Teknisesti tekoälystä

Pekka Wahlstedt

Timo Siukonen ja Pekka Nettaanmäki: Mitä tulisi tietää tekoälystä. Docendo 2019.

Tekoälystä puhuvat kaikki ja kaikkialla. Johtaahan tekoäly tieteen ja tekniikan suurta kumousta, jota voi verrata sähkön keksimiseen ja käyttöön ottamiseen 1800-luvulla.

Tekoälyä löytyy jo niin tieliikenteestä, terveyspalveluista kuin hakukoneiden ja kohdennetun mainonnan taustalta. Ja esimerkiksi Kalasataman uuden terveyskeskuksen aulassa asiakkaita opastava Pepper-robotti hoitaa virkaansa tekoälyn voimalla.

Uudet mullistavat tekniset innovaatiot vaativat myöskin kansalaisilta uutta tietoa ja ymmärrystä mistä pohimmiltaan on kyse.

Nimensä mukaisesti Mitä tulisi tietää tekoälystä tarjoaa lukijalle selkeän ja tiiviin tietopaketin aiheesta. Kirja pitää sisällään kartoituksen tekoälyn historiasta ja merkityksestä ja myös niistä vaaroista ja riskeistä, joita ihmisälyn haastava superäly tuo tullessaan.

Tekoäly perustuu algoritmeihin. Algoritmi on täsmällinen matemaattinen kuvaus siitä, mitä tietokoneen pitää tehdä jonkin ongelman ratkaisemiseksi. Sitä voi verrata kokoamisoppaaseen, jonka asiakas saa huonekaluliikkeestä kirjahyllyn mukana.

Yksittäinen algoritmi on helppo rakentaa. Mutta yleensä täyden tehon saamiseksi tietokoneesta niitä yhdistetään tuhansittain. Tästä monimutkaisuudesta voi syntyä ongelmia, kuten terveydenhuollon kansallisissa projekteissa on havaittu

Tekoäly jaetaan heikkoon ja vahvaan. Heikolla tekoälyllä tarkoitetaan koneoppimiseen perustuvia tietokoneohjelmistoja. Niitä ovat esimerkiksi hakukoneet ja roskapostisuodattimet ja sellaiset arkiset vempaimet kuin robotti-imuri ja -ruohonleikkuukone.

Vahvassa tekoälyssä pyritään ohjelmoimaan tietokoneeseen itsensä ihmisen tietoisuutta. Koneet opetetaan matkimaan ihmisen aivotoimintaa ja lopulta ylittämään ihmisen älylliset ja toiminnalliset kyvyt.

Tekoälyn suurimmat vaarat liittyvät vahvaan tekoälyyn. Monet arvostetut tutkijat, kuten Stephen Hawking, pelkäävät että huippuunsa viety tekoäly vie ihmiskunnan tuhoon. Tekoäly voi alkaa kehittää itse itseään ja lopulta kaappaa luojaltaan vallan.

Valitettavasti Mitä tulisi tietää tekoälystä ei juuri tarjoa eväitä estää tällainen kehitys. Kirja on hyvin tekniikkapainotteinen ja -uskoinen, ja tekoälyn filosofinen ja humanistinen pohdinta jää sivuosaan.

Pääkirjoitus

Tuukka Tammi: Tiedeviestinnän tärkein kohderyhmä olemme me kaikki

OPEN ACCESS HAAStaa tiedeyhteiSÖN

Sanna Kivimäki: Mitä ajatella tieteen avoimuudesta?

MAAILMANKONGRESSISTA UUSIA URIA AJATTELUUN

Suvi Uotinen: Lisätty todellisuus tuo uusia havainnollistamisen keinoja tiedeviestintään
Riikka Hopiavaara: Tiedeviestijän työ muutoksessa
Carita Pettersson: Tekoäly, taide ja hybridit
HUUHKAJAT GOTLANNISSA

Outi Lauhakangas: Itämeren keskipiste löytyi

Kolumni

Salla Nazarenko: Apokalyptinen Aasia ja suomalaisen omatunto

Näin sen luin

Kalevi Rantanen: Langattoman värähtelyn opetuksia

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin