: luksushuvilat, luksusautot, luksuselämän. Miksi mikään ei riitä silloin, kun ihmisen ahneudella ei ole karsinaa ja se saa velloa valtoimenaan? Mikä meissä saa toimimaan noin, muiden kustannuksella, niin helposti?
Meillä kohutaan Koneen entisen toimitusjohtajan Matti Ala-Huhdan lähes 70 000 euron kuukausieläkkeestä. On totta, että eläke on kohtuuttoman suuri. Kukaan, missään, ei tarvitse noin suuria kuukausituloja – ei silloinkaan, kun siitä verotetaan yli puolet.

Ero on kuitenkin siinä, että me tiedämme. Tiedämme, paljonko Ala-Huhta aikanaan tienasi, paljonko hän tienaa nyt. Tiedämme ainakin osapuilleen, missä Suomen rikkaat asuvat, missä he lomailevat ja miten he elävät. He osallistuvat keskusteluun. Björn Wahlroos taskuliinoineen saattaa ärsyttää monia, mutta me tiedämme hänestä paljon – ja hän puhuu avoimesti asioista, myös rahasta.

Maailma on sen sijaan täynnä valtioita, joiden johtajien satumaiset rikkaudet on kätketty sveitsiläisiin pankkeihin ja veroparatiiseihin, ja joiden kansalaiset näkevät nälkää.

Minä näen tässä eron hyvän ja huonon yhteiskunnan välillä. Hyvässä rikkaat ovat tilivelvollisia ja ahneudesta myös puhutaan. Huonossa ahneus asuu kultalautasella, muurien takana, palatsissa.

Pääkirjoitus
Ulla Järvi: Portto vai silpputyöläinen? Tutkijalta termit toimittajan suuhun

JUSSI VALTONEN: TIETEEN TOISTETTAVUUSKRIISI ON UHKA MYÖS TIEDEJOURNALISMILLE
Jussi Valtonen: Tiedeyhteisön ankarat kasvukivut
Jussi Valtonen: Kriittisyyttä myyntipuheisiin

DINOSAURUKSIA, IHMISIÄ JA KÄÄRMEITÄ
Maija Karala: Kuinka dinonäyttely syntyy?
Jukka Mikkonen & Jarkko S. Tuusvuori: Saunamatka Vienaan
Antti Koli: Käärmeet lehdissä ja luontokamerassa
ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Salla Nazarenko: Algoritmivallan hallinnassa nopeus on valttia
Helena Raunio: Energiamurros ja ilmastonmuutos yhdistävät – Journalisti loikkaa yli maiden rajojen

ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Pasi Kivioja: Tekoälyn peruskurssi kasvattaa mediakriittisiä kansalaisia
Mikko Suominen: Kaikki hyvä ei maksa – tutustu ilmaisohjelmiin!
Kolumni
Salla Nazarenko: Perustulo venäläiseen malliin

Näin sen luin
Sanna Kivimäki: Riippuu ja roikkuu…niin mistä?

Kirjat
Pekka Wahlstedt: Tutkijoilla näytön paikka parantaa tiedeviestintää
Pekka Wahlstedt: Robotteja syvemmältä
Pekka Wahlstedt: Teknisesti tekoälystä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin