Säröjä Nobel-palkinnossa

Sanna Nyqvist: Räjähdemiehen perintö. Tammi 2019.

Viime vuonna sitten ilmestyi Massimiano Pucchilta kirja Kuinka voitetaan Nobelin palkinto. Kirjallisuudentutkija Sanna Nyqvist keskittyy kirjallisuuden Nobeliin, mutta Pucchin ja Nyqvistin kirjoista löytyy paljon samoja teemoja ja ajatuksia. Molemmat tuovat esiin tuohon pyhänä pidettyyn maailman merkittävimpään palkintoon liittyviä säröjä, ongelmia ja epäoikeudenmukaisuuksia.
Saajansa lähes jumalan asemaan korottava palkinto ei heijastakaan niin täydellisesti, yleispätevästi ja objektiivisesti totuutta kuin on uskottu. Palkintoon liittyy kulttuurellisia, kansallisia, taloudellisia ja sukupuolisia arvoja, intressejä ja ennakkokäsityksiä.
Tosin yksi murrettiin viime vuonna, kun palkinnon sai populaarikulttuurin edustaja, Bob Dylan. Tosin on hieman ironista, että vähäosaisia puolustavana protestilaulajana kuuluisuuteen noussut Dylan ei kieltäytynyt kunniasta. Aikoinaan kristilliseksi askeetikoksi ryhtynyt Leo Tolstoi kieltäytyi Nobelista palkintosumman suuruuden vuoksi, mutta miljonääri Dylan ei edes arvostellut miljoonapalkintoa sanallakaan.
Nyqvist nostaa esiin erityisesti sukupuoleen liittyviä epätasa-arvoisia asetelmia. Kirjallisuus on ollut naisten suosima taiteenlaji, koska naiset ovat voineet harjoittaa sitä kotonakin, eikä kirjoittaminen vaadi suuria taloudellisia resursseja. Jo 1800-luvun kirjailijakunnasta puolet oli naisia — silti tähänastisista sadasta neljästätoista Nobel-palkitusta vain neljätoista on ollut naisia
Naisten kirjoja pidetään vähempiarvoisina, koska niissä keskitytään ihmissuhteisiin ja muihin arkisiin aiheisiin. Miesten kirjoittamia miehistä kertovia kirjoja pidetään universaaleina ihmisyyden kuvauksina, ja naisten kirjoja vain subjektiivisina tunteiden purkauksina. Miehisyys on ollut kirjallisuuden arvon mitta.
Nyqvistin käsittemä kirjallisuus on kuitenkin muutenkin hyvin haastava ja muista Nobel-palkituista aloista poikkeava; ei vain siinä että kirjallisuus on ainoa taiteenlaji Nobelkilvassa, vaan myös sen vuoksi, ettö kirjallisuutta on vaikea arvioida — toisin kuin tiedettä- objektiivisesti, universaalisti ja puolueettomasti.
Kirjallisuus ja sen arvottaminen ovat sidoksissa kieleen, tulkintoihin, kulttuuriin, arvoihin ja kaikkeen inhimilliseen, eikä kirjallisuutta voi arvioida pelkästään länsimaisten mittapuiden mukaan. Lupaavaa onkin, että äskettäin — tämän kirjan jo nähtyä päivänvalon — Ruotsin Akatemia antoi lausunnon, jossa lupasi pyrkiä ulos länsi- ja mieskeskeisyydestä.

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)