Selkeästi ja sarkastisesti sivistyksen puolesta

Pekka Wahlstedt

Sari Kivistö & Sami Pihlström: Sivistyksen puolustus. Miksi akateemista elämää tarvitaan? Gaudeamus 2018

Tällä vuosituhannella akateeminen elämä on kokenut arvon alennuksen. Yliopistot ovat ahtaalla kun toisiaan seuraavat leikkaukset nakertavat alma materin perustaa. Myös mediassa erilaiset kokemusasiantuntijat ovat ottamassa tutkijoilta tilaa ja valtaa. Pätkätyöt ovat monen tutkijan arkea.

Yliopistoväki nousi äskettäin leikkauksia vastaan tavallisten duunareiden asein mielenosoituksilla ja lakkouhkauksilla.

Kirjoja yliopistojen ja akateemisen elämän puolesta on viime vuosina ehtinyt ilmestyä jo useampi, kuten Tuomas Heikkilän ja Ilkka Niiniluodon Humanistisen tutkimuksen arvo, Visa Heinosen, Jukka Kekkosen, Veli-Pekka Lehdon ja Heikki Patomäen Uusi yliopistolaki 2020 ja Pekka Kaupin Kahlittu yliopistomme.

Mitä uusia ajatuksia ja argumentteja Sivistyksen puolustuksella on tarjottavanaan?

Kirjoittajat toteavat, että heidän teoksensa on filofisempi ja periaatteellisempi ja kirja etsii humanistisen tutkimuksen arvoa akateemisen elämän pitkästä historiasta antiikin Platonista ja Aristoteleesta J.V. Snellmaniin. Uhmakkasti korjoittajat ilmoittavat olevansa – Snellmanin tavoin – jo moneen kertaan kuolleeksi ja kuopatuksi julistetun humboldtilaisen sivistysyliopiston puolella.

Taloudellistuminen ja teknistyminen ja niihin liittyvät nopeus ja pinnallisuus ovat tunkeutuneet jopa tiedeyhteisön pyhimmille alueille, julkaisukäytäntöihin. Lyhyet ja nopeat artikkelit ovat syrjäyttäneet pitkät, hitaat ja vaativat monografiat. Kirjassa onkin omistettu oma lukunsa monografioiden puolustamiselle. Myös historiasta ponnistavan humanistisen tutkimuksen pyhättöä kirjastoa ja lukemista nostetaan kunniaansa visuaalisen digitaalisen median rinnalle ja yli.

Kirjassa kuitenkin kerrataan myös paljon jo sanottua: tutkijan on pakko brändätä ja markkinoida itseään, twiitata ja menestyä sosiaalisessa mediassa. Tavallisesti politiikkaan liitetty populismi on myös tieteen riesa kun sujuvasanaiset maallikot kyseenalaistavat tutkittua tietoa esimerkiksi ravintoasioista ja rokotuksista televisiossa ja muissa suuren yleisön medioissa.

Tietysti kertaus on myös opintojen äiti – etenkin kun ei ole opittu juuri mitään. Kirja onkin selkeästi, jopa sarkastisesti, kirjoitettu, ja sitä ymmärtää mainiosti myös lukija, jolla ei ole kokemusta akateemisesta elämästä.

KONFERENSSEISSA – VANHAN NORMAALIN AIKAAN

Jessica Haapkylä: Merikonferenssi San Diegossa
Jari Mäkinen: Kolme aata ja Seattle (missä on monta syytä olla uneton)

MUSEOKIERROKSELLA JAPANISSA

Niklas Bengtsson: Ylevyyden ylistys – Tokion Kansallismuseo
Niklas Bengtsson: Japanilaista mediahistoriaa metsästämässä

Kolumni

Salla Nazarenko: Koronakriisi ja läskikammmo

TÄSTÄ RIITTÄISI PUHUTTAVAA…

Katri Karasma: Tiedonvälitys ongelmana äidinkielen opetuksen kehittämisessä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin