Teknisesti tekoälystä

Pekka Wahlstedt

Timo Siukonen ja Pekka Nettaanmäki: Mitä tulisi tietää tekoälystä. Docendo 2019.

Tekoälystä puhuvat kaikki ja kaikkialla. Johtaahan tekoäly tieteen ja tekniikan suurta kumousta, jota voi verrata sähkön keksimiseen ja käyttöön ottamiseen 1800-luvulla.

Tekoälyä löytyy jo niin tieliikenteestä, terveyspalveluista kuin hakukoneiden ja kohdennetun mainonnan taustalta. Ja esimerkiksi Kalasataman uuden terveyskeskuksen aulassa asiakkaita opastava Pepper-robotti hoitaa virkaansa tekoälyn voimalla.

Uudet mullistavat tekniset innovaatiot vaativat myöskin kansalaisilta uutta tietoa ja ymmärrystä mistä pohimmiltaan on kyse.

Nimensä mukaisesti Mitä tulisi tietää tekoälystä tarjoaa lukijalle selkeän ja tiiviin tietopaketin aiheesta. Kirja pitää sisällään kartoituksen tekoälyn historiasta ja merkityksestä ja myös niistä vaaroista ja riskeistä, joita ihmisälyn haastava superäly tuo tullessaan.

Tekoäly perustuu algoritmeihin. Algoritmi on täsmällinen matemaattinen kuvaus siitä, mitä tietokoneen pitää tehdä jonkin ongelman ratkaisemiseksi. Sitä voi verrata kokoamisoppaaseen, jonka asiakas saa huonekaluliikkeestä kirjahyllyn mukana.

Yksittäinen algoritmi on helppo rakentaa. Mutta yleensä täyden tehon saamiseksi tietokoneesta niitä yhdistetään tuhansittain. Tästä monimutkaisuudesta voi syntyä ongelmia, kuten terveydenhuollon kansallisissa projekteissa on havaittu

Tekoäly jaetaan heikkoon ja vahvaan. Heikolla tekoälyllä tarkoitetaan koneoppimiseen perustuvia tietokoneohjelmistoja. Niitä ovat esimerkiksi hakukoneet ja roskapostisuodattimet ja sellaiset arkiset vempaimet kuin robotti-imuri ja -ruohonleikkuukone.

Vahvassa tekoälyssä pyritään ohjelmoimaan tietokoneeseen itsensä ihmisen tietoisuutta. Koneet opetetaan matkimaan ihmisen aivotoimintaa ja lopulta ylittämään ihmisen älylliset ja toiminnalliset kyvyt.

Tekoälyn suurimmat vaarat liittyvät vahvaan tekoälyyn. Monet arvostetut tutkijat, kuten Stephen Hawking, pelkäävät että huippuunsa viety tekoäly vie ihmiskunnan tuhoon. Tekoäly voi alkaa kehittää itse itseään ja lopulta kaappaa luojaltaan vallan.

Valitettavasti Mitä tulisi tietää tekoälystä ei juuri tarjoa eväitä estää tällainen kehitys. Kirja on hyvin tekniikkapainotteinen ja -uskoinen, ja tekoälyn filosofinen ja humanistinen pohdinta jää sivuosaan.

Pääkirjoitus
Ulla Järvi: Portto vai silpputyöläinen? Tutkijalta termit toimittajan suuhun

JUSSI VALTONEN: TIETEEN TOISTETTAVUUSKRIISI ON UHKA MYÖS TIEDEJOURNALISMILLE
Jussi Valtonen: Tiedeyhteisön ankarat kasvukivut
Jussi Valtonen: Kriittisyyttä myyntipuheisiin

DINOSAURUKSIA, IHMISIÄ JA KÄÄRMEITÄ
Maija Karala: Kuinka dinonäyttely syntyy?
Jukka Mikkonen & Jarkko S. Tuusvuori: Saunamatka Vienaan
Antti Koli: Käärmeet lehdissä ja luontokamerassa
ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Salla Nazarenko: Algoritmivallan hallinnassa nopeus on valttia
Helena Raunio: Energiamurros ja ilmastonmuutos yhdistävät – Journalisti loikkaa yli maiden rajojen

ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Pasi Kivioja: Tekoälyn peruskurssi kasvattaa mediakriittisiä kansalaisia
Mikko Suominen: Kaikki hyvä ei maksa – tutustu ilmaisohjelmiin!
Kolumni
Salla Nazarenko: Perustulo venäläiseen malliin

Näin sen luin
Sanna Kivimäki: Riippuu ja roikkuu…niin mistä?

Kirjat
Pekka Wahlstedt: Tutkijoilla näytön paikka parantaa tiedeviestintää
Pekka Wahlstedt: Robotteja syvemmältä
Pekka Wahlstedt: Teknisesti tekoälystä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin