Syvällisesti katutasolta

Pekka Wahlstedt

Teivo Teivainen: Maailmanpoliittinen kansalliskävely. Into 2017.

Professori Teivo Teivainen osoittaa uudella kirjallaan, että syvällistä tutkimusta voi tehdä myös katutasolla. Teivainen kiertää Helsinkiä, lähtien Uspenskin katedraalista ja Tähtitornin mäeltä ja päätyen Rautatieasemalle.

Teivainen kiinnittää huomionsa pieniin yksityiskohtiin, kuten patsaisiin, muistomerkkeihin ja jopa olutpullojen etiketteihin – ja löytää niiden takaa suuria ja merkityksellisiä asioita. Professori kartoittaakin kohteittensa historiaa monen sadan vuoden ajalta.

Kirjan pääteema on ajankohtainen: nationalismi ja suhtautuminen muualta tulleisiin ihmisiin ja aatteisiin. Teivainen tapaa kävelyretkellään myös aikoinaan rasismista tuomitun baarien suuromistajan Jouni Lanamäen, joka avautuu aatteestaan Teivaiselle.

Professori saa Rautatieasemalla poliisin kiinni etnisestä profiloinnista, kun lainvartia pyytää ja sitten myöntääkin vaativansa paperit kaikilta ulkomaalaisen näköisiltä ihmisiltä.

Teivainen esittelee pitkään rotuajattelun historiaa ja syitä. Teivainen haastattelee genetiikan tutkijaa, joka toteaa, että perimä on mitä on ja se arvotetaan vasta yhteiskunnassa hyväksi tai pahaksi.

Mitään puhdasta rotua ja kansakuntaa ei ole eikä ole koskaan ollutkaan olemassa. Ihmiset ovat liikkuneet ja vaeltaneet aina ja suomalaisistakin löytyy jonkin verran eurooppalaista, hieman aasialaista ja prosentin pari neandertalia.

Kansallisuuden ja kansallisen identiteetin korostamisella ylpeilevät ja menestyvät monet talouden toimijat. UPM on pystyttänyt pääkonttorinsa Biofore Talon Finlandia-talon ja musiikkitalon rinnalle. Kuitenkin yhtiö on siirtänyt sellutehtaitaan eteläiselle pallonpuoliskolle, jossa kasvaa tuottoisia eukalyptus-puita.

Kolonialismi, ja sen tuomat ongelmat ovat tänään liikeyritysten käsissä. Nämä maahanmuttajat ovat vaarallisia, mutta pieniä ja usein köyhiä ihmisiä on helpompi syyttää ja vainota kuin suuria ja mahtavia organisaatioita.

Pääkirjoitus
Ulla Järvi: Portto vai silpputyöläinen? Tutkijalta termit toimittajan suuhun

JUSSI VALTONEN: TIETEEN TOISTETTAVUUSKRIISI ON UHKA MYÖS TIEDEJOURNALISMILLE
Jussi Valtonen: Tiedeyhteisön ankarat kasvukivut
Jussi Valtonen: Kriittisyyttä myyntipuheisiin

DINOSAURUKSIA, IHMISIÄ JA KÄÄRMEITÄ
Maija Karala: Kuinka dinonäyttely syntyy?
Jukka Mikkonen & Jarkko S. Tuusvuori: Saunamatka Vienaan
Antti Koli: Käärmeet lehdissä ja luontokamerassa
ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Salla Nazarenko: Algoritmivallan hallinnassa nopeus on valttia
Helena Raunio: Energiamurros ja ilmastonmuutos yhdistävät – Journalisti loikkaa yli maiden rajojen

ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Pasi Kivioja: Tekoälyn peruskurssi kasvattaa mediakriittisiä kansalaisia
Mikko Suominen: Kaikki hyvä ei maksa – tutustu ilmaisohjelmiin!
Kolumni
Salla Nazarenko: Perustulo venäläiseen malliin

Näin sen luin
Sanna Kivimäki: Riippuu ja roikkuu…niin mistä?

Kirjat
Pekka Wahlstedt: Tutkijoilla näytön paikka parantaa tiedeviestintää
Pekka Wahlstedt: Robotteja syvemmältä
Pekka Wahlstedt: Teknisesti tekoälystä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin