Sankaritarinoista löytää joitakin toimittajia

Katri Karasma

Taru Anttonen & Milla Karppinen: Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille). Into 2018 (256 s.)
Elena Favilli & Francesca Cavallo: Iltasatuja kapinallisille tytöille : 100 tarinaa ihmeellisistä naisista. Suomentanut Maija Kauhanen. Kustantamo S & S (212 s.)
Ida Salminen & Riikka Salminen: Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa. Kustantamo S & S (278 s.)
Elina Tuomi: Itsenäisiä naisia : 70 suomalaista esikuvaa. Kustantamo S & S 2018 (156 s.)

Naissankareista on ilmestynyt Amerikasta saadun esikuvan mukaan buumi, jossa tarjotaan alansa ensimmäisistä tai maailmaa muuttaneista naisesikuvista lyhyitä elämäkertoja ihannoivaan sävyyn. Heidän vastoinkäymisensä esitetään myönteisessä muodossa. Kirjoissa ei ole paljoa toimittajia. Ammatti on sen verran uusi, että toimitustyön uudistajia ei vielä ole. Mutta on muuten ansioituneita ja huomiota herättäneitä toimittajia. Kirjoissa mainitaan Anna Politkovskaja, Nellie Bly (iltasatukirjassa) sekä Adelaide Ehrnrooth, Koko Hubara ja Maryan Abdulkarim (sankaritarinakirjassa). Koko Hubara on myös Ida ja Riikka Salmisen kirjassa.

Kuvataideopettaja Elina Tuomi kertoo esipuheessa, että hänen motiivinaan oli kirjoittaa nuoria lukijoita innostava kirja, jossa ”naiset ovat olemassa muutenkin kuin suhteessa miehiin tai perheeseen”. Ida ja Riikka Salminen määrittelevät maailman muuttamisen teoiksi, oivalluksiksi ja saavutuksiksi, jotka muistetaan vielä vuosien kuluttua. Ne voivat olla taidetta, keksintöjä tai tieteellisiä löytöjä, jotka avartavat käsityksiä maailmasta.

Elina Tuomi esittelee 70 suomalaisnaista, jotka sopivat esikuviksi. Heistä toimittajia tai kirjoittajia ovat Laura Eklund Nhaga (s. 1996), Minna Salami (s. 1978), Saara Särmä (s. 1975) ja Tekla Hultin (1864-1943). Minna Canthin hän mainitsee ensimmäiseksi itsenäisesti työskennelleeksi suomenkieliseksi naispuoliseksi toimittajaksi.

Minna Salami on kirjoittanut feministisiä lehtijuttuja ja blogeja tasa-arvosta. Tekla Hultin oli toimittaja, poliitikko ja ensimmäinen naispuolinen historiantohtori. Hän työskenteli Päivälehdessä, mitä pidettiin naiselle sopimattomana. Hänestä tuli ensimmäinen vakituinen naispäätoimittaja. Hänen mukaansa on nimetty aukio Kiasman ja Sanomatalon välissä.

Into-kustantamon kirjassa esitellään ensimmäiseksi journalistiksi Adelaide Ehrnrooth (1826-1905). Hän vaati sanomalehdissä naisille tasa-arvoisempaa asemaa, oikeutta koulutukseen ja ansiotyöhön sekä äänioikeutta. Hän on kirjoittanut ruotsiksi.

Koko Hubarasta kerrotaan, kuinka on kiusallista kuulla jatkuvasti kysymystä ”Mistä olet kotoisin?” Hän ei ole sen kauempaa kuin Vantaalta. Hän kaipaa kirjoja tytöistä, joilla on ruskea iho, niinpä hän perusti verkkosivuston Ruskeat Tytöt ja kirjoitti samannimisen kirjan.

Somaliassa 1982 syntynyt Maryan Abdulkarim on feministi ja perustanut rasismia vastustavan verkoston. Hänet tunnetaan YLEn Jälkiviisaat-ohjelman vakiokeskustelijana.

Henkilöesittelyt ovat tekstiltään Tuomen kirjassa yhden sivun pituisia, Innon kirjassa kaksi sivua ja Salmisilla neljä. Se tekee Salmisten kirjan innostavimmaksi, varsinkin kun esittelyt alkavat ”Olipa kerran” ja tyyli säilyy sen mukaisena.

Ensimmäistä naistiedetoimittajaa ei kirjoissa ole etsitty. Siinä journalisteilla ja historioitsijoilla on selvitettävää. Suomen tiedelehtien ja tiedetoimittajien historia on vielä kirjoittamatta.

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin