Suomen yliopistojen näkyvyys maailmalla neljän yliopiston varassa

Visa Noronen

Neljä yliopistoa tuottaa 80 prosenttia ulkomailla kaikista uutisista, joissa kerrotaan Suomen yliopistoista. Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Turun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto ovat ulkomaalaisissa verkkouutisissa Suomen näkyvimmat yliopistot. Määrällisesti kiinaksi uutisoidaan suomalaisista yliopistoista jo lähes yhtä paljon kuin englanniksi. Kaikki muut kielet ovat kaukana perässä.

Tiedeviestintätoimisto Mundis Communications on vertaillut Suomen yliopistojen kansainvälistä medianäkyvyyttä vuodelta 2016 eli sitä, kuinka monta uutista kustakin suomalaisesta yliopistosta on julkaistu ulkomailla muissa kuin vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa. Selvityksen kohteena olivat mediaosumat eri medioiden verkkosivuilla. Sivuilta haettiin uutisia, joissa mainittiin joku suomalainen yliopisto nimeltä. Lue tarkemmin täältä, miten selvitys tehtiin.
Eniten uutisia ulkomailla kirjoitetaan Helsingin yliopistosta, aivan kuten Helsingin yliopistosta kirjoitetaan eniten tutkimustulosuutisia Suomessa. Lue tarkemmin täältä aiemmasta yliopistojen kotimaan medianäkyvyyttä mittaavasta selvityksestä. Mediaosumien määrällä mitattuna neljä yliopistoa vastaa neljästä viidesosasta uutisista ulkomaalaisissa medioissa.


Graafi 1: Neljä yliopistoa vastaa 80 prosentista uutisista ulkomailla. Yliopistosta kertovien verkkouutisten absoluuttinen osuus kaikista ulkomailla julkaistuista uutisista, joissa mainitaan suomalainen yliopisto nimeltä.

On kuitenkin perusteltua suhteuttaa medianäkyvyyden määrää yliopistojen kokoon: Helsingin yliopistolta tuleekin odottaa kolme kertaa enemmän näkyvyyttä samaan suoritukseen kuin maakuntayliopistolta, joka on kooltaan vain kolmasosa Helsingin yliopiston koosta.
Suhteutettuna opiskelijamäärään Aalto-yliopistosta kirjoitetaan maailmalla lähes yhtä paljon kuin Helsingin yliopistosta. Osumia oli kummallakin vuodessa 1000 opiskelijaa kohti noin 500. Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Lapin yliopisto tuottivat vuodessa 200-300 mediaosumaa vuodessa 1000 opiskelijaa kohti. Kaikki muut yliopistot jäivät 1000 opiskelijaa kohti noin 100 mediaosumaan vuodessa.

Graafi 2: Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto tuottavat lähes yhtä paljon uutisia opiskelijamääriinsä suhteutettuna. Yliopistojen ulkomailla julkaistujen verkkouutisten määrä 1000 opiskelijaa kohti.

Kotimaassa muita enemmän uutisia tuottavat yliopistot pääsevät uutisiin myös yleensä ulkomailla muita useammin. Menestys ei kuitenkaan ole aivan suoraan verrannollinen. Esimerkiksi Aalto pärjää kokoonsa nähden muihin yliopistoihin verrattuna paljon paremmin ulkomailla kuin kotimaassa.


Graafi 3: Yliopistojen opiskelijamääriin suhteutetut uutismäärät ulkomailla ja kotimaassa suhteessa eniten uutisia opiskelijamääräänsä tuottaneeseen yliopistoon. Jos yliopisto on saanut arvoksi 100, se on tuottanut eniten uutisia suhteessa opiskelijamääräänsä ulkomailla tai kotimaassa. Jos yliopiston arvo on 25, se on tuottanut vain neljänneksen uutisia opiskelijamääräänsä verrattuna yliopistoon, jonka luku on 100.

Kiina on mediansa kasvun myötä noussut myös tiedeuutisten julkaisijana suurvallaksi. Suomen yliopistoista kertovia uutisia julkaistaan Kiinassa enemmän kuin missään muussa maassa. Yksi Kiinassa suosittu uutisaihe ovat mittaukset, jossa verrataan maailman yliopistoja. Vertailussa menestyneet suomalaisyliopistot näkyvät näin usein jutuissa.

Graafi 4: Maat, joissa on julkaisu ulkomailla eniten uutisia, joissa joku suomalainen yliopisto on mainittu.

Osana samaa muutosta kiina on noussut lähes englannin tasolle kielenä, jolla julkaistaan uutisia suomalaisista yliopistoista. Eurokielet kuten ruotsi, saksa ja venäjä ovat kaukana kiinan uutismääristä. Kiinan asema on noussut erittäin vahvaksi, vaikka mikään suomalainen yliopisto ei järjestelmällisesti julkaise suuria määriä uutisia kiinaksi.

Graafi 5: Kielet, joissa on julkaisu ulkomailla eniten uutisia, joissa joku suomalainen yliopisto on mainittu.

Kiinnostus kansainvälistä viestintää kohti on kasvanut viime vuosina suomalaisissa yliopistoissa. Aiempaa useampi yliopisto on esimerkiksi alkanut julkaista tiedotteitaan kansainvälisissä tiedetiedoteportaaleissa eli AlphaGalileossa ja EurekAlertissa.
On silti helppo nähdä, miten kansainvälistä näkyvyyttä voisi lisätä. Harvassa yliopistossa on vielä selvää käsitystä siitä, mistä pitäisi uutisoida kansainvälisesti ja tämän jälkeen järjestelmällistä tapaa tuottaa halutunlaisia uutisia ulkomaille. Tiedotteet jaellaan myös vain portaalien kautta ilman, että toimittajayhteyksiä rakennettaisiin järjestelmällisesti ja että valituille toimittajille ulkomailla tarjottaisiin heitä kiinnostavia aiheita.
Aasian nousu vaatii myös yliopistoja pohtimaan omia tarpeitaan idässä. Esimerkiksi Suomen korkeakoulujen viisi yleisintä ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kotimaata ovat Venäjä, Vietnam, Kiina, Nepal ja Intia. Aasiaan kohdistuva viestintä on silti edelleen vähäistä ja esimerkiksi kiinankielinen materiaali puuttuu lähes kokonaan. Lukukausimaksujen aikana Aasiaan suuntautuva viestintä on aiempaa tarpeellisempaa.

Näin selvitys tehtiin

Tavoitteena oli selvittää, miten eri yliopistot näkyvät uutisissa Suomen ulkopuolella. Selvityksessä laskettiin verkosta löytyvät uutiset, joissa oli mainittu joku suomalaisia yliopistoista nimeltä.
Yhteensä selvityksessä laskettuja uutisia oli noin 40 000. Yliopistojen keskinäisessä vertailussa uutisten yhteismäärä on noin 44 000, koska joissain uutisissa oli mainittu nimeltä kaksi tai useampi suomalainen yliopisto.
Haku kattaa suurimman osan eurooppalaisista kielistä, suurimmat aasialaiset kielet, turkin ja arabian. Jostain yliopistoista ei ollut saatavilla koreankielistä nimeä, mutta tämä ei vaikuta merkittävästi tuloksiin. Ei myöskään ole harvinaista julkaistuissa jutuissa, että yliopiston nimi on väärin kirjoitettu, mutta tämän osalta yliopistot ovat tasa-arvoisessa asemassa.
Hausta on jätetty Maanpuolustuskorkeakoulu pois, koska vastaavannimisiä laitoksia on maailmalla useita. Taidekorkeakoulun osalta luvut eivät myöskään ole luotettavia, koska sen englanninkielinen nimi ei ole suoraan suomesta käännetty. Näin ei ole varmuutta, mistä kielestä kolmannella kielellä uutisissa käytetty nimi on käännetty.
Uutisseurantapalvelun avulla otetiin seurantaan kaikki Suomen ulkopuoliset verkkouutissaitit 1.1.-31.12.2016 väliseltä ajanjaksolta. Tämän jälkeen lähteistä poistettiin tiedotejakelupalvelut, kuten BusinessWire, koska nämä tuottavat laajan määrän osumia, mutta vain saiteilla, joita kukaan ei käytännössä lue. Hausta poistettiin myös AlphaGalileo ja EurekAlert. Hausta on poistettu suuri määrä saitteja, jotka julkaisevat uutisfiidiä yliopistojen tiedotteita julkaisevilta verkkosivuilta, kun fiidillä ei ole yhteyttä saitin sisältöön eli fiidiä vain käytetään sivuston ilmaisena täyttenä. Tyypillinen tällainen poistettu saitti on poker.com, jossa fiidit pyörivät, mutta voidaan hyvin olettaa, ettei kukaan tule tällaiselle saitille lukeakseen tiedeuutisia.
Maksumuurien takana olevista jutuista etsittiin yliopistojen nimeä ja tutkimuksen tekemiseen liittyvää hakusanaa otsikosta ja ingressistä, kun taas ilmaisjutuista sanat haettiin koko jutuista.
Tarkkojen juttumäärien sijasta tuloksissa onkin keskeisempää suhtautua lukuihin suuntaa antavina ja vertailla niiden avulla yliopistojen tuloksia keskenään.
Selvityksessä käytetyt yliopistojen opiskelijamäärät perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin yliopistojen opiskelijamääristä vuonna 2015.

Pääkirjoitus
Ulla Järvi: Portto vai silpputyöläinen? Tutkijalta termit toimittajan suuhun

JUSSI VALTONEN: TIETEEN TOISTETTAVUUSKRIISI ON UHKA MYÖS TIEDEJOURNALISMILLE
Jussi Valtonen: Tiedeyhteisön ankarat kasvukivut
Jussi Valtonen: Kriittisyyttä myyntipuheisiin

DINOSAURUKSIA, IHMISIÄ JA KÄÄRMEITÄ
Maija Karala: Kuinka dinonäyttely syntyy?
Jukka Mikkonen & Jarkko S. Tuusvuori: Saunamatka Vienaan
Antti Koli: Käärmeet lehdissä ja luontokamerassa
ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Salla Nazarenko: Algoritmivallan hallinnassa nopeus on valttia
Helena Raunio: Energiamurros ja ilmastonmuutos yhdistävät – Journalisti loikkaa yli maiden rajojen

ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Pasi Kivioja: Tekoälyn peruskurssi kasvattaa mediakriittisiä kansalaisia
Mikko Suominen: Kaikki hyvä ei maksa – tutustu ilmaisohjelmiin!
Kolumni
Salla Nazarenko: Perustulo venäläiseen malliin

Näin sen luin
Sanna Kivimäki: Riippuu ja roikkuu…niin mistä?

Kirjat
Pekka Wahlstedt: Tutkijoilla näytön paikka parantaa tiedeviestintää
Pekka Wahlstedt: Robotteja syvemmältä
Pekka Wahlstedt: Teknisesti tekoälystä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin