Tiedä kenet päästät ääneen

Tuukka Tammi

”Tutkimusraportit ovat huonoja esiintyjiä mediassa. Tutkijan persoona on se tiedon käyttöliittymä maailmaan.”

Tämä Ylen toimintaympäristön ja sosiaalisen median päällikkö Tuija Aallolta peräisin oleva sitaatti päättää Petro Poutasen jutun tutkijoiden henkilöbrändäyksestä (Tiedetoimittaja 3/2018). Siis siitä, kun jostakin tutkijasta tulee tunnettu ja käytetty alansa asiantuntija. Henkilöbrändiä voi yrittää tietoisesti rakentaa tai sitten se vain syntyy. Usein sekä että.

Poutasen jutussa tutkijat esittävät näkemyksiään siitä, onko asiantuntemuksen vahva henkilöityminen pikemmin positiivinen vai negatiivinen asia. Valitseeko toimittaja haastateltavakseen parhaan vai tunnetuimman asiantuntijan? Voimmeko luottaa siihen, että sujuvasanainen ja kenties lisäksi hauskannäköinen tutkija on alansa johtava asiantuntija?

Päävastuu julkisista sanomisistaan on tietysti tutkijalla itsellään, mutta myös toimittajalla on vastuunsa: hän valitsee, kuka niin sanotusti saa mikkiaikaa. Toimittajan ammattitaidon ytimeen kuuluu jyvänseulonta akanoista. Se edellyttää riittävää taustatyötä ja ymmärrystä kulloisestakin aihepiiristä; tiedetoimittajalle tutkimusaiheesta tai -alasta, jota juttu käsittelee.

On tietysti suhteellista, mitä milloinkin on riittävä ymmärrys. Minimivaatimus voisi olla, että tiedeviestijä erottaa tutkimusalan valtavirran sen sivu-uomista. Valtavirtaa haastaville näkemyksillä on tärkeä, juttuihin jännitettä luova paikkansa jutunteossa, mutta tutkijan ja hänen väitteidensä paikka alallaan on syytä tiedostaa.

Tutkijoiden vahvat henkilöbrändit ovat ’good for the scholarship’ – hyvää markkinointia koko sille tieteenalalle, jota julkisuudessa noteerattu tutkija edustaa. Tutkijoiden positiiviset henkilöbrändit ovat myös tätä laajemmin eduksi tieteen ja asiantuntemuksen arvostukselle yhteiskunnassa.

Pääkirjoitus
Ulla Järvi: Portto vai silpputyöläinen? Tutkijalta termit toimittajan suuhun

JUSSI VALTONEN: TIETEEN TOISTETTAVUUSKRIISI ON UHKA MYÖS TIEDEJOURNALISMILLE
Jussi Valtonen: Tiedeyhteisön ankarat kasvukivut
Jussi Valtonen: Kriittisyyttä myyntipuheisiin

DINOSAURUKSIA, IHMISIÄ JA KÄÄRMEITÄ
Maija Karala: Kuinka dinonäyttely syntyy?
Jukka Mikkonen & Jarkko S. Tuusvuori: Saunamatka Vienaan
Antti Koli: Käärmeet lehdissä ja luontokamerassa
ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Salla Nazarenko: Algoritmivallan hallinnassa nopeus on valttia
Helena Raunio: Energiamurros ja ilmastonmuutos yhdistävät – Journalisti loikkaa yli maiden rajojen

ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Pasi Kivioja: Tekoälyn peruskurssi kasvattaa mediakriittisiä kansalaisia
Mikko Suominen: Kaikki hyvä ei maksa – tutustu ilmaisohjelmiin!
Kolumni
Salla Nazarenko: Perustulo venäläiseen malliin

Näin sen luin
Sanna Kivimäki: Riippuu ja roikkuu…niin mistä?

Kirjat
Pekka Wahlstedt: Tutkijoilla näytön paikka parantaa tiedeviestintää
Pekka Wahlstedt: Robotteja syvemmältä
Pekka Wahlstedt: Teknisesti tekoälystä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin